Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan: ”Minulle kristinusko ja islam edustavat samoja arvoja”
Sherin Khankan kokee imaamina olevansa sekä Jumalan että toisten ihmisten palvelija.

Sherin Khankan kokee imaamina olevansa sekä Jumalan että toisten ihmisten palvelija.

Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan: ”Minulle kristinusko ja islam edustavat samoja arvoja”

Imaami harjoittaa uskontoaan myös olemalla aktivisti. Hän kannustaa musliminaisia vaatimaan oikeuksiaan.

Sherin Khankan tietää olevansa kiinnostava. Hän on Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami, uskonnollinen uudistaja, aktivisti, feministi ja neljän lapsen äiti. Kun Khankan elokuun lopussa vieraili Suomessa, kahteen päivään oli mahdutettu kaksitoista haastattelua ja lisäksi yleisöluento Helsingin yliopistossa.

Vierailun aikana on puhuttu Khankanin perustamasta moskeijasta, musliminaisten pukeutumisesta ja tasa-arvosta. Haastatteluja varten Khankan on pukeutunut imaamin roolinsa mukaisesti pitkään valkoiseen pukuun, jota hän käyttää moskeijassa rukousta johtaessaan.

Suomalaisia Khankanissa kiinnostaa myös hänen perhetaustansa, sillä hän on kasvanut Tanskassa syyrialaisen, ei-uskonnollisen muslimi-isän ja suomalaisen luterilaisen äidin tyttärenä. Vanhemmilla oli periaate, että lapset saavat itse valita uskontonsa. Khankan teki oman valintansa 19-vuotiaana.

– En oikeastaan osaa selittää, miksi valitsin islamin. Kyseessä on enemmänkin tunteella kuin järjellä tehty päätös, hän toteaa.

– Minulle kristinusko ja islam edustavat samoja arvoja: rakkautta, anteeksiantoa, armoa ja anteliaisuutta. Toki teologia ja ulkoiset uskonnonharjoittamisen muodot ovat erilaisia. Minulle sopii se tasapaino, joka islamissa on uskonnon arvojen ja rituaalien välillä.

Khankanin perheessä vietettiin kristillisiä juhlapyhiä, ja edelleen Khankan käy kirkossa silloin tällöin.

– Ajattelen, että moskeijat, kirkot ja synagogat ovat kaikki saman Jumalan huoneita. Uskon yhteen Jumalaan, joka loi maailman moneuden. Ibn Arabi, joka oli 1100- ja 1200-lukujen taitteessa elänyt islamin uudistaja, sanoo sen hienosti eräässä runossaan: se, joka tuomitsee muut uskonnot, tuomitsee Jumalan, joka on kaiken lähde.

Kaikkein vahvimmin Khankan tuntee olevansa muslimi silloin, kun hän kuulee rukouskutsun. Joka kerta se koskettaa sydäntä ja sielua. Nuorena hän opiskeli Damaskoksessa Syyriassa, ja rukouskutsu kuului viidesti päivässä eri suunnista kaupungin monista moskeijoista.

– Ihanin oli aamun ensimmäinen rukouskutsu. Oli hienoa herätä siihen ja erilaisten ihmisäänten kuoroon.

Naiset haluavat samat mahdollisuudet kuin miehillä on

"Nainen on islamin tulevaisuus" julistaa Sherin Khankanin juuri suomennettu kirja. Mitä hän haluaa sillä sanoa?

– No, naiset ovat aina olleet islamin tulevaisuus – enkä siis sano, että miehet eivät olisi. Jos kirjan nimi loukkaa jotakuta, se kertoo siitä, että hän ei ole ymmärtänyt naisten ja miesten olevan saman arvoisia, Khankan sanoo hymyillen.

– Puolet ihmiskunnasta on naisia. Patriarkaaliset tulkinnat ja lukutavat täytyy haastaa, ja niin tullaan väistämättä tekemään. Naiset vaativat oikeuksiaan, ja he haluavat samat mahdollisuudet kuin miehillä on.

Naisten äänten tuominen kuuluviin on yksi Khankanin tavoitteista. Sen lisäksi hän on puhunut aktiivisesti avaramman Koraanin-tulkinnan puolesta. Hän muistuttaa, että suurin osa Koraanista käsittelee ihmisenä elämistä ja ihmisten keskinäisiä suhteita ja monet Koraanin kohdat ovat sidoksissa sen syntyhetken maailmaan. Siksi niitä ei pitäisi lukea kirjaimellisesti.

– Ne kohdat täytyy tulkita eri tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Koraani on dynaaminen kirja. Se on eettinen ja hengellinen opas, ei mikään lakikirja. Jos sitä ei saa tulkita, se ei myöskään anna meille ratkaisuja jokapäiväisen elämän ongelmiin, Khankan sanoo.

Jo profeetta Muhammad antoi naisten johtaa rukousta.

- Sherin Khankan

Mariam-moskeijassa äänessä ovat naiset

Jos asioiden haluaa muuttuvan, hyvät ja perustellutkaan argumentit eivät Khankanin kokemuksen mukaan riitä. Täytyy toimia ja näyttää vaihtoehto. Siksi Khankan kollegoineen perusti Kööpenhaminaan naisille tarkoitetun Mariam-moskeijan. Siellä rukousta johtavat, saarnoja pitävät ja sielunhoitoa ja hengellistä ohjausta antavat vain naiset.

Tämän tästä Khankanilta ja hänen naiskollegoiltaan kysytään, millä oikeudella he toimivat niin: kuka on antanut heille valtuudet perustaa moskeijan ja kutsua itseään imaameiksi?

– Toimintamme perustuu lujasti islamilaiseen teologiaan. Emme tee mitään uutta, vaan meidän reformaatiossamme on kyse juurille palaamisesta. Jo profeetta Muhammad antoi naisten johtaa rukousta, Khankan sanoo.

Hän lisää, että heidän aktivismillaan on myös vahva tiedollinen pohja. Mariam-moskeijassa imaamina ei voi toimia kuka tahansa vaan heiltä vaaditaan akateeminen koulutus, arabian kielen taito ja islamilaisen sielunhoidon opinnot. Esimerkiksi Khankanilla itsellään on tutkinto uskontososiologiasta sekä psykoterapeutin koulutus.

– Oikeastaan kysymys on siitä, että ihmisillä sukupuoleen katsomatta pitää olla oikeus tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu ja minkä he osaavat. On monia miespuolisia pappeja ja imaameja, joilla ei ole pätevyyttä sielunhoitoon, mutta jotka silti tekevät sitä. He ovat ehkä hyviä saarnaamaan, mutta eivät keskustelemaan ihmisten kanssa, Khankan lisää.

Juuri sielunhoito ja hengellinen ohjaus ovat hänen mukaansa Mariam-moskeijan vahvuuksia. Monet naiset ovat olleet helpottuneita voidessaan keskustella asioistaan naispuolisen imaamin kanssa. Khankanin vastaanotolla käsitellään usein esimerkiksi identiteettiin liittyviä kysymyksiä, kuten huivin käyttöä. Siihen moskeijan naisilla ei ole yhtä oikeaa vastausta.

– Emme tuputa tai tuomitse, vaan kuuntelemme ja toimimme aina ihmisen omista lähtökohdista käsin, Khankan sanoo.

Itse hän käyttää huivia vain moskeijassa.

Monet miehet kannattavat vallankumousta ja tukevat naisten moskeijaa – he vain eivät halua, että juuri heidän vaimonsa tai tyttärensä on sen johdossa.

Naiset hakevat tukea avioliitoilleen ja avioeroilleen

Mariam-moskeija on toiminut nyt kaksi vuotta. Sinä aikana moskeijassa on siunattu yli kolmekymmentä avioliittoa. Noin puolet niistä on ollut sellaisia, joita muut moskeijat Tanskassa eivät hyväksy, koska puolisoilla on eri uskonto. Mariam-moskeijassa on myönnetty myös islamilaisia avioeroja naisille, jotka elävät väkivaltaisessa suhteessa. He kokevat jääneensä vangiksi islamilaiseen avioliittoon, vaikka ovatkin saaneet virallisen, Tanskan lain mukaisen avioeron.

Moskeijan pyörittäminen on vaatinut paljon työtä, ja välillä Sherin Khankan huomaa miettivänsä, mitä onkaan tullut aloittaneeksi. Moskeija mullisti myös hänen perhe-elämänsä, sillä aviomies vaati, että hänen on valittava joko työ tai avioliitto. Päätös oli vaikea, mutta Khankan valitsi työnsä ja kertoo hyväksyvänsä tapahtuneen.

– Kun itse on keskellä jotakin asiaa ja johtamassa muutosta, sitä elää vain tässä hetkessä. Läheisille se on vaikeampaa, sillä heillä on enemmän aikaa pelätä seurauksia. Monet miehet kannattavat vallankumousta ja tukevat naisten moskeijaa – he vain eivät halua, että juuri heidän vaimonsa tai tyttärensä on sen johdossa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi