Yhteisvastuukeräys 2020 käynnistyy – Nyt tuetaan äitejä ja isiä, jotka tarvitsevat apua jaksamiseen, kasvatukseen ja parisuhteen vaikeuksiin
Puolisoiden riitely voi alkaa väsymisestä pikkulapsivaiheessa. Ristiriitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon.

Puolisoiden riitely voi alkaa väsymisestä pikkulapsivaiheessa. Ristiriitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon.

Yhteisvastuukeräys 2020 käynnistyy – Nyt tuetaan äitejä ja isiä, jotka tarvitsevat apua jaksamiseen, kasvatukseen ja parisuhteen vaikeuksiin

Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina alkava Yhteisvastuukeräys avaa keskustelun hyvästä vanhemmuudesta.

Lähes puolet suomalaisista lapsista ja nuorista toivoo, että vanhemmilla olisi heille enemmän aikaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyistä.

Miltei yhtä moni moni isä ja äiti kokee tarvitsevansa tukea vanhemmuuteensa. Eniten tukea toivotaan omaan jaksamiseen ja lasten kanssa toimimiseen. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi lapsen erityishaasteisiin kuten ylivilkkauteen, sairauksiin tai vammoihin.

Lisäksi joka viides vanhempi kaipaisi ammatillista tukea parisuhteeseen.

– Vanhempia tuetaan, mutta palvelujärjestelmämme on sokkeloinen ja monimutkainen. Usein vanhemmat uupuvat siihen, että heidän asioistaan puhuminen aloitetaan joka paikassa alusta, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

”Sinä riität”. Helmikuun alussa alkavan vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tunnus rohkaisee oman riittämättömyytensä kanssa painivia vanhempia. Keräyksen teemana on Vanhemmuuden tukeminen.

– Keräyksen tavoitteena on tehostaa vanhemmuutta tukevien matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa, Tapio Pajunen sanoo.

Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvola- ja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee. – Keräysjohtaja Tapio Pajunen

Yhtenä tavoitteena on avoimen ja hyväksyvän keskustelun avaaminen vanhemmuudesta. Pajunen toteaa, että moni vanhempi häpeää turhaan avun hakemista. Vanhemmat pelkäävät leimautumista huonoksi vanhemmaksi ja lastensuojelutoimia.

– Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvola- ja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee. Vanhemmat jäävät usein yksin murrosiän oireilusta johtuvan neuvottomuuden kanssa. Moni vanhempi ei tiedä, kenen puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun perheen teini on kärähtänyt pilven polttamisesta.

Sosiaalisen median vertailusta aitoon keskusteluun

Sosiaalinen media lisää osaltaan vanhempien paineita. Toisten vanhempien päivityksissä vanhemmat voivat hyvin, lapset ovat kilttejä ja koti siisti. Pajunen kohtasi saman sosiaalisen ilmiön jo vuosia sitten ollessaan koti-isänä.

– Leikkipuistossa pienen lapsen äiti kertoi minulle, että hän ei enää jaksa. Kun paikalle tuli muita äitejä, sama äiti alkoi kehua, miten täydellisiä lapset ovat. Kyse on vanhempien välisestä kilpailusta. Keräyksen tuotoilla vanhemmat saavat aitoa vertaistukea kuten perheryhmiä, joissa omista asioista voi keskustella avoimesti ja rehellisesti, Pajunen sanoo.

Perhepsykoterapeutti, kirkkohallituksen johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen on ollut suunnittelemassa tämänvuotista Yhteisvastuukeräystä. Hän kiinnittää huomiota vanhemman tehtävään erityisesti niissä tilanteissa, joissa parisuhde voi huonosti tai päättyy eroon.

Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla järjestetään muun muassa perheryhmiä, joissa vanhemmat voivat keskustella asioistaan avoimesti ja rehellisesti.

Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla järjestetään muun muassa perheryhmiä, joissa vanhemmat voivat keskustella asioistaan avoimesti ja rehellisesti.

Erotilanteessa vanhempien yhteistyö tukee lasta

Riidat saattavat alkaa puolisoiden väsymisestä. Pienen lapsen kanssa kotona oleva vanhempi kokee vastaavansa kaikesta yksin. Samaan aikaan työssä käyvä vanhempi tuntee jäävänsä ilman arvostusta, vaikka tekee kaikkensa perheen eteen.

Parisuhteen kriisiytymiseen tai eroon liittyvien surun, vihan, pettymyksen ja kaipauksen tunteiden keskellä vanhempien voi olla vaikea nähdä, miten keskinäinen riitely vaikuttaa lapseen.

Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen on vanhempien tärkeä tehtävä. 
– Perhepsykoterapeutti Sari-Annika Pettinen

Parhaassa tapauksessa päättyvä parisuhde jatkuu toimivana vanhemmuussuhteena. Silloin vanhemmat pystyvät sopimaan asioista niin, että eroprosessi ei vahingoita vanhemmuutta.

– Mitä paremmin vanhemmat hoitavat vanhemmuussuhdettaan eron jälkeen, sitä paremmin lapsi selviytyy erosta ja sopeutuu uuteen tilanteeseen, Pettinen sanoo.

Aikaisemmassa kirkon perheneuvojan työssään Pettinen näki läheltä sen, miten moni eroava äiti ja isä kokee voimakasta syyllisyyttä. Lapsi saattaa oireilla vanhempien eroa esimerkiksi vetäytymällä tai häiriökäyttäytymisellä.

– Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero tai riitely on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen lapsen elämästä on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä, Pettinen sanoo.

Hupsuttele lapsen kanssa, kun perheessä on surua

Myytin purkamisessa auttavat Sari-Annika Pettisen mukaan tavalliset asiat kuten sellainen yhdessä eläminen, jossa vanhempi kehuu ja kannustaa lasta ja on kiinnostunut lapsen asioista. Tärkeää on myös eroon liittyvistä vaikeista asioista puhuminen ja se, että vanhempi vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti.

Pettinen toteaa, että vanhemman itsesyytökset eivät auta lasta erotilanteessa. Hyödyllisempää olisi pohtia, millaisiin asioihin vanhempi kaipaa apua.

– Kun vanhempi etsii itselleen tukea ja apua ja selviytyy erosta, lapselle jää tilaa olla lapsi ja keskittyä elämään lapsen elämää.

Hetken mietittyään Pettinen antaa vielä yhden neuvon.

– Etsi ilon hetkiä lapsen kanssa. Heittäytykää leikkiin tai hupsutelkaa yhdessä. Sellaiset tilanteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perheessä on surua tai kriisiä.

Parien riidoista 30 prosenttia voidaan ratkaista

Vanhempien välisten riitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon. Ristiriitoihin voi hakea apua ja tukea esimerkiksi kirkon perheneuvonnasta.

Sari-Annika Pettinen vetoaa yhdysvaltalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia pariskuntien välisistä ristiriidoista on luonteeltaan perustavanlaatuisia, pysyviä ja ratkaisemattomia. Kuitenkin 30 prosenttia riidoista on mahdollista ratkaista, ja parien kannattaakin keskittyä näiden riitojen sopimiseen.

Onnelliset pariskunnat keskittyvät ratkaistavissa oleviin ristiriitoihin, onnettomat pyörivät ratkaisemattoman riidan kehässä. 
– Sari-Annika Pettinen

Pettisen kokemuksen mukaan pariskuntien ratkaistavissa oleviin ja ratkaisemattomiin ristiriitoihin liittyvät tunteet ja kysymykset ovat hyvin samanlaisia: riitänkö minä, olenko rakastettu, kunnioittaako toinen minua?

– Onnelliset pariskunnat keskittyvät ratkaistavissa oleviin ristiriitoihin, onnettomat taas ajautuvat pyörimään ratkaisemattoman riidan kehässä. Jälkimmäisessä tapauksessa paras vaihtoehto voi olla se, että pari hyväksyy ratkaisemattoman ristiriidan ja oppii elämään sen kanssa, Pettinen sanoo.

Yhteisvastuu­keräys 2020

• Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen erikoistuneet järjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

• Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien monipuoliseen avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

• Keräystuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

• Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi