– Joskus tietenkin on tyytymättömyyttä johonkin yksittäiseen asiaan, mutta ei minulla ole sellaista kokemusta, että olisin jotenkin perustavalla tavalla valinnut elämässäni väärin, sanoo Risto Peltokorpi. Kuva: Sirpa Päivinen
Yhdeksän lapsen isä: "Älypuhelimet ovat muuttaneet vanhemmuuden"
11-henkisen perheen rutiini on periaatteessa sama kuin yhden lapsen kodissa. Pitää panna vain isompaa vaihdetta silmään.
Nälkäiset lapset ruuhkauttavat keittiösaarekkeen. Risto Peltokorpi availee kikhernepaketteja ja ripottelee niiden lisäksi leivinpaperille härkäpapuja. Makaronilaatikko saa odottaa, kun pienimmät pistelevät poskeensa kypsentämättömiä palkokasveja.
– Ehkä yhteiskunnan digitalisoituminen on suurin muutos verrattuna 1990-luvun loppuun, Peltokorpi sanoo.
Tarkoitus on keskustella isyydestä samalla kun lapset kiehäävät lahkeissa. Peltokorpi on ammatiltaan ohjelmoija, jonka aivot prosessoivat ajatuksia kahden kerroksen moniajossa. Täytyy vastata lapsille yhtä ja toimittajalle toista. Eipä muuta kuin pellit uuniin ja soijarouhetta likoamaan.
11-henkisen perheen rutiini on periaatteessa sama kuin yhden lapsen kodissa. Pitää panna vain isompaa vaihdetta silmään. Neljän sadan gramman makaronipussin sijaan kattilaan kaadetaan kerralla koko kilo.
– Tytöistä kaksi on vegaaneja, joten välillä se vaikuttaa siihen, miten koko perhe syö, Peltokorpi sanoo.
Esikoinen syntyi keväällä 1998. Silloin kännyköillä pelattiin matopeliä. Reippaassa kymmenessä vuodessa älypuhelimesta on tullut kiinteä ruumiinjatke, jota monet vilkuilevat pakkomielteisesti. Peltokorven omassa lapsuudessa oli vain lankapuhelin. Hän pitää puhelinten vallankumousta edistyksenä, jossa on myös riskejä.
– Digitalisoituminen on muuttanut yhteiskuntaa varovaisemmaksi. Meidän eskariluokkalainen poikamme osallistui pysäytyskuvatekniikkaa hyödyntävään videoprojektiin, jonka lopputulos näyttää siltä kuin poika kävelisi seinän läpi. Video on hieno, mutta edes sitä ei voi enää jakaa sähköpostissa tai netissä, Peltokorpi sanoo.
Vielä joitain vuosia sitten lapsia kuvattiin sanomalehtiin surutta. Nyt heitä on syytä suojella.
– Aika vaikea tästä olisi siirtyä älypuhelimia ja internetiä edeltävään aikaan. On niitäkin vanhempia, jotka minä hetkenä hyvänsä ottavat lapsen kädestä puhelimen tarkistaakseen, mitäs sinä sieltä oikein katsot, Peltokorpi sanoo.
Aamuruuhka vessassa
Soijarouhe on lionnut. Risto Peltokorpi hämmentää, lisää pippuria, hämmentää. Sama juttu päivästä päivään. Tässä perheessä ei syödä muiden äitien valmistamia mikroeineksiä.
– Joskus hyvin harvoin tilataan pizzaa. Nykyisin kaikki ruoka menee usein kerralla, mutta aiemmin siitä riitti useammaksi päiväksi. Kännykän Family Organizer -sovellus on kätevä, kun jokainen voi täydentää kauppalistan puutteita, Peltokorpi sanoo.
Ison perheen ostoksetkin ovat isoja, ja ne kannattaa keskittää. Kaikki tarpeellinen löytyy samasta ostoskeskuksesta, ja nykyisin helpotusta tuo mahdollisuus tilata netistä.
– Yhteen aikaan oli aamuruuhkaa vessassa. Tilanne on kuitenkin helpottunut nyt, kun vuokralainen muutti pois seinän taakse rakennetusta yksiöstä, ja kaksi vanhinta lasta jakaa sen, Peltokorpi sanoo.
Sitä mukaa kuin lapset kasvavat heistä on seuraa toisilleen. He ovat myös yhä itsenäisempiä, ja kodinhoitoonkin tulee auttavia käsipareja. Kun taakka yhdestä päästä lisääntyy, se toisesta helpottaa.
– Tunnistan kyllä, että meidän aikamme isyys on aivan eri tavalla osallistuvaa kuin ennen vanhaan. Ja sehän on vain hyvä asia. Meillä isän osallistuminen on myös käytännön pakon sanelemaa, eivätkä ulkoiset trendit luo siihen paineita.
Peltokorpi voitelee vuokia. Makaroni-soijarouhe-hirvipapu-kikherneseos on valmis. Kaikki ainekset lisätty vapaalla kädellä.
– Lapsimäärän kasvaessa myös suurpiirteisyys on lisääntynyt, Peltokorpi sanoo.
Yksi asia silti pysyy. Jokaisella vanhemmalla on aina huoli lapsestaan.
– Kyllä sitä haluaa, että jokainen lapsi löytää paikkansa tässä elämässä.
Ei pidä vertailla muihin
Uuni 180 asteeseen ja vuoat perään. Kello käy seitsemää. Joskus, kun päivällinen viivästyy, se käy samalla iltapalasta. Kun lapset yhdeksän maissa käyvät nukkumaan, alkaa aikuisten oma aika. Vanhemmuus tarkoittaa omasta itsekkyydestä tinkimistä. Vapaa-aika on rajallista.
– Aika moni asia, josta olen haaveillut, on jo toteutunut. Olen rakentanut talonkin, Risto Peltokorpi sanoo.
Siinä on leivinuuni, jota tuli lämmitetyksi varsinkin alkuvuosina.
– Joskus tietenkin on tyytymättömyyttä johonkin yksittäiseen asiaan, mutta ei minulla ole sellaista kokemusta, että olisin jotenkin perustavalla tavalla valinnut elämässäni väärin. Uskon, että Jumala johdattaa isommalla viisaudella kuin minä itse. Tärkeää on myös, ettei vertaa omaa elämää muihin, Peltokorpi sanoo.
Viime kesänä Peltokorvet viettivät kesälomakuukauden Englannissa asunnonvaihtopalvelu Airbnb:n kautta.
– Se oli ehkä viimeinen mahdollisuus viettää koko perheen yhteinen loma, koska nyt vanhin on jo täysi-ikäinen. Loman aikana lapsista kaksi osallistui kielikurssillekin, Peltokorpi sanoo.
Suuren perheen elämä on täynnä elämää, mutta vielä siihen mahtuu pieniä haaveita.
– Kun jossain vaiheessa ehtisi lajitella valokuvia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pienten lasten isät kertovat arjen iloista ja rankoista hetkistä – yksivuotiaan Elsan isän Niko Siltasen mielestä isyys on ollut paljon helpompaa kuin kaikki varoittelivat
Hyvä elämäKahdeksan isää kertoo, millaista on arki pienen lapsen kanssa. Nämä isät käyvät lapsineen Malmin Varustamon tai Vantaan Ilolan perhekerhoissa. Osa on isävapaalla, osa töissä.
