Entä jos hautausmaat kuuluisivat hyvinvointialueille? Muutama kirkolliskokousedustaja ehdottaa tätä.
Aloite kirkolliskokoukselle: Hautaustoimen voisi siirtää hyvinvointialueitten vastuulle – ”Jos valtio ei tätä halua rahoittaa, onko kirkonkaan pakko?”
Mikäli hautaustoimi siirtyisi hyvinvointialueen kaltaiselle toimijalle, sen kulurakennetta olisi vaikea supistaa, aloitteen laatijat perustelevat.
Kirkko voisi luopua hautaustoimesta ja hautaustoimen voisi siirtää hyvinvointialueitten vastuulle, ehdotetaan kirkolliskokoukselle tehdyssä edustaja-aloitteessa. Aloitteen ovat laatineet kirkolliskokousedustajat Tuulia Kuntsi ja Riku Bucht ja sen ovat allekirjoittaneet myös kaksi muuta kirkolliskokousedustajaa Liisa Kuparinen ja Eve Rämö.
Rämö on Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja sekä vihreiden edustaja Vantaan kaupunginvaltuustossa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.
Aloitteen taustalla on hallituksen esitys, joka toteutuessaan leikkaisi kirkon saamaa valtionrahoitusta. Suurin osa tästä summasta on kulunut hautaustoimeen, joka on kirkolle määritelty lakisääteinen tehtävä. Aloitteen laatijoiden mukaan kirkon talous näyttää tiukkenevan, eikä se voi panna jäsentensä maksettaviksi yhteiskunnalle kuuluvia kuluja tai hoitaa hautaustoimea millä ehdoilla tahansa.
Yhdenvertaisuusnäkökulmasta olisi parempi, että olisi jokin tietty hautausmaksu, eikä hautauksen hinta voisi vaihdella eri puolella maata.
”Mikäli hautaustoimi siirtyisi hyvinvointialueiden kaltaiselle toimijalle, sen kulurakennetta olisi vaikea supistaa. Jos kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta ei taata, kuten on käynyt ilmeiseksi, on kirkon kuitenkin näistä tehtävistä luovuttava”, aloitteessa perustellaan.
Hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä pahoissa talousvaikeuksissa. Eve Rämö sanoo aluevaltuutettuna olevansa hyvin tietoinen tästä, mutta erilaisia vaihtoehtoja on pakko miettiä.
– Asiassa on kaksi puolta, on valtion leikkaukset ja kirkon sisäinen rahanjako. Hallituksen leikkuriin on päätynyt myös kuolema, mikä osaltaan nostaa hautauksen hintoja. Nykyinen kirkon rahanjaon järjestelmä on epäreilu, mutta ei asia korjaannu luomalla uusi epäreilu jako, Rämö sanoo.
Rämö viittaa kirkolliskokouksen vuonna 2023 tekemään päätökseen, jonka mukaan valtion rahoitus pitää jakaa uudella tavalla eri seurakuntien kesken. Kirkkohallituksen työryhmä on valmistellut kaksi hieman erilaista mallia, jolla tämä tehtäisiin.
Pääkaupunkiseudun suurten seurakuntayhtymien saamaa osuutta uusi malli saattaisi pienentää merkittävästi.
Eve Rämö on Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu.
Rämön mukaan aloite hautaustoimesta luopumisesta on syntynyt vastineeksi siihen, että kirkossa joudutaan nyt pohtimaan, kuinka lakisääteisestä tehtävästä, hautaustoimesta, selvitään.
– Jos valtio ei tätä halua rahoittaa, onko kirkonkaan pakko rahoittaa, Rämö kysyy.
– Kukaan ei ole vielä selvittänyt, mitä vaikutuksia seurakuntalaiselle tai kuntalaiselle olisi, jos kirkko ei hoitaisikaan hautaustoimea. Mielenkiinnolla odotan, mitä aloitteesta seuraa.
Entä voisiko siitä olla mitään haittaa kirkolle, että se ei hoitaisi enää hautaustoimea, ainoastaan siunaisi hautaan omat jäsenensä?
– Sitä ei ole vielä selvitetty, mutta varmasti tässä olisi sekä uhkia että mahdollisuuksia. Olisihan se kulttuurillisestikin valtavan iso muutos, mutta olisiko se samalla kuntalaiselle parempi vaihtoehto? Yhdenvertaisuusnäkökulmasta olisi parempi, että olisi jokin tietty hautausmaksu, eikä hautauksen hinta voisi vaihdella eri puolella maata, Rämö toteaa.
Edustaja-aloitetta hautaustoimen siirrosta hyvinvointialueille ei käsitellä vielä 4.–8. marraskuuta kokoontuvassa kirkolliskokouksessa, vaan vuoden 2025 toukokuussa, koska aloite jätettiin säädetyn määräpäivän jälkeen.
Juttua korjattu ja päivitetty 31.10. klo 13. Lisätty tieto siitä, että aloite käsitellään vasta toukokuun 2025 kirkolliskokouksessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle hautaustoimilain pikaista uudistamista – laissa pitäisi olla mahdollisuus huomioida kirkon jäsenyys
AjankohtaistaTurussa kokoontunut kirkolliskokous hyväksyi myös kirkon sisäisen rahanjaon uuden mallin, johon tulee kahden vuoden siirtymäaika.
