Koronan aikana uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vaino on lisääntynyt
Intiassa hindunationalistinen Intian kansanpuolue BJP on levittänyt valeuutista, jonka mukaan muslimit tartuttaisivat koronavirusta tahallisesti.

Intiassa hindunationalistinen Intian kansanpuolue BJP on levittänyt valeuutista, jonka mukaan muslimit tartuttaisivat koronavirusta tahallisesti.

Koronan aikana uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vaino on lisääntynyt

Intiassa hindunationalistit vainoavat muslimeja, muun muassa Sudanissa taas kristityille on ruoka-avun saamisen ehdoksi asetettu kääntyminen islamiin.

Kun Intian hallitus viime keväänä arvioi, että 30 prosenttia koronatartunnoista oli liitoksissa Tablighi Jamaat -nimiseen islamilaiseen lähetysjärjestöön, hindunationalistit alkoivat sosiaalisessa mediassa levittää valeuutista, että muslimit levittävät koronavirusta tahallaan.

Sosiaalisessa mediassa käytettiin muun muassa aihetunnistetta #coronajihad, ja pääministeri Narendra Modin Intian kansanpuolue (Bharatiya Janata Party, BJP) puhui koronaterrorismista.

Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtava asiantuntija Tomi Karttunen pitää Intian tilannetta vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka koronaviruspandemian aikana etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien tilanne on erityisesti globaalissa etelässä vaikeutunut.

Joissain maissa valtiojohto on vainonnut uskonnollisia vähemmistöjä poliittisen ideologian pohjalta pönkittääkseen omaa asemaansa. – Tomi Karttunen

– Koronavirus on selvästi ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää, jopa heihin kohdistuvaa vihaa, Karttunen sanoo.

Karttusen mukaan varsinkin maissa, joissa entuudestaan uskonnollisten vähemmistöjen vaino on ollut merkittävä, pandemia on tarjonnut uusia keinoja sortamiseen.

– Joissain tilanteissa muun muassa Sudanissa on kristityille on asetettu ruoka-avun saamisen ehdoksi, että he kääntyvät muslimeiksi, Karttunen sanoo.

– Myös buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa on vainottu vähemmistönä eläviä muslimeja ja kristittyjä.

Koronapandemia on synnyttänyt myös salaliittoteorioita

Karttusen mukaan kaikkein alttiimpia vainoille ovat valtauskonnon hylänneet ihmiset. Tilanne on huolestuttava myös pakolaisleireillä, joissa uskonnollisilla vähemmistöillä on usein erityisen vaikeaa.

Joissain maissa valtiojohto on vainonnut uskonnollisia vähemmistöjä poliittisen ideologian pohjalta pönkittääkseen omaa asemaansa.

– Tällöin valtionjohto on käyttänyt koronan edellyttämiä turvaamistoimia yhdistyneenä avun epätasaiseen jakamiseen uskonnollisille vähemmistöille, Karttunen sanoo.

Tyypillisimmin valtiovalta vainoaa niitä uskontoja tai uskonnollis-etnisiä ryhmiä, joiden uskotaan muodostavan kilpailijan tai uhan valtion viralliselle ideologialle tai uskonnolle.

– Kiinan yhteydessä on puhuttu paljon uiguurivähemmistön vainosta, minkä lisäksi viranomaiset pitävät paikoin ahtaalla myös kristittyjä, joiden kirkkoja on tuhottu. Myös virtuaalisiin rukoushetkiin osallistuneiden pidätyksistä on raportoitu, Karttunen sanoo.

Länsimaissa erityisesti äärioikeistolaiset ryhmät ovat levittäneet valeuutista, jonka mukaan pandemia on juutalaisten salaliitto.

– Myös Turkissa juutalaisista on joissain yhteyksissä tehty koronaviruksen syntipukki, Karttunen sanoo.

Tomi Karttunen on seurannut huolestuneena uskonnollisen vainon lisääntymistä koronapandemian aikana. – Koronavirus on selvästi ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää, jopa heihin kohdistuvaa vihaa, hän sanoo.

Tomi Karttunen on seurannut huolestuneena uskonnollisen vainon lisääntymistä koronapandemian aikana. – Koronavirus on selvästi ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää, jopa heihin kohdistuvaa vihaa, hän sanoo.

Uskontojen välillä on myös yhteisymmärrystä

Tomi Karttunen muistuttaa, että uskontojen väliset suhteet eivät suinkaan ole pelkästään kielteisiä. Vaikka uskontojen ääriainekset korostavat erimielisyyksiä, vuoropuhelu on lisännyt yhteisymmärrystä ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia, verkostoyhteistyötä.

– Pidemmällä aikavälillä on huomattu, että monilla katastrofialueilla, joissa uskonnolla on vahva asema, parhaiten menestyvät uskontoperusteiset eli niin sanotut faith based -organisaatiot, kuten Kirkon Ulkomaanapu, Karttunen sanoo

– Sen sijaan yleishumanististen järjestöjen on joskus ollut vaikea voittaa avuntarvitsijoiden luottamusta, koska tällöin avustusjärjestön arvomaailma koetaan epämääräisemmäksi

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi