Yritykset ajavat Suomeen yritysvastuulakia – ”häikäilemättömät kilpailijat samalle viivalle”
Väsyneitä työntekijöitä Siam Sempermedin tehtaalla Thaimaassa. Kuva: Annina Mannila / Finnwatch.

Väsyneitä työntekijöitä Siam Sempermedin tehtaalla Thaimaassa. Kuva: Annina Mannila / Finnwatch.

Yritykset ajavat Suomeen yritysvastuulakia – ”häikäilemättömät kilpailijat samalle viivalle”

#Ykkösketjuun-kampanja ajaa Suomeen lakia yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Yli 70 yritystä, kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vaatii poliitisilta päättäjiltä ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia. Maanantaina 24.9. alkavan kampanjan mukaan Suomen yritysvastuulainsäädäntö on jäämässä jälkeen kansainvälisessä vertailussa.

#Ykkösketjuun-kampanjan tavoitteena on saada kirjaus yritysvastuulaista seuraavan hallituksen ohjelmaan. Laki velvoittaisi yritykset selvittämään liiketoimintansa ihmisoikeusvaikutukset sekä välttämään ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia.

Kampanjaan liittyneitä yrityksiä ovat muun muassa Fazer, Finlayson, K-ryhmä, Kotipizza Group ja S-ryhmä. Kristillisistä järjestöistä laajapohjaiseen kampanjaan osallistuvat Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu ja Fida.

Yritysvastuulaki perustuu ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Velvoite määritellään YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevissa ohjaavissa periaatteissa, joihin Suomi on valtiona sitoutunut.

Laki pakottaisi yritykset pohtimaan ihmisoikeusriskejä

Huolellisuusvelvoite edellyttää, että yritykset kartoittavat toimintaansa liittyvät ihmisoikeusriskit sekä tekevät toimenpiteitä ihmisoikeusriskien ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja lieventämiseksi. Lisäksi yritykset velvoitetaan korjaamaan tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia.

Lain noudattaminen varmistettaisiin säätämällä huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta oikein mitoitetut, kansainvälisten käytäntöjen mukaiset sanktiot.

Uskomme, että laki vähentäisi piittaamattomuudesta johtuvia yritysvastuukohuja.

– Sonja Vartiala

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala arvioi, että yritysvastuulaki vaikuttaisi erityisesti yrityksiin, joiden tuotantoprosessit eivät ole kunnossa. Vartialan mukaan osa yrityksistä tekee jo nyt paljon yritysvastuutyötä, mutta osa "toivoo vain sormet ristissä välttävänsä kohuja".

– Uskomme, että laki loisi yritysvastuulle pelisäännöt ja vähentäisi piittaamattomuudesta johtuvia yritysvastuukohuja. Finnwatchin selvityksissä törmätään usein tilanteisiin, joissa yritykset eivät ole juuri lainkaan pohtineet omaan toimintaansa liittyviä riskejä ihmisoikeuksien näkökulmasta, Vartiala sanoo.

Yritysvastuulaki siirtäisi vastuun tuotanto-olojen valvomisesta yksittäisiltä kuluttajilta poliittisille päättäjille ja yrityksille, joille se kuuluu kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusstandardien perusteella. Kampanja ei lähde siitä, että ihmisoikeusloukkaukset voitaisiin poistaa kokonaan tai että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki toimintaansa liittyvät ihmisoikeusriskit.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala uskoo, että laki toisi yritysvastuulle pelisäännöt. Kuva: Finnwatch.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala uskoo, että laki toisi yritysvastuulle pelisäännöt. Kuva: Finnwatch.

Käytännön kokemuksia saadaan lähivuosina

Kampanjaa koordinoivan Finnwatchin mukaan toistaiseksi kunnianhimoisimmat esimerkit yritysvastuulainsäädännöstä tulevat Ranskasta ja Sveitsistä.

Yritysten ihmisoikeusvastuuseen liittyviä lakeja tai lakihankkeita on vireillä myös Alankomaissa, Australiassa, Iso-Britannissa, Luxemburgissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa yritysvastuulaista on tehty hallitusohjelmakirjaus.

– Ranskassa yritykset ovat joutuneet julkistamaan huolellisuusvelvoitteen mukaisen suunnitelman tänä vuonna ja sanktiot astuvat voimaan ensi vuonna. Käytännön kokemuksia Ranskan laista saadaan siis vasta myöhemmin. Sveitsissä parlamentin alahuone on hyväksynyt lakiluonnoksen ja lain odotetaan astuvan voimaan aikaisintaan ensi vuonna, Vartiala sanoo.

