Avannon sahaaminen vie aikaa ja voimia. Johanna Nordblad sahaa aina kolmikulmaisen avannon, koska se on vähemmän työläämpi kuin pyöreän tai nelikulmaisen tekeminen.
Vapaasukeltajalla aika katoaa veden alla
Maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin kuuluva Johanna Nordblad on yksi Neljä elementtiä -dokumenttielokuvan rajojen ylittäjästä.
Sukeltaminen oli Johanna Nordbladista hauskaa jo lapsena. Hän makasi altaan pohjalla ja huvitteli katselemalla uimareiden hahmoja.
– Sukelsin kuten kaikki vedessä viihtyvät lapset. Sitä vain ei kutsuttu vapaasukeltamiseksi. Sukeltaminen on ollut minulle aina yhtä luontevaa kuin käveleminen, Nordblad sanoo.
Nykyään Nordblad kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin. Tästä sukeltamisen lajista tuli kiinteä osa Nordbladin elämää 17 vuotta sitten.
– Teinivuosina sukeltaminen jäi vähemmälle, mutta parikymppisenä sain työtehtäväksi maalata delfiinejä laitesukellusliikkeen ikkunaan. Niin päädyin laitesukelluskurssille, joka oli tosi vaikuttava kokemus.
Pari vuotta myöhemmin Suomen vapaasukellusseurassa toimiva ystävä pyysi Nordbladia kokeilemaan vapaasukellusta, jossa ei käytetä laitteita vaan pidätetään hengitystä. Kokeiltuaan sitä Nordblad totesi, ettei tarvitse enää paineilmapulloja.
– Ero näiden kahden lajin välillä on siinä, että laitesukelluksessa varustaudutaan kuin mentäisiin vieraaseen elementtiin, vaikka oikeasti kaikki ihmiset osaavat sukeltaa.
Ennätyssukellus jään alla
Johanna Nordblad kuuluu Vapaasukellusseuran maajoukkueeseen ja harjoittelee kilpailuja varten. Niissä kisaillaan kolmessa lajissa: hengenpidätyksessä, pituudessa ja syvyydessä.
Nordbladin ennätys hengityksen pidättämisessä veden alla on 6,35 minuuttia. Tässä lajissa sukeltaja pysyttelee aivan veden pinnassa. Vuonna 2004 Nordblad teki maailmanennätyksen pituussukelluksessa räpylöillä sukeltamalla 158 metriä.
Talvisin Nordblad harjoittaa vapaasukellusta jään alla. Keväällä 2015 hän teki naissukeltajien ennätyksen sukeltamalla jään alla 50 metriä avannosta avantoon pukeutuneena pelkkään uimapukuun.
Ennätyssukellus on nähtävissä dokumenttielokuvassa Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Dokumentti kertoo selviämisestä äärimmäisissä olosuhteissa.
Tunnen olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden.
On jännittävää katsoa, miten Nordblad istuu kolmikulmaisen avannon reunalla, vetää keuhkot täyteen ilmaa ja solahtaa jääportista pinnan alle. Kuvaaja seuraa häntä ja ikuistaa henkeäsalpaavasti pienetkin yksityiskohdat. Kun Nordblad nousee pintaan, hän huudahtaa, että siellä taisi olla valaita. Jäiden paukkuminen nimittäin oli kuulostanut valaiden ääntelyltä.
– Sukeltaminen on joka kerta erilaista, mutta siellä veden alla aika hidastuu, kaikki ajatukset ja tunteet kutistuvat ja hiljenevät. Keskityn vain tuohon hetkeen, sukeltamiseen ja siihen liittyviin tuntemuksiin.
– Tunnen samalla olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden, Nordblad kuvailee.
Upeasti kuvatun Neljä elementtiä -dokumentin myötä katsoja pääsee aistimaan, millainen on Johanna Nordbladin maailma.
Rento olotila tavoitteena
Vaikka mestarisukeltaja tuntee olevansa vedessä omassa elementissään, on hän kokenut veden alla myös pelkoa.
– Pelkäsin aiemmin hirveästi pimeää. Kun sukeltaa Päijänteellä johonkin 15 metrin syvyyteen, siellä on täysin pimeää ja hiljaista. Hiljaisuudessa voi kuitenkin kuulostella itseään ja käydä läpi pelkoaan. Näin oppii itsestään todella paljon, ja nykyään suorastaan tykkään pelätä, Johanna Nordblad sanoo.
Sukeltaessa pitää saada itsensä rennoksi, päästä tietynlaiseen tyhjyyden tilaan, jossa ei ajattele mitään. Näin sukeltaja pystyy parhaiten säätelemään hapenkulutustaan.
– Kehossa tapahtuu sukelluksen aikana fysiologisia muutoksia, joihin kuuluvat muun muassa pulssin laskeminen, ääreisverenkierron heikkeneminen ja pernan kutistuminen. Ne aiheuttavat myös sen, että ihminen rentoutuu automaattisesti. Tapahtuu sukellusrefleksi, kuten yleensä merinisäkkäillä, Nordblad selittää.
– Onkin ihmeellistä, että ihminen osaa sukeltaa. Tähän mennessä ei ole pystytty selvittämään, miksi näin on.
Kilpailuissa pitää keskittyä suoritukseen erityisen intensiivisesti, minkä vuoksi Nordblad yrittää päästä jo sitä ennen rentoon olotilaan.
– Se on tärkeää, että elimistö ymmärtäisi, mistä on kyse. Ja mitä voimakkaampi sukellusrefleksi kilpailutilanteessa iskee, sitä pidemmälle yleensä pääsee.
Johanna Nordblad harrastaa myös motocrossia ja alamäkipyöräilyä. Hänestä on kiinnostavaa kokeilla eri tavoin omia rajojaan.
Kuvaukset tarkasti sovittuja
Dokumentin tekemiseen Johanna Nordblad lähti mukaan pari vuotta sitten. Hän oli tulossa sukellustapahtumasta, kun tuottaja Marko Röhr soitti ja kertoi etsivänsä elokuvaprojektiin vapaasukeltajaa. Nordblad innostui heti asiasta.
Itävaltalaisen Natalie Hallan ohjaama Neljä elementtiä -dokumentti vie vesi-, tuli-, ilma- ja maaelementteihin liittyvien äärimmäisten kokemusten kulissien taakse. Nordbladin lisäksi siinä esiintyvät espanjalainen pelastus- ja palomies Pako Rivas, itävaltalainen base-hyppääjä Philipp Halla ja itävaltalainen geologi ja luolatutkija Georg Wagler.
– Kuvauksia tehtiin useaan eri otteeseen. Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan kuvausprosessia, Nordblad kertoo.
Dokumentin kuvaaja Teemu Liakka on ammattisukeltaja ja kuvannut muun muassa suositun Järven tarina -dokumenttielokuvan.
– Sovimme tarkasti etukäteen, mitä teemme vedessä. Ennätyspäivänä emme kuitenkaan keskustelleet mitään ennen sukellusta.
Haastatteluhetkellä Nordblad oli nähnyt elokuvan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän oli ollut suuren osan ajasta silmät kiinni, koska ei kestänyt katsoa itseään. Toisella kerralla hän pystyi jo katsomaan joitakin pätkiä.
– Toivoisin pystyväni katsomaan dokumentin vielä kokonaan. Tämä on minulle selvä kasvun paikka.
– Toivon myös, että dokumentti antaisi katsojalle kipinän varata aikaa elämässä siihen, mikä tuntuu todella tärkeältä ja hyvää oloa tuottavalta. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan pysähtyäkseen ja nähdäkseen kauneutta ympärillään. Itse menen toisinaan vain jäälle makaamaan ja kuuntelemaan, mitä pinnan alla tapahtuu.
Rajoja kokeileva yrittäjä
Millaista sitten on vapaasukeltajan arki? Lauttasaaressa asuva Johanna Nordblad on yrittäjä ja teini-ikäisen pojan yksinhuoltaja, mikä aiheuttaa kuulemma paineita ajankäytössä.
Nordbladilla oli aiemmin oma mainostoimisto, mutta hän myi sen pois ja vietti pari vuotta sukeltelemalla. Ei kuitenkaan missään ulkomailla vaan kotikulmilla Lauttasaaressa. Nyt hän tekee töitä kotona.
– Olen kuvittaja ja konseptisuunnittelija. Töihini ovat kuuluneet esimerkiksi Lastenkirkko-nettisivusto ja Cumulus-hotellien lastenhahmon ja konseptin suunnittelu, hän selvittää.
On ihmeellistä, että ihminen osaa sukeltaa. Tähän mennessä ei ole pystytty selvittämään, miksi näin on.
Nordblad käyttää suuren osan vapaa-ajastaan sukeltamiseen ja sukelluskisoihin, mutta ehtii hän tehdä muutakin.
– Kesäaikana käyn melomassa, johon siihenkin liittyy yhteys veteen ja luontoon. Olen myös harrastanut pitkään alamäkipyöräilyä ja motocrossia, jotka ovat vapaasukellukseen verrattuna todella fyysisiä lajeja.
Nordblad on siis käynyt vuosien mittaan kokeilemassa rajojaan monella tavalla.
– On kiinnostavaa tietää, mihin pystyy. Ei minulla kuitenkaan ole tarvetta rikkoa mitään toisten asettamia rajoja vaan enemmänkin kokeilla omiani.
Natalie Halla: Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Elokuvateattereissa.
Kuka?
Johanna Nordblad, 41, asuu Lauttasaaressa. Kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin.
Mitä?
Mitä? Mukana Neljä elementtiä -dokumenttielokuvassa. Tehnyt keväällä 2015 ennätyksen vapaasukeltamisessa jään alla.
Motto?
"Jos onnistuu huonosti, niin sekin on ihan hyvä."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Avantouinti tyhjentää jäämaileri Elina Mäkisen mielen hälystä
Hyvä elämä HengellisyysMäkinen on ensimmäinen suomalainen, joka on uinut jäämailin eli 1,6 kilometriä alle viisiasteisessa vedessä.
