Kauniaisten kirkossa soivat nyt virtuaaliset kirkonkellot – ”Ne kuulostavat niin aidoilta, ettei eroa melkein edes tunnistaisi’
Kauniaisten kirkossa haluttiin vaalia kirkonkellojen soiton perinnettä, kun toisessa kellotapulissa aloitettiin kuntotarkastus. Ratkaisuna käyttöön otettiin virtuaalisesti soitettavat kirkonkellot.
Juhannuksen jälkeen Kauniaisten kirkon pääkellotapuli hiljeni, kun sen käyttö ja kirkonkellojen soitto pantiin tauolle turvallisuuden varmistamiseksi. Kellojen kiinnitystä tarkastaessa huomattiin, että kellotornin yläosan kunto oli heikentynyt. Vuonna 1964 rakennettuun kirkontorniin on tilattu kuntotutkimus syksylle, jossa selvitetään remontoinnin ja kunnostuksen tarpeita.
Kauniaisten kirkolla on kaksi kirkon tornia. Isompi kellotorni on 60 vuotta vanha ja se on ensimmäinen rakennelma, joka Kauniaisten kirkon tontilla on aikanaan ollut. Arkkitehti Keijo Petäjän suunnittelema torni on Kauniaisissa asuville tuttu maamerkki. Itse kirkko ja muut sen tilat rakennettiin myöhemmin, vuonna 1983.
– Vasta kun saamme kellotornin kuntotutkimuksen tulokset, voimme arvioida kuinka kauan kellotorni on pois käytöstä. Siihen saakka haluamme toimia turvallisesti, emmekä soita kelloja, sillä muitakin vaihtoehtoja on, Kauniaisten seurakuntayhtymän talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi kertoo.
Salmen mukaan sekä kellojen kiinnitykset että itse torni tarvitsevat kunnostusta, ja monivaiheinen prosessi vie aikaa. Korjaajan löytäminen osoittautui yllättävän haastavaksi rastiksi, sillä kirkonkellojen ja -tornien betonityöhön erikoistuneita korjausosaajia on Suomessa vain kourallinen.
Toinen kellotorni otettiin käyttöön reilu 25 vuotta sitten, vuonna 1998. Tässä tornissa on sisällä Carillon-kellot, jotka soittavat vaihtuvia sävelmiä neljä kertaa päivässä. Uudemman kellotornin haasteena on, ettei sen kellojen soitto kuulu kirkkosaliin asti.
Virtuaaliset kirkonkellot kuulostavat hämmästyttävän aidoilta
Kirkonkellojen soiton yksi tarkoituksista oli alun perin koota seurakuntalaisia messuun ja kertoa esimerkiksi siunaustilaisuuden alkamisesta.
Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa pohdittiin, miten kellonsoiton puuttumiseen liittyvä ongelma saataisiin ratkaistua. Seurakunnassa kuultiin virtuaalisista kirkonkelloista ja sitä päätettiin lähteä kokeilemaan heinäkuun puolessa välissä.
Virtuaaliset kirkonkellot soivat nauhalta äänentoistojärjestelmän kautta. Kellot soittavat samaa ääntä kuin kirkossa on muutenkin totuttu kuulemaan. Eeva-Mari Salmen mukaan ne kuulostavat samalta kuin oikeatkin kellot ja nauhan ääniraidalle on lisätty mukaan muun muassa tuulen ääntä, joka saa kellojen kuminan kuulostamaan entistä todemmalta.
– Ne kuulostavat niin aidoilta, ettei eroa oikeisiin melkein edes tunnistaisi, hän sanoo.
Voivatko virtuaaliset kirkonkellot olla seurakunnissa arkipäivää tulevaisuudessa?
– Siinä on kyllä jotain herkkyyttä ja aitoutta, kun aitoja kirkonkelloja soitetaan kellotapulista, mutta varmasti uusia ideoita ja toimintatapoja tarvitaan tällaisissakin asioissa yhä enemmän, Salmi sanoo.
Kellot soivat tabletilla ohjaamalla
Rekola Bellsin kirkontorniteknikko Supavit Nummelinille kirkonkellot ja niiden järjestelmät ovat osaamisen ytimessä. Kirkontorniteknikkona hänen työhönsä kuuluvat myös sähkötyöt ja teollisuusautomatiikka.
– Kirkonkelloissa yhdistyvät kaikki itseäni kiinnostavat osa-alueet, kuten musiikki, kellojen valutyöt, historia ja kädentaidot, Nummelin kertoo.
Kirkon suntio soittaa kelloja äänentoistojärjestelmän kautta eri tilaisuuksissa, esimerkiksi messuissa kutsusoittona ja siunauksien yhteydessä. Kauniaisten virtuaalikellojen ääni ei tule kyseisen kirkon kelloista, vaan on äänite hollantilaisista kelloista. Sävelkorkeus on muutettu niin, että ne kuulostavat samalta kuin Kauniaisten oikeat kellot. Kauniaisten kirkon sakastissa on Kuossimo Virtual-kellojensoittolaite, jota ohjataan joko tabletilta tai käyttöpainikkeella.
Nummelin kertoo, että ihmiset ovat hämmästelleet kuullessaan, miten ääni on saatu kirkkosalissa aikaan. Nummelinin mukaan kirkonkellojen äänten tulisi kuulua oikeista kelloista, mutta koska se ei aina ole mahdollista, tarvitaan myös tällaisia virtuaalisia väliaikaisratkaisuita. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sijaitsevassa uudessa Rautjärven kirkossa ei tule lainkaan olemaan perinteisiä kirkonkelloja, vaan ne korvataan täysin virtuaalisella kellojärjestelmällä.
– Kirkonkellojen soitto on mielestäni tärkeää, koska onhan se autiota, jos mitään ei kirkossa soi tai kuulu, Nummelin sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen suurinta kirkonkelloa soitetaan viikonloppuna Suomenlinnassa – Moskovassa tehty kello painaa yli 6 000 kiloa
AjankohtaistaSuomen suurinta kirkonkelloa ja kirkon alkuperäistä kellosarjaa vastaavaa kellosarjaa soitetaan tavalla, jota on kuultu saarella viimeksi vuonna 1918.