Mixu Lauronen esittää sairaustarinansa supersankariasussa – kovia kokeneet kiertävät luomassa toivoa taiteellaan
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen supersankariasussa.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen supersankariasussa.

Mixu Lauronen esittää sairaustarinansa supersankariasussa – kovia kokeneet kiertävät luomassa toivoa taiteellaan

Mixu Lauronen ja Maria Hagman saivat koulutuksen kulttuurikokemusasiantuntijoiksi. Nyt he kulkevat eri puolilla pääkaupunkiseutua kertomassa taiteen keinoin sairaudestaan ja surustaan.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen valmistui äskettäin kulttuurikokemusasiantuntijaksi. Taiteen menetelmiä hyödyntänyt koulutus valmisti hänet kertomaan toisille omista kipeistä kokemuksistaan.

Helsinkiläinen Lauronen on aktiivinen mies. Hän toimii Kaksisuuntaiset-tukiyhdistyksen puheenjohtajana, ja aiemmin hän on ollut kokemusasiantuntijana A-klinikkasäätiön KokeNet-palvelussa.

– Siinä hommassa vastasin sähköpostilla muun muassa mielenterveysongelmia koskeviin kysymyksiin. Minusta tuntuu kuitenkin mielekkäämmältä kertoa kokemuksistani tarinan avulla useammalle kerralla, kertoo vuonna 2007 diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saanut Lauronen.

Uudessa pestissään Mixu Lauronen aikoo esittää tarinansa supersankariasussa kaduilla ja toreilla. Rekvisiittana hänellä on tiilenpuolikas, farkkutakki, vispilä, kulho ja rivi lääkepurkkeja.

– Tarinan nimi on Arjen supersankarius. Kaikki tietävät arjen sankarit, mutta ne, jotka pyörittävät arkea ylimääräisen taakan kuten sairauden kera, ovat arjen supersankareita.

– Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haastava sairaus, koska siinä mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan. On kuin olisi aallokossa. Haluan osoittaa, että ihminen pystyy siitä huolimatta elämään arkea normaalisti. Samalla saan oman tarinani esittämisestä itse valtavasti voimaa.

Lauronen kertoo tarinansa vitsien höystämänä, koska hänestä mielen sairaus ei ole niin vakava asia, ettei siitä voisi vitsailla. Hänen mottonsa onkin, että hän on aina tosissaan muttei koskaan vakavissaan.

Koulutus auttoi elämässä eteenpäin

Maria Hagmanin mies kuoli äkillisesti vuonna 2009. Hagman hakeutui kulttuurikokemusasiantuntijan koulutukseen, koska halusi oppia käsittelemään suruaan taiteen keinoin. Hän koki, ettei ollut päässyt irti miehensä kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta.

– Miehen kuolema oli elämässäni iso jysähdys ja vaikutti syvästi identiteettiini. Tunsin jääväni suruni kanssa täysin yksin, koska olin vasta vähän päälle kolmekymppinen eikä kaveripiirissäni ollut kokemusta vastaavasta.

Hagman kertoo saaneensa koulutuksessa työkaluja, joilla hän on rakentanut kokemastaan surusta kertomuksen näyttämölle. Tarina sisältää sekä improvisoituja että näyteltyjä monologiosuuksia sekä äänitetyn dialogin, jossa hänen edesmennyttä miestään esittää ammattinäyttelijä.

Sydäntyyny auttaa nuorena leskeksi jäänyttä Maria Hagmania eläytymään raskaisiin kokemuksiinsa.

Sydäntyyny auttaa nuorena leskeksi jäänyttä Maria Hagmania eläytymään raskaisiin kokemuksiinsa.

Espoolaista Hagmania jännitti, kun hän esitti ensimmäisen kerran tarinansa 50-henkiselle yleisölle toimintakeskus Oodissa Kilossa. Puoli tuntia kestävä esitys onnistui hyvin.

– Teatterin keinoin voi kertoa vaikeistakin asioista ja antaa katsojille uusia näkökulmia.

– Tunnen päässeeni elämässä eteenpäin. Hyväksyn tapahtuneen paremmin, vaikka suru yhä toisinaan pulpahtaakin esille.

Ihmiset haluavat jakaa kokemuksiaan

Kulttuurikokemusasiantuntijoita on kouluttanut Helsingin Malmilla toimiva Taiteen Sulattamo ry. Se on mielenterveystoipujien ja taiteenalojen ammattilaisten vuonna 2013 perustama yhdistys.

Viime syksynä yhdistys haki Kaunis mieli -hankkeeseensa henkilöitä, jotka olivat valmiita kertomaan psyykkisestä tai fyysisestä sairaudestaan tai vaikeasta elämäntilanteestaan käyttämällä taiteen eri menetelmiä.

Koulutukseen tuli lyhyessä ajassa lähes 50 hakemusta, joiden perusteella valittiin koulutettavaksi kymmenen henkilöä. Heistä valmistui helmikuussa yhdeksän.

– Hakemusten määrä osoittaa, että tällaista toimintaa tarvitaan. Ihmiset haluavat jakaa muille raskaitakin kokemuksiaan, kertoo Kaunis mieli -hankkeen kouluttaja Annukka Valo.

– Työstimme opiskelijoiden tarinoita sekä ryhmä- että yksilöohjauksessa. Kun ryhmäläiset olivat tutustuneet erilaisiin taidemenetelmiin, he saivat valita, käyttävätkö oman tarinansa kerronnan tukena esimerkiksi teatteri-ilmaisua, liikettä, musiikkia tai valokuvaa.

Kokemusasiantuntijoita on jo aiemmin käytetty hoitoalan koulutuksessa sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Kaunis mieli -hankkeessa on pyritty luomaan uusi toimintamalli, jossa ihmiset kiertävät kertomassa tarinaansa erilaisissa toiminta- ja kulttuurikeskuksissa.

– Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskevat jollakin tavalla meitä kaikkia. Tarkoituksena on, että nämä tarinat lisäävät paitsi kertojiensa itseymmärrystä, myös kuulijoiden ymmärrystä mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä. Tarinat luovat myös toivoa, Valo sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaunis mieli -hanke on laajenemassa muualle Suomeen. Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen koulutus myös mielenterveystoipujien omaisille.

Otsikkoa muokattu 8.3. klo 17.30.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi