Amanda Kauranteen mielestä hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa.
Amanda Kauranne kannustaa runolauluilla antautumaan hämärän syliin: ”Pietään hämärän hyssyy että nättinä pyssyy”
Ennen vanhaan hämärän hyssyssä oltiin perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Se oli jakamisen aikaa.
Viitisentoista vuotta sitten Amanda Kauranne oli kuumeessa. Hän näki houreunen, jossa perustettiin kansanmusiikkiyhtye. Hänen lisäkseen siihen kuuluivat Kirsi Ojala ja Eero Grundström.
Herätessään Kauranne lähetti ystävilleen viestin unestaan.
– Kirsi ja Eero sanoivat heti, että aletaan vaan! Kesti jonkin aikaa ennen kuin oikeasti saatiin bänditouhut kasaan, mutta tuosta houreunesta Sähköpaimen-yhtye lähti liikkeelle, Kauranne kertoo.
Yhtyeessä Kauranne laulaa. Ojala soittaa kansanomaisilla puhaltimilla, kuten puusarvella ja erikokoisilla paimenhuiluilla. Grundström käyttää konemusiikissaan erilaisia elementtejä, vaikkapa peltikattojen räminää. Kauranne ja Ojala soittavat myös munniharppuja.
Nyt yhtyeeltä on ilmestynyt pitkän prosessin albumi Hämärä. Kauranne tajusi jossain vaiheessa, että kansanperinteessä on paljon hämäriä eli kummallisia tarinoita.
– Alkusykäys Hämärään olivat oudot tarinat, mutta siihen liittyy myös maaginen maailma valon ja varjon välissä. Silloin tapahtuu usein aika kiinnostavia asioita, Kauranne sanoo.
Muinaisusko ja kristinusko sovussa
Amanda Kauranteen hämärätyöskentely alkoi tutustumalla Suomen kansan vanhat runot -antologiaan, jossa on 34 osaa. Niihin on kerätty lähes kaikki kalevalamittaiset runolaulusäkeet.
– Kun pääsin vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin ja löysin sieltä hämärän hyssyyn liittyviä sanoja, tarinoita ja uskomuksia, levyn kokonaisuus alkoi muodostua.
Hämärä-levyä varten Kauranne kuunteli myös monia arkistonauhoja sillä korvalla, miten entisajan ihmiset ovat puhuneet, kertoneet ja laulaneet.
– Samalla vanhat tekstit olivat kohtaamisen hetkiä. Täytyy olla herkillä sen suhteen, mitä nämä ihmiset ovat ajatelleet, kun niitä on tallennettu.
Kauranne innostui lisää, kun hänelle varmistui, että kansanperinne on välittynyt sukupolvelta toiselle varsinkin hämärän vieton aikana.
– Hämärän hyssyssä on oltu perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Silloin on kerrottu kummitustarinoita, kyselty arvoituksia ja laulettu. Hämärän aika on ollut jakamisen aikaa.
– Kansanperinne ei ole vain vaka vanha väinämöistä. Vanhoissa teksteissä huomaa koko elämän ja uskomusten kirjon. Runolauluissa on paljon myös kristillisiä elementtejä. Muinaisuskon ja kristinuskon hahmot ovat niissä sulassa sovussa.
Rakkauslaulu hämärälle
Sähköpaimenen Mataleena på Källebro -kappale kertoo Kristuksen ja Maria Magdaleenan kohtaamisesta. Siinä yhdistyvät sääksmäkeläinen runolaulu, suomenruotsalainen balladi ja keskiaikainen trubaduurilaulu.
– Ihanaa on, ettei Kristuksen ja Mataleenan kohtaaminen tapahdu jossain Jerusalemissa, vaan heidät on tuotu karjalaiseen metsään.
– Laulussa puhutaan karjalaisista kaskimaista, ja siitä tulee väistämättä mieleen Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena. Siinä Mataleena on polvillaan hämärässä alkusyksyn metsässä.
Kauranne sanoo, että levyn Hämärikkö-kappale on vähän kuin rakkauslaulu hämärälle. Siihen on tallennettu säkeitä inkeriläisistä runolauluista. Niissä kerrotaan, että hämärä on veli ja yö on synkkä sisar, ilta on isä ja äiti on kaste karkea emoni. Kauranne yhdisti runolauluihin hyrynsalmelaiset iltarukoussanat:
”Maan risti / taivaan risti / kaiken ilmakannen risti / risti Ristuksen Jumalan / tuo sie maata maatakseni / pengertä levätäkseni / Jeesus kirveen’ / Maaria miekkan’ / Herra herättäjäin’ / Pyhä Henki nostajain’.”
– Kuulostaa väkevältä kristillisyydeltä, mutta samaan aikaan se on runolaulua. Muinaisusko ja kristillisyys sekoittuvat lämpimästi.
– Selviydyn kaamosajasta niin, että teen aamulla glögiä, sytytän kynttilän ja kirjoitan päiväkirjaa. Yritän olla lempeästi kaamoksen kanssa, kertoo Amanda Kauranne.
Kauranne asuu osin Italian Alpeilla. Siellä hän on kerännyt Hämärikkö-kappaleeseen paikallisten ihmisten kertomia iltarukouksia, jotka äänitettiin ja koottiin laulun loppuun äänipilveksi.
– Muun muassa puolisoni isä kertoo iltarukouksen, jossa pyydetään enkeleitä suojaksi. Rukouksissa pyydetään myös satoa ja ruokaa. Siinä on aika harras tunnelma.
Lupa vain olla hämärässä
Suomessa hämärän aika on pitkä. Sen saa kokea sekä aamulla että illalla. Amanda Kauranteesta aamuhämärä on aavistuksen maagisempaa kuin iltahämärä, jolloin siirrytään luontevasti päivän töistä illan rauhaan.
– Italiassa hämärän hetki on paljon lyhyempi kuin Suomessa. Tai päiväntasaajan seudulla se on ihan valtavan lyhyt. Tuntuu erityiseltä, että meillä hämärän hetket ovat pitkiä.
Hämynen-kappaleessa lauletaan, että ”Pietään hämärän hyssyy / että nättinä pyssyy”. Neuvo on tallennettu arkistoihin Pyhäjärveltä. Kauranne kannustaa antautumaan hämärän hetken valtaan.
– Kannattaa antaa itselleen lupa vain olla hämärässä, ettei aina olisi niin kiire. Hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa, jolloin saa olla jouten ja antautua mielikuvituksen kuljetettavaksi.
Kuuntele Sähköpaimenen kappale Hämärikkö YouTubessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helin: Marraskuu on niin märkä ja synkkä, että sitä on paras paeta pimeään erämaahan
PuheenvuorotHeinäveden erämaamökki oli hulppeampi kuin mikään hotelli Dubaissa.
