Kiinan presidentti Xi Jinping esiintyi suurella ruudulla Kashgarin kaupungissa Xinjiangissa toukokuussa 2019.
Kiina aivopesee uskonnollista vähemmistöään uudelleenkoulutuskeskuksissa – ”Kauheudet ovat saaneet jatkua pitkään aika vapaasti”
Uiguurimuslimien sorto on saavuttanut uudet mittasuhteet. Lapsia suljetaan laitoksiin.
Videolla näkyy riveittäin ihmisiä, joiden silmät on peitetty ja kädet sidottu. Virkapukuiset miehet ohjaavat heitä juniin.
Lentävällä dronekameralla kuvattu tallenne vuodettiin viime vuonna YouTubeen. Länsimaiset asiantuntijat ovat vahvistaneet, että video on kuvattu Xinjiangin provinssissa Länsi-Kiinassa.
Vangitut ihmiset ovat alueella vuosisatoja eläneitä islaminuskoisia uiguureita. Kommunistinen Kiina ei ole koskaan suhtautunut vähemmistöuskontoihin lämpimästi, mutta uiguureiden kohtelu on saanut 2000-luvulla aivan uudet mittasuhteet.
Helsingin Sanomien viimevuotisen reportaasin mukaan Xinjiangissa sijaitsevan Aksun kaupungin kaduilla ei enää juuri kuulu rukouskutsuja. Hijabeja tai halal-mainoksia ei näy. Lapsille ei anneta musliminimiä, ja aikuiset miehet ovat ajaneet partansa. ”Yhä kotona asuvien uiguuriperheidenkin arki muistuttaa elämää avovankilassa. Edes omassa olohuoneessa ei voi puhua vapaasti, koska joku saattaa kuunnella koko ajan”, toimittaja Katriina Pajari kirjoitti.
Kesällä saksalaistutkija Adrian Zenz julkaisi raportin, jonka mukaan Kiinan viranomaiset pakkosteriloivat uiguurinaisia. Kiina kiistää väitteet.
– Kauheudet ovat saaneet jatkua pitkään aika vapaasti, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Xinjiangin alueella on lukuisia suljettuja laitoksia, joita Kiina kutsuu uudelleenkoulutuskeskuksiksi. Niihin on suljettu jopa miljoona uiguuria. Länsimaissa on puhuttu keskitysleireistä.
Laitoksissa uiguureja käytännössä pakotetaan luopumaan uskonnostaan ja omaksumaan puolueen ideologia.
– En puhuisi keskitysleireistä, koska siitä tulee liian vahva natsivivahde. Mutta kyllä niillä leireillä on vahvaa aivopesua, Sinkkonen sanoo.
Vice Newsin toimittajat löysivät Xinjiangista myös laitoksia, joihin on suljettu lapsia. Portin takaa kuvatulla videolla näkyy, kuinka riveissä seisovia uiguurilapsia laitetaan lausumaan yhteen ääneen kommunistisen puolueen propagandalauseita.
Vice Newsin videolla näkyy suljettu laitos, jonka pihalla uiguurilapset lausuvat kommunistisen puolueen propagandaa. Kuvakaappaus videolta
– Esimerkiksi Kiinan toiminta Hong Kongissa on saanut paljon enemmän huomiota länsiuutisissa. Voi olla, että islam on tekijä, joka ei samalla tavalla herätä länsimaissa sympatioita, Sinkkonen pohtii.
Toisaalta myöskään muslimivaltiot eivät ole juuri ottaneet julkisesti kantaa Kiinan sortotoimiin.
– Ilmeisesti kauppasuhteet Kiinan kanssa on katsottu tärkeämmiksi kuin uiguurien kohtelu. Turkki on ehkä ainut muslimimaa, joka on pitänyt kriittisiä puheenvuoroja. Olisin olettanut, että muistakin muslimimaista olisi tullut enemmän sympatiaa.
Kiinan oma kansainvälinen media CGTN on julkaissut YouTubessa videoita, joissa länsimedioiden väitteet Xinjiangin uiguurivainoista torjutaan. Videot ovat suunnattu nimenomaan länteen, koska Kiinassa YouTube on suljettu.
Puolueen ykköshuoli ei ole uskonto
Uiguurit ovat turkkilainen kansa, josta valtaosa on sunnimuslimeita. Heitä asuu monissa Keski-Aasian maissa, mutta valtaosa Kiinan Xinjiangissa.
Kiinaa on hallinnut vuodesta 1949 alkaen kommunistinen puolue, joka on kautta valtakautensa kohdellut vastustajiaan – tai sellaisiksi katsomiaan tahoja – kovin ottein.
Etenkin vuonna 1966 alkaneen kulttuurivallankumouksen aikana kaikki keskushallinnon ideologiasta poikkeava ajattelu pyrittiin tukahduttamaan. Tuolloin myös kaikki julkinen uskonnonharjoittaminen kiellettiin. Kommunistinen puolue on virallisesti ateistinen.
Nykyään Kiinassa on mahdollista harjoittaa monia uskontoja, mutta puolue valvoo uskonnollisia yhteisöjä tarkasti.
Tutkija Elina Sinkkonen ei usko, että Kiina rupeaa hyvää hyvyyttään antamaan uiguureille enemmän autonomiaa. Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva
Äkkiseltään voisi ajatella, että uiguureiden sortotoimissa on kyse nimenomaan kommunistisen puolueen pyrkimyksestä kitkeä islamia Kiinasta. Elina Sinkkosen mukaan asia ei ole niin yksiselitteinen.
