Perusopetuksen rehtori Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopistosta on työskennellyt maahanmuuttajien parissa yli 30 vuotta. Kuva: Jussi Helttunen
”Millä autat lastasi koulussa, jos osaat suomea huonommin kuin hän” – Kapea Pisa-keskustelu turhauttaa aikuisia maahanmuuttajia opettavaa rehtoria Jyrki Sipilää
Pisa-tulokset eivät rehtori Jyrki Sipilää yllätä. Hänen mukaansa kotoutuminen on paljon laajempi asia kuin menestys koulussa. Kyse on siitä, miten lasten perheet pärjäävät.
Maahanmuuttajien lasten Pisa-tulosten kauhistelu ei auta, jos vanhemmat eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo maahanmuuttajien kanssa yli 30 vuotta työskennellyt rehtori Jyrki Sipilä. Hän ei ole yllättynyt heikoista oppimistuloksista, kuten heikosta lukutaidosta.
Tilanne turhauttaa häntä. Helsingin aikuisopiston peruskoulua johtava Sipilä näkee, että keskustelu kotouttamisesta junnaa paikallaan. Kysymys pitäisi nähdä laajemmin kuin koulukäynnin ongelmana.
Sipilä vastaa aikuisten maahanmuuttajien opettamisesta Helsingin aikuisopiston peruskoulussa.
– Ei Pisa-tuloksissa ole vähääkään kyse maahanmuuttajalasten älykkyydestä tai oppimiskyvystä, eikä juuri koulujen opetuksen tasostakaan, napauttaa Sipilä.
Kyse on siitä, miten maahanmuuttajien perheet pärjäävät.
Jyrki Sipilän johtamassa peruskoulussa suurin osa aikuisista oppilaista on kotoisin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Suomen oppiminen on tärkeää heidän kotoutumiselleen ja myös heidän lastensa koulumenestykselle. Kuva: Jussi Helttunen
Lasten vanhemmat ovat saattaneet käydä vain koraanikoulua
Hän hymähtää Helsingin Sanomien pääkirjoitukselle, jossa vaadittiin maahanmuuttajien vanhemmilta tiukempaa vastuuta, jos heidän lapsensa eivät menesty koulussa.
– On toki hienoa vaatia kodeilta vastuuta. Mutta monille meidän oppilaillemme, jotka ovat näiden Pisa-tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhempia, Suomen koululaitoksen arvot ovat aivan täyttä hepreaa. Eivät he pysty tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä, kuten vanhempien tulisi, jos eivät ole itsekään kotoutuneet.
Sipilä puhuu ”koulutususkonnostamme”. Suomalaisilla on kirkas käsitys peruskoulun arvosta ja jokaisen kansalaisen mahdollisuuksista luoda urapolkuaan. Se on syvään juurtunut demokraattisen yhteiskuntamme perusta.
– Entä jos tulet sortuneesta valtiosta, jonka koululaitosta ei voi mitenkään verrata Suomeen? Meillä on oppilaina lasten vanhempia, jotka ovat istuneet koraanikoulussa kuuntelemassa Koraanin lukua – tai luokassa, jossa 60 lasta huutaa yhteen ääneen.
Jyrki Sipilän johtamassa peruskoulussa suurin osa aikuisista oppilaista on kotoisin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.
Entä jos vanhempi ei ymmärrä Wilmaa?
Kun järjestäytyneestä yhteiskunnasta muuttaa Suomeen koulutettu perhe tekemään työtä, tietenkin vanhemmat katsovat lastensa oppimisen perään, sanoo Jyrki Sipilä. He seuraavat, onko läksyt tehty ja ovatko kouluasiat muutenkin kunnossa.
– Mutta jos olet turvapaikan saanut tai pakolainen, millä autat lastasi, jos osaat suomea huonommin kuin hän. Kun lapsen pitää selittää vanhemmalleen, mikä on Wilma, kotoutumisen kanssa ollaan pulassa, huokaa Jyrki Sipilä, viitaten tietojärjestelmään, jota käytetään kodin ja koulun väliseen viestintään.
Sipilä kertoo perheistä, joissa on monta kouluikäistä lasta enimmäkseen äidin vastuulla.
– Meille tulee yli 30-vuotiaita naisia, jotka ovat olleet yli 10 vuotta Suomessa ja saaneet täällä lapsia. He eivät osaa juuri lainkaan suomea ja ovat usein poissa tunneilta, koska pitää hoitaa sairastuneita lapsia ja muita perheen asioita.
Sipilän mukaan on jo korkea aika nostaa esiin vaiettuja puhenaiheita, vaikka asiat olisivat vaikeita. Kyse ei ole rasismista.
Suomen kielen eli S2-kielen opettaja Anu Turkkila pitää oppituntia perusopetusta opiskeleville aikuisille. Kuva: Jussi Helttunen
Naisen paikka ei ole kotona
Jyrki Sipilän mukaan maahanmuuttajaperheille pitäisi sanoa suoraan, että Suomi on lainsäädäntöömme perustuva tasa-arvoinen yhteiskunta, joka pohjautuu kristilliseen kulttuuriimme.
– Mies ja nainen ovat yhdenvertaisia, eikä naisen tehtävä ole umpioitua kotiin lastenhoitajaksi. Perheen miehille tulisi sanoa, että myös heillä on vastuu lapsista ja perheen arjesta.
Sipilän mukaan toisista kulttuureista saapuvia kohdellaan liikaa silkkihansikkain, se on haitallista suojelua.
– He ovat kärsineet, tämä on huomioitava, mutta ei heidän elämäänsä voi täällä koko ajan peilata menneisyyteen ja kohdella eri tavoin kuin muita. Tällainen ajattelu on rasismia!
Äitien ja naisten asemaa on ensisijaisesti parannettava.
Sipilä painottaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Hän muistuttaa, että vain noin kymmenen prosenttia väestöstämme on heitä, ja eniten maahanmuuttajia on Venäjältä ja Virosta. Islamilaisesta kulttuurista saapuneiden määrä ei rehtorin mukaan ole kotouttamisen este. Sipilä toistaa jälleen, miten kotoutuminen alkaa perheistä.
– Äitien ja naisten asemaa on ensisijaisesti parannettava. Maahanmuuttajanaisia on saatava työelämään. Heitä on kaksi kolmasosaa koko joukosta. Naiset ovat älykkäitä, mutta he vaikenevat, koska perinteen mukaan mies puhuu.
Oppilaiden määrä ei ole ongelma
Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on aluksi kaikkein tärkeintä. Sipilä tunnistaa vuosien varrelta useita asioita, jotka eivät tätä edistä.
– Ensin päädytään asumaan Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin samoihin kaupunginosiin ja eletään vain samankielisten kuplassa. Sitten pidetään jatkuvasti mobiiliyhteyttä lähtömaahan. Nämä asiat hidastavat suomen oppimista ja kotoutumista. Sitten koululaitosta moititaan, jos maahanmuuttajat eivät opi suomea.
– Olen kyllästynyt tähän puheeseen. Opetamme aivan viimeisen tieteellisen tiedon mukaan, ja opetusta kehitetään joka vuosi.
Keskustelu on sitä, että perussuomalaiset heittävät jotain kärkevää ja siihen vastataan. Ei tämä vie eteenpäin.
Kotouttamiseen tähtäävä peruskouluopetus on Jyrki Sipilän mukaan liian lyhyt, vain neljä vuotta.
– Kyse on resursseista, poliittisesta tahdosta. Oppilaiden määrä ei ole ongelma. Meillekin mahtuisi lisää oppilaita, kunhan Helsingin kaupunki heitä tänne ohjaa.
Ensi vuonna lakimuutoksen myötä kotouttamisen vastuu siirtyy kunnille, siis velvollisuus laatia pakolaiselle ja turvapaikan saaneelle koulutus- ja työllistymissuunnitelma.
Sipilä kertoo, että virkamiesten ja kaupungin asiantuntijoiden ryhmissä, joihin hän on usein osallistunut, ongelmista keskustellaan järkevästi ja ymmärtäen – kunnes alkaa puhe rahasta.
– Helsingin kaupungin edustaja sanoi, että muutosta odotetaan jännityksellä. Riittääkö se raha, mikä muutoksessa siirtyy valtiolta kunnille? No kaikkihan me tiedämme, miten varakas kunta Helsinki on. Ehkä voisi laittaa vähän omastakin pussista, jos valtiolta siirtyvä ei riitä.
Rehtori Jyrki Sipilä juttelee aikuisten perusopetuksen opiskelija Al Zuhairi Mahmoodin kanssa oppitunnilla. Kuva: Jussi Helttunen
Epäonnistuneesta kotoutumisesta seuraa iso lasku
Lopuksi on nostettava lisää vaikeita puheenaiheita esiin. Mitä voi seurata epäonnistuneesta kotoutumisesta? Jos maahanmuuttajanuori ei pääse mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan eikä työelämään, puhutaan todella ikävistä uhkakuvista.
– Heikosta kotoutumisesta voi seurata laajoja sosiaalisia ongelmia, jengiytymistä ja kovempaa rikollisuutta, jopa terrorismia. Tästä on jo merkkejä muualla Euroopassa, sanoo Jyrki Sipilä.
Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että näin ei tapahdu, jos kotoutuminen aletaan ymmärtää laajasti. Siihen kuuluvat niin kielitaito, molempien vanhempien ymmärrys vastuustaan, koulunkäynti sekä urapolku ja työllistyminen.
– Jos ajatellaan vain, että rajat auki ja tänne kaikki, niin minä olisin nyt varovaisempi. Olen saanut omille kriittisille näkemyksilleni kritiikkiä myös kollegoilta.
Maahanmuuttokeskustelu on julkisuudessa surullista.
Sipilä sanoo painokkaasti, että suomalaisella yhteiskunnalla täytyy olla resurssit ja valmiudet - siis poliittinen tahto - hoitaa kotouttaminen. Sinisilmäisyys ja silkkihansikkaat eivät ole oikeita työkaluja.
– Olen yhteiskuntatieteilijä, siksi katselen kotoutumista yhteiskunnallisesti kokonaisvaltaisena, holistisena kysymyksenä, pohtii Sipilä.
– Ja siksi maahanmuuttokeskustelu on julkisuudessa surullista. En ole nähnyt lainkaan syvemmälle menevää debattia, ei mediakaan sitä halua. Keskustelu on sitä, että perussuomalaiset heittävät jotain kärkevää ja siihen vastataan. Ei tämä vie eteenpäin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rehtori Jarno Paalasmaa on huomannut, että aikuisuus ohenee: ”Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen”
Hyvä elämäJarno Paalasmaa peräänkuuluttaa turvallista vanhemmuutta. Siihen kuuluu lempeää johdonmukaisuutta ja rajojen laittamista.
