null Vuosaaren merimieskirkossa etsitään uusia tapoja auttaa merenkävijöitä – heitä arvellaan olevan maailman merillä jumissa kymmeniä tuhansia

Vuosaaren merimieskirkossa etsitään uusia tapoja auttaa merenkävijöitä – heitä arvellaan olevan maailman merillä jumissa kymmeniä tuhansia

Suomen Merimieskirkossa tapahtuvien kohtaamisten määrä vähenee ja työntekijät ovat huolissaan merimiesten hyvinvoinnista.

Maailmalla on koronapandemian takia edelleen kymmeniä tuhansia, ellei yli sata tuhatta miehistön jäsentä jumissa laivoilla, arvelee Suomen Merimieskirkon merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio.

– Jumissa voidaan olla siksi, ettei laivoja päästetä koronarajoitusten vuoksi ollenkaan satamaan, miehistön ei anneta poistua laivasta tai laivat matkaavat sellaisissa maissa, joista miehistöllä ei ole mahdollisuutta matkustaa kotiin, Laasio sanoo.

Viime kesänä noin 200 000 merenkulkijan uutisoitiin olevan jumissa risteilyaluksilla ja rahtilaivoilla. Myöhemmin talvella YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi raportin, jossa tilannetta kuvailtiin humanitaariseksi kriisiksi. Raportissa viitattiin kansainvälisen kuljetusalan liiton ITF:n arvioon siitä, että aluksissa olisi jumissa peräti 400 000 työntekijää.

Laasion mukaan suuri osa Suomen vesillä liikkuvista laivoista on sellaisia, jotka ovat säännöllisessä liikenteessä ja pysähtyvät määrätyissä satamissa määrättyinä päivinä.

– Silloin toiminta suunnitelmallisempaa ja varustamo ja miehistö pystyvät varautumaan paremmin. Laivalla, joka ei tiedä, mihin se seuraavan sataman jälkeen menee, tilanne on aivan toinen.

Vuosaaren merimieskirkon toimipiste olisi normaalisti avoin kaikille kävijöille, mutta nyt sisään otetaan vain rekkakuskeja. Jaakko Laasio uskoo, että samalla linjalla mennään vielä ainakin tuleva syksy. Kuva: Jani Laukkanen

Vuosaaren merimieskirkon toimipiste olisi normaalisti avoin kaikille kävijöille, mutta nyt sisään otetaan vain rekkakuskeja. Jaakko Laasio uskoo, että samalla linjalla mennään vielä ainakin tuleva syksy. Kuva: Jani Laukkanen

Kuitenkin myös Suomessa pysähtyy rahtilaivoja, joista miehistöä ei päästetä ulos eikä ulkopuolisia päästetä sisään. Laasio kertoo, että tämä näkyy selvästi Vuosaaren merimieskirkon toiminnassa muun muassa laivavierailujen vähentymisenä.

– Tavallisesti työ olisi sitä, että mennään laivaan ja kysytään työntekijöiltä kuulumisia. Sitten he kertovat niistä joko viidessä minuutissa tai kahdessa tunnissa. Nyt olisi varmaan ollut enemmän niitä kahden tunnin keikkoja, kun kaikille ei kuulu hyvää.

Satamakuraattori pääsee nyt laivaan vain kutsusta

Vuosaaren merimieskirkon satamakuraattori Mona Valtonen käy työkseen rahtilaivoilla ja uskoo käynneillä olevan suuri merkitys miehistön hyvinvoinnin kannalta.

Suomalaisten työntekijöiden tavallinen työkomennus on 2–6 viikkoa, mutta esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat usein komennuksella 6–10 kuukautta kerrallaan. Suomessa merenkävijöistä noin 18 prosenttia on ulkomaalaisia.

– Pelkästään se, että laivalle tulee ulkopuolisia ihmisiä vierailulle, irrottaa jo paljon arjesta, Valtonen huomauttaa.

Valtosen työ satamakuraattorina on pitkälti keskusteluavun tarjoamista merenkulkijoille. Tavallisesti hän astelisi päivän aikana noin kolmeen satamassa pysähtyvään laivaan, mutta nyt sisään pääsee vain kutsusta, joita tulee vaihtelevasti.

– Välillä saattaa mennä parikin viikkoa ilman yhtäkään kutsua, mutta sitten saattaa taas tulla kahdeksankin kutsua viikon sisällä, Valtonen kertoo.

Kontaktien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt korona-aikana. Jaakko Laasio kertoo, että Suomen Merimieskirkon vuosittaisten kohtaamisten määrä peräti puolittui viime vuonna sitä edeltävästä vuodesta.

Merimieskirkolla on kotimaassa seitsemän toimipistettä ja ulkomailla viisi, ja vuosittainen kohtaamismäärä on ollut tavallisesti noin 270 000–280 000 ihmistä.

Vuosaaren satamassa kohtaamisia oli vuonna 2019 yli 2000, mutta viime vuonna vain noin 700. Vuosaaren toimipiste on ollut pääsääntöisesti kävijöiltä suljettuna yli puolentoista vuoden ajan. Ainoastaan rekkakuskit pääsevät tiloihin suihkuun ja pesemään pyykkiä.

Itsemurhien merillä tiedetään lisääntyneen

Koronan tuomista rajoitteista johtuen keskusteluavun tarjoaminen tapahtuu yhä enemmän puhelimen välityksellä ja Mona Valtosen mukaan ”WhatsApp laulaa”. Hän kertoo, että uusia tapoja yhteydenpitoon etsitään jatkuvasti.

Satamakuraattori on merenkulkijoihin jonkin verran yhteydessä myös laivojen seilatessa merillä, jos vain tekniikka sattuu pelaamaan.

– Useinhan se tarve keskustella tulee silloin, kun ollaan merellä. Valitettavasti tietotekninen maailma ei ole ihan saavutettavissa joka paikassa tuolla laineilla. Joskus kuitenkin tekstiviesti saattaa lähteä eteenpäin, joten niitä tulee välillä, Valtonen kertoo.

Meillä on paljon merimiehiä, jotka tarvitsisivat rokotteita päästäkseen kotiin ja välttääkseen karanteenit.

Valtonen ei ole itse suoranaisesti havainnut, että miehistön keskusteluavun tarve olisi koronan myötä lisääntynyt. Kansainvälisesti on kuitenkin todettu, että merillä voidaan nyt huonommin kuin ennen.

– Tiedetään, että itsemurhat merillä ovat lisääntyneet. Mekin olemme jääneet odottamaan, lisääntyykö kriisiavun tarve.

Apua on pyritty tarjoamaan pandemian aikana myös muilla keinoin. Valtonen kertoo käyvänsä usein laivaväen puolesta ostoksilla, kun nämä eivät joko voi tai halua poistua laivasta.

– Työ on usein sitä, että käyn ostamassa miehistölle hammastahnaa tai mitä ikinä he sattuvat tarvitsemaankaan. Eilen toimitettiin yhteen laivaan kakkuja miehistön jäsenen syntymäpäiväjuhlia varten.

Ulkomaalaisten rokottaminen helpottaisi merimiesten kotiin pääsyä

Yksi suuri syy sille, miksi laivoilla ollaan oltu jumissa, on lentoliikenteen loppuminen. Vaikka nyt matkustamaan pääsee jo maailmalla paremmin, liittyy merenkulkijoiden kotiinpääsyyn Valtosen mukaan edelleen ongelmia. Hän kertoo jutelleensa hiljattain filippiiläisten työntekijöiden kanssa, joiden yhdeksän kuukauden mittainen komennus oli juuri loppumassa.

– He kertoivat menevänsä ensin valtion kustantamaan karanteenipaikkaan viikoksi, jonka jälkeen he menevät kotiinsa karanteeniin vielä kahdeksi viikoksi. Heidän lomansa ennen seuraavaa pitkää komennusta on vain kaksi kuukautta, josta he viettävät melkein puolet karanteenissa. Onhan se hurjaa, Valtonen kertoo.

Vuosaaren merimieskirkolla on kartta, johon merkitään merimiesten sijainnit nuppineuloin. Kuva: Jani Laukkanen

Vuosaaren merimieskirkolla on kartta, johon merkitään merimiesten sijainnit nuppineuloin. Kuva: Jani Laukkanen

Tilannetta helpottaisi Valtosen mukaan huomattavasti, jos Suomessakin alettaisiin rokottaa ulkomaalaisia merenkulkijoita. Hän tietää, että näin tehdään jo ainakin Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa.

– Meillä on paljon merimiehiä, jotka tarvitsisivat rokotteita päästäkseen kotiin ja välttääkseen karanteenit. Olisihan se hienoa, että valtio huomioisi heidät, kun meriliikenne on kuitenkin niin tärkeä huoltovarmuuden kannalta ja monikansallisia miehistöjä on myös suomalaisilla laivoilla, Valtonen sanoo.

Meriliikenne onkin Suomelle elintärkeä. Sekä Suomen että muun maailman viennistä ja tuonnista noin 90 prosenttia hoidetaan meriteitse, selviää Suomen Varustamoiden sivuilta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi