Muusikko ja säveltäjä Vilma Jää yhdistää musiikissaan kansanmusiikkia ja elektronisia soundeja.
Muusikko Vilma Jää voimaantuu runolaulun yli tuhatvuotisesta perinteestä – ”Olen onnellinen, että saan olla osa sitä kokonaisuutta”
Jään debyyttialbumi Kosto on omaelämäkerrallinen. Etenkin faneilta saatu palaute on tuntunut Jäästä merkitykselliseltä.
Jäinen neiti / Joll' on hyytä hyppysissä / Tuoppa jäätä tullessasi
– Jäinen neiti on moderni loitsu, jolla pyydetään, että kylmyyden jumalatar tulisi pelastamaan meidät ilmastonmuutokselta, kertoo muusikko, säveltäjä ja tutkija Vilma Jää, 29.
Kyseinen kappale löytyy Jään Kosto-debyyttilevyltä, joka julkaistiin syksyllä 2023.
Suomalaisessa muinaisperinteessä loitsuilla pyrittiin vaikuttamaan tapahtumien kulkuun yliluonnollisesti.
– Ennen länsimaisen lääketieteen keksimistä loitsuilla on esimerkiksi pyydetty lisäapua sairauteen tai vaikeaan tilanteeseen, Jää sanoo.
Jäinen neiti on suomalaisen loitsuperinteen hahmo. Hänet kutsuttiin paikalle tulipalon sattuessa tai kipeää palovammaa parantamaan.
Vilma Jää on halunnut muusikoksi lapsesta lähtien. – En yhtään osannut ajatella, mitä se voisi olla. En haaveillut lapsena poptähteydestä.
Suomalaisille ja karjalaisille runolauluille ja loitsuille tyypillistä on, että pakanallisten hahmojen seassa esiintyy myös kristillisiä henkilöitä.
– Esimerkiksi synnytysloitsuissa mainitaan usein Neitsyt Maria, emonen, Jää kertoo.
Neitsyt Maria mainitaankin useammin kuin kukaan muu pyhä tai yliluonnollinen henkilöhahmo Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa, johon on kerätty yli 80 000 runotekstiä. Teossarjaan perustuva tietokanta löytyy verkosta osoitteesta skvr.fi.
Onnettomuus antoi uuden suunnan uralle
Musiikki on aina kuulunut Vilma Jään elämään. Hän aloitti klassisen viulunsoiton nelivuotiaana. Alakouluikäisenä Jää fanitti Shakiraa ja Rihannaa. Artistien Helsingin konsertit kuuluvat Jään lapsuuden huippukokemuksiin.
– Halusin jo silloin muusikoksi, mutta en yhtään osannut ajatella, mitä se voisi olla. En haaveillut lapsena poptähteydestä.
Teini-iässä viulutunnit ja klassinen musiikki alkoivat tympiä Jäätä. Kahdeksannella luokalla hän osallistui kulttuurituottajana työskennelleen äitinsä, Hilu Toivonen-Alastalon, järjestämille kansanmusiikkifestivaaleille.
– Siellä soitettiin viulua, mutta ei klasaa, ja kaikilla oli hauskaa. Ei mennyt montakaan viikkoa, kun olin kansanmusiikin viulutunneilla.
– Kyseinen genre imaisi minut tosi nopeasti mukaansa, ja halusin oppia siitä kaiken.
Minulla oli tarve käsitellä omaa traumaani taiteen kautta.
Lukion jälkeen Jää päätyi tekemään kansanmusiikin ammattiopinnot Sibelius-Akatemiaan pääaineenaan viulu ja toisena pääaineenaan laulu. Vuonna 2019 Jää joutui Torontossa onnettomuuteen. Onnettomuudessa tulleiden vammojen vuoksi hän ei pystynyt enää soittamaan viulua yhtä tavoitteellisesti kuin aiemmin.
– Se ei kuitenkaan ollut niin dramaattista, sillä olin jo siirtynyt viulunsoitosta kohti säveltämistä ja laulua.
Jää on soittanut tavoitteellisesti myös pianoa.
Kansainvälisen läpimurron Jää teki esiinnyttyään Kaija Saariahon Innocence-oopperassa.
Sävellys- ja laulu-uransa lisäksi Jää on tutkinut suomalaista ja karjalaista karjankutsuperinnettä eli tapaa, jolla karjaa huhuiltiin metsälaitumelta. Tällä hetkellä Jää kehittää nuottijärjestelmää, jolla karjankutsuhuudot voidaan merkitä ylös tuleville sukupolville.
Soolouransa lisäksi hän keikkailee myös Jäine-runolauluyhtyeen kanssa. Yhtye esittää Jään säveltämää musiikkia.
Esikoisalbumilla soivat kipu, tuska ja niistä selviytyminen
Kosto on teemalevy, jonka tarinat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vilma Jään kappaleet ammentavat suomalaisesta ja karjalaisesta runolaulusta, mutta levy on omaelämäkerrallinen.
Levyn teemoja ovat muun muassa seksuaalinen hyväksikäyttö, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, viha, väkivaltainen kosto ja lopulta selviytyminen. Levynteon aikana Jää työsti traumaterapiassa kokemuksiaan seksuaalisesta väkivallasta, jota hän kohtasi opiskeluaikana Sibelius-Akatemiassa.
– Minulla oli tarve käsitellä omaa traumaani taiteen kautta.
Lyriikoita varten Jää vietti useita tunteja runoarkistossa etsien inspiraatiota sanoituksilleen. Osan sanoituksista hän keksi itse.
Vilma Jään debyyttialbumi Kosto on kerännyt kiitosta yleisöltä ja kriitikoilta. Albumi sai musiikintuottajien jakaman Vuoden Etno Emma -palkinnon viime vuonna.
Runoarkistossa tuli vastaan muun muassa useita synnytyslauluja, joista innoittuneena Jää kirjoitti levylle synnytysloitsun Syntymä-seikka.
– Vaikka en ole synnyttänyt, pystyin samaistumaan synnyttämisen aiheuttamaan kipuun ja tuskaan, koska käsittelin silloin omaa kipuani ja tuskaani.
Albumin teon aikana Yhdysvaltojen eri osavaltioissa alettiin kiristää aborttilakeja. Samaan aikaan Puola kiristi aborttilainsäädäntöään Euroopassa. Syntyi laulu Syntymistään sureva, joka käsittelee aborttioikeutta.
– Otin selvää, miten abortteja tehtiin kotikonstein Suomessa ennen laillisia raskaudenkeskeytyksiä. Abortteihinkin liittyi tuskaa, joten tuntui luonnolliselta ottaa tämäkin teema mukaan levylle.
”Universumi on minun puolellani”
Kosto on kerännyt runsaasti kiitosta kriitikoilta. Albumi sai musiikintuottajien jakaman Vuoden Etno Emma -palkinnon viime vuonna.
Erityisen merkitykselliseksi Vilma Jää on kokenut palautteen, jota on tullut muilta seksuaalista väkivaltaa kokeneilta.
– Olen saanut paljon viestejä muilta selviytyjiltä. Vaikka levy on kummunnut traumaperäisestä stressihäiriöstä, valtavasta tuskasta ja epäoikeudenmukaisuuden tunteesta sekä syvästä vihasta, se on tuonut paljon hyvää ihmisille.
– Se seikka on auttanut minua omassa toipumisprosessissani.
Vilma Jään juuret ovat Karjalassa.
Kansanperinne ja runolaulu ovat Jäälle enemmän kuin työtä. Niiden kautta hän kokee yhteyttä itseensä ja juuriinsa.
– Runolaulu on 1 000–3 000 vuotta vanha perinne. Olen onnellinen, että saan olla osa sitä kokonaisuutta.
Läheisimmäksi Jää kokee karjalaisen perinteen, sillä hänen äitinsä suku tulee Karjalasta.
– Vaijani on kertonut, että juuremme ovat Antrean kylässä ja Jääskän kihlakunnassa.
Jään vaija eli isoisä on kansanperinnepiireissä vaikuttanut Kyösti Toivonen.
Myös henkinen ulottuvuus elämässä on Jäälle tärkeä.
– Ajattelen, että universumi on minun puolellani, ja jos lähetän universumiin hyviä viboja, saan niitä myös takaisin.
Uutta musiikkia
Alkaneesta vuodesta on tulossa kiireinen. Työn alla on uusi levy.
– Olen taas kaivellut vanhoja runolaulutekstejä, ja sieltä on löytynyt uusia loitsuja, runoja ja kiinnostavia hahmoja, Vilma Jää kertoo.
Kappaleita on valmiina jo useita. Tällä kertaa laulujen teemoja ovat muun muassa mielenterveys ja epäoikeudenmukaisuus. Mukana on myös loitsua ja ripaus vihaa.
– Mutta sitä vihaisuutta on nyt paljon vähemmän kuin ennen. Väkivalta on jäänyt edelliselle albumille.
Lisäksi suunnitelmissa on kaksi isoa sävellysprojektia.
Vähäisenä vapaa-aikanaan Vilma Jää käy keikoilla, tapaa ystäviään ja joogaa.
Vapaa-aikaa Jää ei juurikaan ehdi viettää. Kun hän ei sävellä tai keikkaile, hän valmistaa kierrätysmateriaaleista koruja, joita myy Instagram-tilillään ja keikkojen jälkeen. Haastattelupäivänä korvissa on itsetehdyt helmirenkaat.
Silloin kun Jää malttaa vaihtaa vapaalle, hän rentoutuu muun muassa tekemällä ristikoita – niitä vaikeita, sillä helppoja ja hauskoja hän vihaa. Lisäksi Jää käy keikoilla, tapaa ystäviään ja pitää huolta kunnostaan kuntosalilla.
– Voimaharjoittelu on ollut tosi motivoivaa, enkä olisi ikinä uskonut, että tällaisestä vanhasta liikunnanvihaajasta voisi kasvaa joogaava salimuija.
Kuka
Vilma Jää, 29, on muusikko, säveltäjä ja tutkija, jonka debyyttialbumi Kosto julkaistiin vuonna 2023.
Motto
Kansanmusiikkia kansalle!
Jutusta on 24.1. poistettu maininta Tikkurilan kirkossa 17.1. olleesta konsertista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ihminen tarvitsee kykyä suuttua – psykoterapeutti Heli Pruuki: ”Meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla”
Hyvä elämäVihan takaa löytyy usein syviä haavoittuneita tunteita ja vaikeita kokemuksia.
.jpg)