Jos ihmisiä katsotaan ihmisinä, silloin tuotteita ei voida enää valmistaa missä tahansa loukossa.

– Jukka Kurttila

EU-tasolla konfliktialueilta saatavien mineraalien maahantuojille on säädetty ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite.

Monet yritykset noudattavat vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Tällaiset edelläkävijäyritykset kartoittavat ihmisoikeusriskejä, auditoivat alihankintaketjujaan, käyttävät vastuullisuussertifioituja raaka-aineita ja tekevät yhteistyötä ammattiliittojen kanssa.

Vastuun välttelijöiden joukossa myös kotimaisia yrityksiä

Finlayson on mukana #Ykkösketjuun-kampanjassa, koska muiden yritysten vastuuttomuus on sen pahin kilpailija. Näin perustelee Jukka Kurttila, joka on Finlaysonin luova johtaja ja yksi yrityksen omistajista.

– Koen, että yritysvastuulaki olisi meille hyvä asia. Yritämme tehdä töitä vastuun saralla, mutta häikäilemättömät kilpailijat tunkevat markkinoille tekstiilejä, joissa vastuuttomuus on läsnä. Globaalien jättien lisäksi joukossa on myös kotimaisia yrityksiä, joita vastuullisuusasiat eivät tunnu kiinnostavan, Kurttila sanoo.

Tulee entistä tärkeämmäksi, että myös yksityisellä sektorilla noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä.

– Niko Humalisto

Kurttilan mukaan ylikansalliset alihankintaketjut johtavat helposti vastuun etääntymiseen: kun tuotanto on kaukana, se katoaa näkyvistä, eivätkä yrityksen vastuuhenkilöt joudu katsomaan työntekijöitä silmästä silmään. Silloin myös inhimillisyys katoaa helposti.

Kurttila toivoo, että yritysvastuulaki toisi kaikki yritykset jatkossa samalle viivalle.

– Jos yrityksissä katsotaan ihmisiä ihmisinä ja kumppaneihin maailmalla suhtaudutaan sen mukaisesti, silloin tuotteita ei voida enää valmistaa missä tahansa loukossa välittämättä olosuhteista.

Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo, että muiden yritysten vastuuttomuus on yrityksen pahin kilpailija. Kuva: Finnwatch.

Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo, että muiden yritysten vastuuttomuus on yrityksen pahin kilpailija. Kuva: Finnwatch.

Löyhä lainsäädäntö ei ole enää kilpailuetu

Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto uskoo, että YK:ssa hyväksyttyihin periaatteisiin nojaava yritysvastuulaki lähettää myös monille valtioille tärkeän viestin: kilpailuedun hankkiminen löyhällä lainsäädännöllä ei enää onnistu.

– Lähetysseura työskentelee marginaalissa elävien ihmisten kanssa monissa etelän maissa. Työmme kautta näemme hyvin sen, että yritystoiminta voi synnyttää sekä hyvää että pahaa, Humalisto sanoo.

Humalisto lisää, että kehitystyhteistyön painottuminen aikaisempaa enemmän yksityiselle sektorille lisää yritysvastuulain ajankohtaisuutta. Humalisto mainitsee Lähetysseuran työkohteisiin kuuluvista maista Kolumbian ja Myanmarin, joissa luonnonvarahankkeet kytkeytyvät helposti paikallisiin konflikteihin.

– Sellaisissa olosuhteissa tulee entistä tärkeämmäksi, että myös yksityisellä sektorilla noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä.

#Ykkösketjuun-kampanja julkistaa myöhemmin syksyllä yritysvastuulakiin sitoutuneet eduskuntavaaliehdokkaat ja puolueiden ranking-listan. Kampanjan verkkosivuilla myös yritykset, järjestöt ja yksityishenkilöt voivat ilmoittaa tukensa laille.

Fakta: Tällainen on Ranskan yritysvastuulaki

Ranskassa laki yritysten huolellisuusvelvoitteesta astui voimaan vuonna 2017. Laki koskee ranskalaisia yrityksiä, jotka työllistävät 5 000 ihmistä Ranskassa tai 10 000 maailmanlaajuisesti.

Ranskan yritysvastuulaki velvoittaa yritykset laatimaan ja toimeenpanemaan ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä koskevan huolellisuussuunnitelman. Yritysten tulee myös julkaista suunnitelma ja raportoida sen toimeenpanosta.

Lain toimeenpanokeinot vaihtelevat uhkasakoista vahingonkorvausvastuuseen.

Lisätietoa eri maiden yritysvastuulaeista ja lakikampanjoista voi lukea täältä.

Lähde: Finnwatch

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi