Yhdysvaltalainen yrittäjä Bryan Johnson esiintyy Netflixin dokumentissa Don't Die: The Man Who Wants to Live Forever (2025). Uskonnollisessa kritiikissä ihmisen muokkaamista ja kuolemattomuuden tavoittelua on toisinaan arvosteltu sekaantumisesta Jumalan työhön. Kuva: Netflix / Planet / MVPhotos
”Kuolemattomuus ei hirveästi houkuta ihmisiä” – 10 tapaa yrittää huijata kuolemaa biohakkerimiljardööreistä alkemisteihin
Jotkut mittaavat kehonsa jokaisen yksityiskohdan, yritykset pakastavat ruumiita tulevaisuuden herätystä varten ja tutkijat etsivät kiivaasti biologisia selityksiä ikääntymiselle. Biologi ja tietokirjailija Tiina Raevaara kertoo, millaisin keinoin ihmiset ovat yrittäneet pidentää elämäänsä.
Google-haku ”pidentää elinikää” tuottaa satoja tuhansia tuloksia. Niissä tavoite liitetään vähärasvaiseen ruokavalioon, saunomiseen, lihaskuntoharjoitteluun, kahvinjuontiin… Aihe selvästi kiinnostaa, ja arkiset elämäntapavalinnat ovat vasta alkua.
Ihmiset ovat etsineet ikuisen elämän salaisuutta tuhansien vuosien ajan. Tässä jutussa esitellään kymmenen keinoa, joilla kuolemaa on yritetty vältellä.
1. Aamu alkaa erektion mittaamisella
Yhdysvaltalainen yrittäjä Bryan Johnson käyttää miljoonia dollareita vanhenemisensa hidastamiseen. Hän mittaa lähes kaiken kehossaan: unen, ruokavalion, hormonit, aamuerektiot ja veren biomarkkerit. Hänen projektinsa nimi on Don’t die, älä kuole.
Johnson saattaa olla maailman kuuluisin biohakkeri. Hän on kerännyt varallisuutensa turvin ympärilleen lääkäreiden ja tutkijoiden tiimin. Ajatus on, että jos kehoa mitataan tarkasti ja elintapoja säädetään datan perusteella, ikääntymistä voidaan hidastaa, tai sen suunta voidaan jopa kääntää.
Tämän ajattelutavan ympärille syntyi 2000-luvulla kokonainen quantified self -liike, jossa ihmiset seuraavat kehoaan älylaitteiden ja sovellusten avulla. Niin tekee myös kirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara, jolta on julkaistu tietokirja Ikuisen elämän lyhyt historia – kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like 2024).
Uusimpia biohakkereille tarjottavia palveluita Suomessa ovat hänen mukaansa ylipainehappihoidot ja valohoidot, kuten punainen valo. Hoidon tarjoajat sanovat punavalon muun muassa nopeuttavan palautumista, lievittävän kipuja ja tukevan ihon uudistumista.
– Tämä on hirveän kaupallinen ala, Raevaara sanoi Helsingin yliopiston Tiedekulman Kuolemattomuuden kaipuu -keskustelussa tammikuussa.
2. Pakastetut ruumiit odottavat herätystä
Joidenkin mielestä kuolemaa ei tarvitse voittaa juuri nyt. Riittää, että odottaa tulevaisuutta, jolloin lääketieteen kehittyminen on edennyt tarpeeksi pitkälle.
Kryoniikkayritykset pakastavat kuolleita ihmisiä nestetyppeen 190 miinusasteeseen, mikä pysäyttää kudosten tuhoutumisen. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa heidät herätetään, kun lääketiede on kehittynyt niin, että sen avulla voidaan parantaa tauti, johon pakastetut ihmiset kuolivat.
Tuon toiveen edessä on monta muttaa. Vaikka kryosäilytetyt kuolleet opittaisiin joskus herättämään henkiin ja parantamaan, se voi estyä myös poliittisista ja taloudellisista syistä. Jotkut kryoniikkayritykset ovat jo lopettaneet toimintansa, jolloin niiden säilömät ruumiit on hävitetty.
”Keskimäärin kuolemattomuus ei hirveästi houkuta ihmisiä, kun on tutkittu, kuka haluaisi elää ikuisesti. Näyttää siltä, että suurta valtaa käyttävät, rahakkaat ihmiset ovat tässä asiassa poikkeus”, Tiina Raevaara sanoi Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Kuva: Sabrina Bqain / Like
3. Nuori veri virkistää kuin vampyyritarinoissa
Eri puolilla maailmaa tunnetaan kansantarinoita kuolleista palaavasta hahmosta, joka ottaa elinvoimansa eläviltä. Ehkä tunnetuin elävä kuollut on ihmisten verta imevä vampyyri.
