Veikko Hekkala auttaa romaniveljiä Itä-Euroopassa
Liikkuvaa elämää. Veikko Hekkala on kulkenut ja asunut Itä-Euroopan romanikylissä 1970-luvulta asti. Hän tekee edelleen kymmenisen avustusmatkaa vuodessa. Kuva: Sirpa Päivinen

Liikkuvaa elämää. Veikko Hekkala on kulkenut ja asunut Itä-Euroopan romanikylissä 1970-luvulta asti. Hän tekee edelleen kymmenisen avustusmatkaa vuodessa. Kuva: Sirpa Päivinen

Veikko Hekkala auttaa romaniveljiä Itä-Euroopassa

Veikko Hekkala on työskennellyt vuosikymmeniä Itä-Euroopan romanikylissä. Lähetystyö ja lasten koulutus kulkevat käsi kädessä.

Veikko Hekkala katselee videota, jossa palaa kahdeksanhenkisen perheen talo. Talo sijaitsee Karpaattien vuoristossa, Pasikan kylässä, Länsi-Ukrainassa.

– Talvi on ollut kylmä myös Karpaateilla. Ihmiset joutuvat lämmittämään uuneja ja vahinkoja sattuu, Hekkala kertoo.

Pasika ja useat Itä-Euroopan romanikylät ovat tulleet Hekkalalle tutuiksi vuosikymmenten lähetys- ja avustustyön aikana helluntailaisten avustusjärjestö Fidan palveluksessa. 2000-luvulla Hekkala asui Tuula-vaimonsa kanssa viisi vuotta Ukrainassa. Myöhemmin Tuula menehtyi syöpään.

Leskimies jäi eläkkeelle ja avioitui uudelleen, ja nykyisen vaimonsa Kirsin kanssa hän kouluttaa esikoulu- ja pyhäkouluopettajia romanikyliin. Hän on Yhdelle vähimmistä -työn erityisasiantuntija.

Hekkala kertoo työstä sanoin ja kuvin. On rähjäisiä kyliä ja likaisia lapsia. Juhlia, iloa ja uusi romanikylään rakennettu tie.
 

Karjalan romaneja evankelioimassa

Veikko Hekkala on kiertänyt Itä-Euroopan romanikyliä 1970-luvulta alkaen. Sysäyksenä oli uskoon tulo. Kuten helluntaipiireissä usein käy, usko muutti koko elämän. Hekkalasta tuli evankelista ja pastori.

Nuori evankelista kuuli, että "Neuvostoliiton mustalaiset ovat ilman evankeliumia". Hekkala ja kaksi muuta romanimiestä matkustivat Karjalaan. Suomalaisromanit kertoivat muuttuneesta elämästään, ja se teki vaikutuksen.
 

Se, että on romani, auttaa tässä työssä. Mutta tärkeintä on olla ihminen."
– Veikko Hekkala
 

– Menimme katsomaan meidän omia ihmisiä. Karjalan romanit laittoivat valtavat ruokapöydät ja ryhtyivät korkkaamaan viinapulloja. "Nyt syödään, juodaan ja tanssitaan, kun rakkaita ystäviä tuli!"

Suomalaisromanit iloitsivat, mutta pyysivät jättämään korkit kiinni. Tämä aiheutti aluksi hämmennystä.

Lasten musiikkikoulu. Fida tekee romanityötä useissa Itä-Euroopan maassa. Kuva on Brateiun kylässä Romaniasta. Kuva: Lassi Mäkinen / Fida

 

Romanien parissa tehtävä lähetystyö levisi ympäri Itä-Eurooppaa 1980-luvulla. Hekkala kulki kylästä toiseen romanien luona. Hän puhuu suomen lisäksi venäjää ja romanikieltä.

– Se, että on romani, auttaa tässä työssä. Mutta tärkeintä on olla ihminen, Hekkala kertoo. Fidan Itä-Euroopan romanityötä tekevät muutkin kuin romanit, ja työ ulottuu myös pääväestön keskuuteen.

Lähetystyöntekijänä toimiessaan Hekkala asui romanikylissä vaimonsa kanssa. Kyläläiset näkivät, miten Hekkalan pariskunnan vuorovaikutus toimi, ja he halusivat oppia samaa. Kun Hekkala kertoi Raamatun kertomuksia, kyläläiset halusivat lastensa kuulevan myös. Heitä varten perustettiin pyhäkoulu.

– Vähitellen huomasimme, että paikalliset pärjäävät. Oli löytynyt ihmisiä, jotka olivat omaksuneet lasten koulutuksen tärkeyden, Hekkala muistelee.
 

Esikoulu auttaa koulutielle

Romanian väestöstä on romaneja noin neljä miljoonaa. Bulgariassa heitä on noin kaksi miljoonaa, Unkarissa puolitoista miljoonaa.

– Siellä on kurjuutta kurjuuden päälle, Hekkala kertoo.

Työttömyys ja inflaatio kurittavat romaniperheitä kaikkein eniten, ja usein elämä on toivotonta.

Fidan hallinnoimaa Yhdelle vähimmistä -työtä tehdään yhdessätoista Itä-Euroopan maassa. Keskeistä on esi- ja pyhäkoulujen järjestäminen. Siellä lapset oppivat huolehtimaan hygieniastaan sekä kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen alkeita.

Opetus alkaa perusasioista: kuinka istutaan paikallaan ja pyydetään lupa, jos on päästävä vessaan. Kerrotaan, miten käytetään ruokailuvälineitä tai siivotaan.
 

Kun opiskelu sujuu, romanit hyväksytään paremmin yhteiskunnan jäseniksi."
– Veikko Hekkala
 

Esikoulu edistää luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Siten oppilaalle avautuu mahdollisuus oppia pidemmälle. Monet tarvitsevat tukea ja turvallisen paikan läksyjen tekoon.

Lasten koulutus on Hekkalan mielestä hidas mutta ainoa keino poistaa kerjäämisen tarve. Se muuttaa koko perheen.

– Kun opiskelu sujuu, romanit hyväksytään paremmin yhteiskunnan jäseniksi, Hekkala kertoo.

Koulut käytyään jotkut romanit ovat päässeet ammattikoulutukseen tai löytäneet keinon elättää itseään.

Näkymä Valea Seacan kylästä Romaniassa, jossa toimii Helsingin Diakonissalaitoksen kummikylähanke. Kuva: Vasile Potolea

Suomen romaneilla paremmat mahdollisuudet

Nyt Veikko Hekkala on eläkkeellä, mutta työmäärä ei ole vähentynyt. Hän tekee edelleen noin kymmenen matkaa vuodessa. Hän vie opettajana työskentelevän vaimonsa kanssa oppimateriaaleja opettajille ja he ohjaavat niiden käytössä. Tavoitteena on myös löytää opettajien opettajia. Hekkala arvostaa kovasti vaimonsa työtä ja tukeutuu hänen ammattitaitoonsa.

– Minä olen kuin maalaispoika, hän vähättelee omaa osuuttaan pilke silmäkulmassa.

Hekkalan rooli on motivoida opettajia. Hän kertoo opettamisesta kuvin, sanoin ja leikkein ja näkee, miten joku innostuu.

Hekkala näkee, että Suomen romaneilla on paremmat mahdollisuudet kuin itäeurooppalaisilla veljillään. Satojen vuosien aikana romanien arvostus on lisääntynyt.

Suomessa kerjäävien romanien auttaminen on Hekkalasta tärkeää.

– Tärkeintä on suunnata auttaminen heidän lähtömaihinsa.

Hekkala on käynyt kylissä, josta kerjäläiset tulevat. Hän kutsuu heitä pakolaisiksi ja ihmettelee, miten romanit ovat saaneet tyystin erilaisen kohtelun kuin myöhemmin saapuneet irakilaiset ja syyrialaiset.


Fida International on yksi Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestöistä. Helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö on saanut ministeriön tukea avustustoimintaansa vuodesta 1974. Tärkeä tulolähde on Fidan lähetystorien tuotto.
 

Kummikylää tuetaan Romaniassa

Helsingin Diakonissalaitos aloitti vuonna 2014 hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten elinoloja Valea Seacãn romanikylässä. Sieltä saapuu runsaasti liikkuvaa väestöä Helsinkiin. Moni heistä yrittää hankkia elantonsa kerjäämällä. Seurakuntayhtymä tukee kolmivuotista hanketta 50 000 eurolla vuodessa.

Projektipäällikkö Nora Lindström kertoo, että yhteistyökumppani on romaninaisten järjestö E-Romnja. Syksyllä pidettiin työpajoja naisille ja tytöille muun muassa lisääntymisterveydestä ja seksuaalisista oikeuksista, ja naisten aloiteryhmät järjestivät lelukeräyksen lastentarhalle. Tavoitteena on myös vähentää perheväkivaltaa yhteisöllisin keinoin.

Eira Serkkola

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi