null Reilu kauppa varoittaa: suomalaisten rakkaus kahviin tuhoaa sademetsiä

Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivosen mielestä kahviin pitäisi suhtautua kuin arvokkaaseen luksustuotteeseen.

Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivosen mielestä kahviin pitäisi suhtautua kuin arvokkaaseen luksustuotteeseen.

Ajankohtaista

Reilu kauppa varoittaa: suomalaisten rakkaus kahviin tuhoaa sademetsiä

Kulutusmuutoksia tarvitaan, jotta kahvia riittäisi tulevaisuudessakin. ”Suodatinkahvia ei pitäisi keittää ikään kuin varmuuden vuoksi liian isoja määriä kerrallaan siinä pelossa, että se loppuu kesken, jolloin ylimääräinen kahvi päätyy viemäriin”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Suomalaiset rakastavat kahvia. Tilastojen mukaan olemme maailman suurimpia kahvinkuluttajia. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan vuonna 2023 kahvia kulutettiin täällä 8,7 kiloa henkeä kohden. Kun laskelmissa huomioidaan lapset ja ne, jotka eivät juo kahvia, keskimääräisen suomalaisen kahvinjuojan kahvinkulutus on reilut neljä kuppia päivässä.

Tilastot paljastavat myös, että suomalaisten kotitalouksien kahvinkulutus perustuu yhä pitkälti halpojen tarjoustuotteiden metsästykseen.

Kuluttajat eivät yksin ratkaise kahvin kriisiä, mutta ilman meitä kuluttajiakaan se ei onnistu.

Kansallisilla kahvinkulutustottumuksillamme on globaalit vaikutukset.

– Kun yksi suomalainen juo noin kymmenen kiloa kahvia vuodessa, jossain toisella puolen maapalloa joku viljelee jalkapallokentän kokoista maaplänttiä, jotta suomalainen täällä saisi sen kahvinsa. Ja kun meitä on täällä monta miljoonaa kahvinjuojaa, jotka juovat kahvia kymmenisen kiloa vuodessa, tulee siitä monta miljoonaa yksittäistä jalkapallokenttää, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo.

– Kaikkien suomalaisten kahvinjuonnin yhteenlasketut vaikutukset ovat oikeasti suuria ja konkreettisia siellä, missä kahvia viljellään. Täällä tapahtuvalla kahvinkulutuksella on suora vaikutus sekä ympäristöön että viljelijöiden hyvinvointiin ja toimeentuloon.

Suomalaisten kahvinkulutuksen takia kaadetaan vuosittain 306 hehtaaria trooppista metsää. Reilun kaupan Suomalaisen kahvinjuonnin vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön -raportin (2024) mukaan kahvi onkin suomalaisten suurin synti trooppisessa metsäkadossa: suurempi kuin esimerkiksi naudanliha. Hitaasti uusiutuvan trooppisen metsän kaataminen kahvinviljelyn tieltä on planeetallemme myös huomattavasti tuhoisampaa kuin puiden hävittäminen pohjoisesta.

Reilun kaupan kahvi tuli suomalaisiin kauppoihin 25 vuotta sitten. Nyt erilaisia Reiluja kahveja on tarjolla kymmeniä. Janne Sivosen mukaan vaihtoehtoja löytyy joka makuun.

Reilun kaupan kahvi tuli suomalaisiin kauppoihin 25 vuotta sitten. Nyt erilaisia Reiluja kahveja on tarjolla kymmeniä. Janne Sivosen mukaan vaihtoehtoja löytyy joka makuun.

Seurakunnilla pioneerirooli Reilun kaupan kahvin tarjoajina

Reilu kauppa tuli Suomeen 1999, eli neljännesvuosisata sitten.

Ensimmäisiä Reilun kaupan tuotteita olivat kahvi ja tee. Reilun kaupan banaanit ilmestyivät kauppoihimme vuonna 2001. Nykyään markkinoilla on yli 1 700 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Valikoima ulottuu elintarvikkeista puuvillaan ja jalkapalloista kultakoruihin.

– Alusta asti kirkolla on ollut Suomessa ihan pioneerirooli Reilun kaupan aatteen edistämisessä, Janne Sivonen sanoo.
Nykyään Suomessa on yhteensä 133 Reilun kaupan seurakunnan arvonimen saanutta seurakuntaa, jotka ovat sitoutuneet käyttämään tilaisuuksissaan Reilun kaupan tuotteita, kuten esimerkiksi kahvia ja teetä.
– Tällä on ollut iso vaikutus siihen, että suomalaiset ovat ihan maailman ahkerimpien joukossa Reilun kaupan tuotteiden kuluttajina. Verrattuna moneen muuhun maahan maailmassa Reilulla kaupalla on täällä melko hyvä asema.

Parempikin se tosin voisi olla. Suomessa Reilun kaupan kahvia juodaan etenkin kotien ulkopuolella. Koronavuosien aikana Reilun kaupan kahvin kulutus laski, eikä se ole vieläkään palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

–  Tästä näkee mikä merkitys on sillä, että seurakuntien kaltaiset isot toimijat ovat jo vuosia tarjonneet yleisötilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia, Sivonen toteaa.

Kahvin hinta ratkaisee yhä kuluttajien ostopäätöksen

Jos Reilun kaupan kahvin nauttiminen olisi kiinni vain ihmisten omista yksilöllisistä kulutusvalinnoista, sen menekki olisi huomattavasti pienempää kuin nyt.

Inflaatio ja yleinen hintatason nousu näkyvät nopeasti kuluttajien tekemissä kahvivalinnoissa. Reilun kaupan kahvin kulutus on vähentynyt. Monet ostavat nyt mielellään mahdollisimman edullista kahvia, ja tarjouskahvia saatetaan hankkia pakettikaupalla varastoon. Kuluttajan ostopäätöksen ratkaisee useimmiten kahvin hinta.

Suomen myydyin kahvi on edelleen Juhlamokka, jota on kaupoissa sekä sertifioituna Reilun kaupan kahvina että sertifioimattomana, ”tavallisena” versiona. Reilun kaupan sertifioinnissa vaaditaan ja valvotaan muun muassa, että kahvinviljelijät saavat työstään riittävän toimeentulon mahdollistavan takuuhinnan, ja että kahvintuotannossa ei ole hyväksikäytetty lapsityövoimaa. Siksi sertifioitu kahvi on kalliimpaa kuin sertifioimaton.

Nyt kokonaisia kahvipapuja rahdataan tänne asti paahdettaviksi. Jos kahvi paahdettaisiin jo viljelymaissa, pienenisi täällä nautitun kahvikupillisen hiilijalanjälki merkittävästi, ja kahvintuottajamaat saisivat suuremman osuuden viljelemänsä kahvin tuotoista. Suomalaiset ovat kuitenkin mieltyneitä täällä paahdetun kahvin makuun, ja kansalliset makutottumukset muuttuvat hitaasti.

Nyt kokonaisia kahvipapuja rahdataan tänne asti paahdettaviksi. Jos kahvi paahdettaisiin jo viljelymaissa, pienenisi täällä nautitun kahvikupillisen hiilijalanjälki merkittävästi, ja kahvintuottajamaat saisivat suuremman osuuden viljelemänsä kahvin tuotoista. Suomalaiset ovat kuitenkin mieltyneitä täällä paahdetun kahvin makuun, ja kansalliset makutottumukset muuttuvat hitaasti.

Kahvintuotannon tulevaisuus uhattuna

Samaan aikaan koko kahvintuotannon tulevaisuus näyttää epävarmalta. – Tulee olemaan äärimmäisen haastavaa, jos haluamme, että meillä on vielä 2050-luvulla yhtä paljon ja samanmakuista kahvia kuin mitä olemme tähän asti tottuneet juomaan, Janne Sivonen sanoo.

Ilmastonmuutos ja kahvinviljelijöiden toimeentulovaikeudet hankaloittavat kahvintuotantoa jo nyt. Alan epävarmuuden, raskauden ja heikon toimeentulon takia monet kahvinviljelijät ovat jättäneet työn. Erityisesti nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Kahvinviljelijöiden keski-ikä esimerkiksi Keniassa on nykyään 55 vuotta, eikä ala houkuttele enää nuoria. Samaan aikaan kun kahvinviljelijät ikääntyvät, myös köyhyydestä johtuva lapsityövoiman hyväksikäyttö ja pakkotyö ovat edelleen isoja ongelmia kahvintuotannossa.

– Kuluttajat eivät yksin ratkaise kahvin kriisiä, mutta ilman meitä kuluttajiakaan se ei onnistu, Sivonen sanoo.

– Kun vielä tällä hetkellä Reilun kaupan kahvin tuotantoa on enemmän kuin kysyntää, on edelleen ensiarvoisen tärkeää, että ostoksia tehdessään kuluttajat valitsevat Reilun kaupan tuotteen.

Kahvi ei ole bulkkituote

Reilun kaupan tuottajat saavat myytyä tuotannostaan edelleen alle puolet Reilun kaupan markkinoille, loput he joutuvat myymään heikommin ehdoin tavallisille markkinoille ilman Reilun kaupan merkkiä. Jos kansallisesta kahvinkulutuksesta halutaan kestävää, pitäisi Janne Sivosen mukaan myös panostaa määrän sijasta laatuun.

– Pitäisi ajatella, että kahvi ei ole mikään bulkkituote, vaan arvokas luksustuote. Suodatinkahvia ei pitäisi keittää ikään kuin varmuuden vuoksi liian isoja määriä kerrallaan siinä pelossa, että se loppuu kesken, jolloin ylimääräinen kahvi päätyy viemäriin.

– Kahvia pitäisi keittää vain sen verran kuin oikeasti juo. Tarvittaessa sitä voi sitten keittää lisää, ainakin niin kauan, kun meillä kuluttajilla vielä on kahvia, jota keittää. Ja jotta kahvin tulevaisuus onnistuttaisiin turvaamaan, tarvitaan ennen kaikkea kansainvälistä sääntelyä ja nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä kestävämmän kahvintuotannon puolesta. 

Mitä tarkoittaa Reilun kaupan kahvi?

Reilun kaupan kahvi koostuu viidestä elementistä

1. Takuuhinta

Reilun kaupan kahvia tuottavat viljelijät, joille maksetaan viljellystä kahvista aina vähintään Reilun kaupan takuuhintaa. Myyntihinnan lisäksi viljelijät saavat Reilun kaupan lisää, jota he voivat käyttää yhteisönsä olojen kehittämiseen. 

2. Osuuskunnat 

Reilun kaupan kahvin pienviljelijöitä tuetaan järjestäytymään tuottajayhteisöiksi, kuten osuuskunniksi, jotta he voivat neuvotella itselleen paremmat kauppaehdot ja saavuttaa laajemman asiakaskunnan. 

3. Lapsityövoiman hyväksikäyttö kielletty 

Reilun kaupan kahvitiloilla lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Lapsityötä vähennetään parantamalla perheiden toimeentuloa ja takaamalla aikuisille elämiseen riittävät tulot.

 4. Ilmastotyö 

Kahvinviljelijöiden kanssa kehitetään vastustuskykyisempiä kahvilajikkeita. Heitä ohjataan varjelemaan puita ja maaperän tuottavuutta, vähentämään keinolannoitteiden ja energian käyttöä sekä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja parantamaan jätehuoltoa. Vesivarojen hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. 

5. Luonnon monimuotoisuus 

Reilu kauppa edistää myös luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, kuten kompostointia, kemikaalien käytön vähentämistä, luonnonmukaista tuotantoa ja peltometsäviljelyä. Jo yli 60 prosentilla Reilun kaupan kahvin tuottajista on myös luomusertifiointi. 

Lähde: Reilukauppa.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.