Nuorella verellä vaikuttaa todella olevan elähdyttäviä vaikutuksia. Vuonna 2005 julkaistussa hiiritutkimuksessa havaittiin, että kun vanhoihin hiiriin siirrettiin nuorten hiirien verta, ikääntyneiden eläinten sydän alkoi lyödä voimakkaammin, lihakset vahvistuivat ja ajattelu terävöityi. Kudoksissa alkoi näkyä uudistumisen merkkejä.
Tutkimus innoitti lisätutkimuksia sekä bisnestä. Kaliforniassa alkoi toimia vuonna 2016 yritys, joka myi alle 25-vuotiaiden luovuttajien veriplasmaa terveille, vanhemmille asiakkailleen. Nykyajan ”vampyyrit” panevat toivonsa ostoplasmaan ja veren kantasoluihin.
Jos nämä keinot kuulostavat oudoilta, osa kuoleman välttelijöistä menee vielä paljon pidemmälle. Heidän mukaansa ihmisen ei tarvitse edes pysyä biologisena olentona.
4. Kyborgit elävät keskuudessamme
Kyborgi on olento, jossa on sekä eläviä että mekaanisia osia. Kuulostaa scifiltä, mutta he elävät jo keskuudessamme. Ihmiskehoja vahvistetaan esimerkiksi sydämentahdistimella, insuliinipumpulla, syväaivostimulaattorilla ja sisäkorvaistutteella.
Terveysteknologia kehittyy nopeasti, joten tulevaisuudessa ihmisiä buustataan mekaanisilla osilla todennäköisesti yhä enemmän. Eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka suojaa ja tukee ihmistä, moottoroitu versio auttaa liikkumaan. Niiden käyttö on jo arkipäiväistynyt Kiinassa.
Nanoteknologian visioissa ihmisruumiissa liikkuu pikkuruisia nanorobotteja, jotka huomaavat ja korjaavat vaurioita sekä tunnistavat ja tuhoavat syöpäsoluja. Tarkoituksena on tietenkin pitää ihminen terveenä – ja hengissä.
Eliniän pidentäminen vaikuttaa kiinnostavan erityisesti maailman rikkaimpia ihmisiä. Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg (vas.) ja Amazonin perustaja Jeff Bezos (oik.) ovat sijoittaneet suuria summia pitkäikäisyystutkimukseen. PayPal-miljardööri Peter Thiel (kesk.) on puhunut avoimesti kuolemattomuuden tavoittelusta. Kuvalähteet: Wikimedia Commons.
5. Entä jos mielesi ladattaisiin tietokoneeseen?
Joidenkin futuristien mukaan ihmiskehoa ei tarvitse säilyttää lainkaan. Riittää, että tietoisuus ladataan tietokoneeseen.
Googlella työskentelevä futuristi Raymond Kurzweil on tunnettu idean puolestapuhuja. Hän on ilmoittanut, että ihmiset voivat saada tällä tavoin mahdollisuuden ikuiseen elämään vuonna 2045. Kurzweil on kertonut myös omasta halustaan kuolemattomuuteen.
Tiina Raevaara ei innostu mielen lataamisesta tietokoneeseen.
– Tietoisuus tarvitsee kehon. Se tarvitsee aisteja ja aistielämyksiä. Jos aikoisin ladata koirani mielen tietokoneeseen, se olisi kaikista älytöntä, koska koira ansaitsee saada juosta, haistella ja syödä. Miksi sitten ajattelisimme, että ihmisen olisi ihanaa olla mielenä tietokoneessa, Raevaara kysyi.
– Jos ihmiskeho saattaa kestää vaikka 120 vuotta, niin minun puhelimeni on kolme vuotta vanhana jo ikäloppu. Miksi me ylipäätään ajattelemme, että kone olisi jotenkin kauheasti kestävämpi kuin biologinen ruumis, joka kuitenkin pitkän aikaa uudistaa itse itseään?
6. Teetä itsestäsi klooni
Kloonaus on yksi ehdotus kuoleman voittamiseksi. Ajatus menee niin, että ihmisestä tehtäisiin geneettinen kopio, ja hänelle opetettaisiin kaikki mahdollinen siitä ihmisestä, jonka klooni hän on. Hänelle siirrettäisiin mahdollisimman paljon tämän muistoja ja kokemuksia.
Tiina Raevaara pitää kloonausta hölmönä yrityksenä jatkaa elämää.
– Jokainen ymmärtää, että se toinen ei olisi minä. Kyllä minä kuolen, kun minä kuolen. Jos Tiinaksi nimitetty toinen henkilö, jolla on valemuistoja, jatkaa elämäänsä, hän tekee sen aivan omana ihmisenään. Hänellä on myös omat, minusta riippumattomat muistonsa.
7. Pillereitä ikääntymistä vastaan
Moderni tiede on yrittänyt löytää biologista mekanismia, joka selittäisi ikääntymisen ja tarjoaisi samalla keinon sen pysäyttämiseksi.
1980–90-luvuilla huomio kohdistui solujen aineenvaihdunnassa syntyviin vapaisiin happiradikaaleihin. Niiden ajateltiin vaurioittavan soluja ja nopeuttavan ikääntymistä. Ratkaisuksi tarjottiin antioksidantteja, kuten beetakaroteenia sekä C- ja E-vitamiinia, joiden toivottiin hidastavan ikääntymistä.
– Lääkäritkin söivät isoja määriä antioksidantteja, Tiina Raevaara sanoi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat eliniän pidentämisestä sotilasparaatissa Pekingissä syksyllä 2025. Paikalla oli myös Pohjois-Koreaa johtava Kim Jong-un. Kuva: Alexander Kazakov / AFP / Lehtikuva
8. Meditoi telomeerisi pitkiksi
Vuosituhannen vaihduttua huomio siirtyi telomeereihin eli kromosomien päissä oleviin dna-jaksoihin, jotka lyhenevät jokaisen solunjakautumisen yhteydessä. Niitä ehdotettiin ikääntymisen keskeiseksi selitykseksi.
Telomeerien pituus ja lyhenemisvauhti riippuvat osittain vanhemmilta saadusta perimästä, mutta elintavatkin vaikuttavat. Molekyylibiologi Elizabeth Blackburn myi paljon kirjoja viestillään: pidennä telomeerejasi, niin pidennät elämääsi.
Telomeereja pidentävät terveysneuvot kuulostavat kovin tutuilta: Harrasta liikuntaa. Syö erivärisiä kasviksia ja marjoja, täysjyväviljaa, pähkinöitä, kalaa ja palkokasveja. Nuku riittävästi ja pysy kaukana stressistä, ilmansaasteista, tupakoinnista ja runsaasta alkoholista. Myös säännöllinen meditaatio on tutkimusten mukaan hyväksi telomeerien pituudelle.
Nykykäsityksen mukaan ikääntyminen ei kuitenkaan johdu mistään yhdestä syystä, vaan on hyvin monimutkainen biologinen prosessi.
9. Alkemistit valmistivat elohopeasta ikuisen elämän eliksiiriä
Pyrkimykset elämän pidentämiseen voivat kuulostaa nykyajan ilmiöiltä. Samaa unelmaa on kuitenkin tavoiteltu jo tuhansia vuosia. Jopa ihmiskunnan vanhin tunnettu eepos Gilgamesh kertoo päähenkilönsä pyrkimyksestä ikuiseen elämään. Sen sisältö vakiintui 1 250 vuotta ennen ajanlaskua.
Myös Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huang käski etsiä ikuisen elämän eliksiiriä, ja hän eli 259–210 ennen ajanlaskun alkua. On esitetty, että hovialkemistien elämän pidentämiseksi tarkoittamat elohopeajuomat saattoivat lopulta myrkyttää Qin Shi Huangin. Kuolemattomuutta tavoitellut keisari menehtyi 49-vuotiaana.
– Hän oli ehkä sen ajan biohakkeri, Tiina Raevaara totesi.
10. Elämän jatkamiseen on yksi ikivanha keino
Biologian näkökulmasta ihmisillä on jo eräänlainen kuolemattomuus, sillä voimme siirtää geenejämme ja kulttuuriamme lapsia saamalla ja hoivaamalla. Vaikka yksilöt kuolevat, sukupolvien ketjussa elämä jatkuu. Ehkä se on lähimpänä kuolemattomuutta, mihin ihminen pystyy.
Ikuisen elämän lyhyt historia
Artikkelin lähteenä on käytetty Tiina Raevaaran kirjaa Ikuisen elämän lyhyt historia – kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like, 2024) sekä Raevaaran kommentteja Helsingin yliopiston Tiedekulman keskustelussa Kuolemattomuuden kaipuu (27.1.2026). Sitaatit ovat peräisin Tiedekulman keskustelusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Saattohoidon asiantuntijat suosittelevat puhumaan kuolemasta ajoissa – ”Kuolemapuhe ei vahingoita ketään”
AjankohtaistaKuolema on joka kerta ainutkertainen, hetki näyttäytyy minulle pyhänä, sanoo Terhokodin ylihoitajana toimiva Mirja Sisko Anttonen.