– Minusta näyttää siltä, että puolue ei vastusta niinkään uskontoa kuin sitä, että ihmiset eivät hyväksy puolueen ajamaa kansallista identiteettiä. Puolue pelkää, että vähemmistöille oma uskonnollinen tai etnis-kulttuurinen identiteetti on tärkeämpi kuin kiinalaisuus.
Samanlaisten sortotoimien kohteeksi ovat joutuneet esimerkiksi Tiibetin buddhalaiset ja monet kristilliset kirkot kautta maan. Kommunistinen puolue pelkää, että uskonnollinen toiminta on ponnahduslauta poliittiselle oppositiolle. Kristittyjen pelätään tuovat Kiinaan länsimaista ajattelua. Uiguurien taas uskotaan olevan yhteydessä kansainvälisiin islamilaisiin liikkeisiin.
– Kiina yrittää saada Xinjiangin politiikalleen kansainvälistä hyväksyntää sanomalla, että kyse on islamistisen terrorismin vastaisesta toiminnasta, Sinkkonen kertoo.
Esimerkiksi vuonna 2014 ryhmä uiguuriseparatisteja iski veitsillä väkijoukkoon ja tappoi joitain kymmeniä ihmisiä.
– Iskut ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja epätoivoisia. Separatistit tietävät, että jos he ryhtyvät tällaiseen, heiltä lähtee samalla oma henki.
Xinjiangissa kuvatuissa videoissa näkyy, että torikauppiaiden kirveet on kiinnitetty kettingeillä maahan.
Vice Newsin dokumentissa näkyy, kuinka torimyyjän halkokirves on kiinnitetty kettingillä maahan. Kuvakaappaus videolta
Xinjiang on kommunistisen puolueen kenttälaboratorio
Kiinan nykyisen presidentin Xi Jinpingin kaudella keskushallinto on kiristänyt otteitaan kaikista tahoista, jotka haiskahtavat vähääkään oppositiolta.
– Kiinalla on monia reuna-alueita, joilla on pullikoitu, esimerkiksi Tiibet ja Hong Kong. Ajatus on, että millään taholla ei voi antaa periksi, jotta muut eivät saisi vettä myllyynsä, Elina Sinkkonen sanoo.
Poliittinen kuri ja kiinalaistamispolitiikka eivät kohdistu pelkästään vähemmistöihin. Myös han-kiinalaisen valtaväestön koulutukseen kuuluu vahva isänmaallisuuskasvatus kaikilla opetusasteilla.
– Han-kiinalaiset eivät toki joudu tällaisille leireille. Toisaalta jopa mandariinikiinaa äidinkielenään puhuva hui-muslimivähemmistö on ollut tiukemman syynin kohteena, vaikka puolue on aiemmin luottanut heihin, Sinkkonen kertoo.
Sinkkosen mukaan Xinjiang on Kiinalle eräänlainen kenttälaboratorio. Alueella käytetään monenlaisia uusia digitaalisen valvonnan välineitä, kuten kyyhkysiksi naamioituja droneja, joiden kameroissa on kasvojentunnistusominaisuus.
Ehkä kyseessä on yksinkertaisesti viesti muille ryhmille, että puolueen valtaa ei kannata uhmata.
– Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen
– Näitä välineitä voidaan sitten käyttää myös provinssin ulkopuolella, jos tulee tarve. Xinjiangissa niitä on helpompi testailla.
Sinkkonen on ihmetellyt, minkä takia Kiina toimii nyt juuri Xinjiangissa niin kovin ottein. Provinssi on köyhää ja hankalasti viljeltävää maata, eikä uiguureista Sinkkosen mukaan ole tosiasiassa uhkaa kommunistiselle puolueelle.
– Ehkä kyseessä on yksinkertaisesti viesti muille ryhmille, että puolueen valtaa ei kannata uhmata.
Mikäli kansainvälinen yhteisö kokoaa voimansa yhteen, Kiina saattaisi taipua lieventämään politiikkaansa Xinjiangissa. Sinkkosen mukaan länsimaisen median huomio on esimerkiksi viivästyttänyt Hong Kongin tilanteen kärjistymistä.
– Tuskinpa kommunistinen puolue hyvää hyvyyttään rupeaa antamaan uiguureille enemmän autonomiaa.
Esimerkiksi EU ja Suomi ovat kuitenkin olleet Kiinan ihmisoikeusloukkauksista varsin hiljaa. Ruotsi on ollut äänekkäämpi, ja Kiinan ja Ruotsin välit ovatkin varsin tulehtuneet.
– Kiinalla on tapana vetää herne nenään, jos sitä kritisoi liikaa, Sinkkonen sanoo.
Se on ongelma. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen vastaisessa taistelussa olisi tärkeää, että Kiina ja muu maailma pelaisivat samaan pussiin.
– Mutta jos ihmisoikeuksien kunnioittaminen on omien arvojen mukaista, pitäisi olla myös selkärankaa sanoa Kiinalle vastaan.
Oikaisu 6.8.2020 kello 10.55: Jutun alussa mainittu video vuodettiin internetiin jo vuonna 2019, ei kesällä 2020.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näin etenee uiguurien kansanmurha: Naisia steriloidaan, lapset viedään vanhemmiltaan, ihmisiä suljetaan keskitysleireille ja viedään pakkotyöhön
AjankohtaistaYhdysvaltain uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja, uiguuriaktivisti Nury Turkel kertoo Kiinan pyrkivän tuhoamaan uiguurit kansana. Hän on itse syntynyt vankeudessa.
