null Tikkurilan kirkolla testaillaan jo, kuinka tornikellopeli soi – soitin on Suomen kirkoissa harvinaisuus

Supavit Nummelin on rakentanut kellopelin monet osat itse. Kelloista suurin osa on valettu Hollannissa.

Supavit Nummelin on rakentanut kellopelin monet osat itse. Kelloista suurin osa on valettu Hollannissa.

Hyvä elämä

Tikkurilan kirkolla testaillaan jo, kuinka tornikellopeli soi – soitin on Suomen kirkoissa harvinaisuus

Supavit Nummelinin rakentama tornikellopeli koostuu 31 kellosta, joista yksi on perua Tikkurilan puretusta kirkosta.

Keskeneräistä rakennusta ei voi arvioida, mutta ainakin yhdellä tapaa Tikkurilan uudesta kirkosta tulee erikoinen: sinne on rakennettu tornikellopeli eli carillon. Vantaalaisen kirkontorniteknikon ja kellopelin rakentajan Supavit Nummelinin, 22, projekti alkaa olla loppusuoralla. Haastattelupäivänä asentamatta on enää neljä kelloa ja Nummelin ja Tikkurilan seurakunnan kanttori Iina Katila tekevät koesoittoja. Moni ohikulkija on tainnut katsonut ympärilleen ja ihmetellyt, mistä kirkonkellojen ääni kuuluu.

Kirkon ylimmässä kerroksessa on pieni huone, jossa on Nummelinin itsetekemä koskettimisto. Sen vieressä on toinen huone, jossa sijaitsevat itse kellot. Yhteensä niitä tulee olemaan 31, joista yksi on Tikkurilan puretusta kirkosta ja muut uusia. Tikkurilan entisestä kirkosta peräisin oleva kello on kaikkein suurin, painaa noin 450 kiloa. Se on valettu Wienissä vuonna 1969, muut kellot on valettu Hollannissa ihan tätä paikkaa varten.

Kanttori Iina Katila ja Supavit Nummelin ovat tehneet koesoittoja ja viimeistelleet säätöjä Tikkurilan kirkolla.

Kanttori Iina Katila ja Supavit Nummelin ovat tehneet koesoittoja ja viimeistelleet säätöjä Tikkurilan kirkolla.

Iina Katila ja Supavit Nummelin soittavat kellopelillä Kulkuset

-:- / -:-

Harjoitusta ja opiskelua kaikille

Se, että Tikkurilan kirkkoon on rakennettu tornikellopeli, on monen yhteensattuman summa. Alun perin ajatuksen tornikellopelistä Vantaalla lausui kanttori Sinikka Honkanen, joka on saanut koulutuksen myös kellopelin soittoon. Supavit Nummelin tuli kuvioon mukaan vasta myöhemmin.

– Opiskelin puu- ja metallialaa Variassa. Kun valmistelimme erästä joulujuhlaa, oppilaitospappi Jukka-Mikko Karjalainen kysyi, olisiko minulla jotain pieniä kelloja, joita voisin soittaa juhlassa. Hän tiesi kelloharrastuksestani, Nummelin kertoo.

Myöhemmin Nummelin rakenteli ammattioppilaitoksessa kirkonkellosarjaa ja Karjalainen kehotti Tikkurilan seurakunnan kirkkoherraa Janne Silvastia tulemaan nuoren Nummelinin puheille. Kävi ilmi, että Tikkurilan seurakunnassakin oli puhuttu kellopelistä. Niin Nummelin päätyi rakentamaan sellaista.

– Olen korjannut ja laittanut tällaisia kelloja, mutta en ole rakentanut kokonaista tornikellopeliä. Sanoin, että en lupaa teille täydellistä, mutta lupaan hyvän.

Koskettimia painellaan ikään kuin käsi nyrkissä.

Koskettimia painellaan ikään kuin käsi nyrkissä.

Tornikellopelin rakentaminen alkoi jo noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Koskettimiston Supavit Nummelin rakensi kotonaan. Keskeneräiseen Tikkurilan kirkkoon Nummelin pääsi elokuussa.

– Ensin piti tehdä kehikko kelloille. Tarkkoja suunnitelmia ei ollut. Tämä on ollut harjoittelua ja oppimista kaikille.

– Tähän on tarvittu paljon erilaisia materiaaleja, kellot, vaijeria, rautaa… Vaijeria on tähän mennessä mennyt 820 metriä. Kilometri sitä ostettiin.

Paranoidia tai Toccataa

Tornikellopelin soittaminen näyttää vähän samalta kuin urkujen soittaminen, mutta on fyysisempää. Kanttori Iina Katila valittelee, että soittotekniikka ei ole vielä hallussa, joten nyrkin syrjään meinaa muodostua mustelma.

– Tornikellopeliä soitetaan isolla mekaanisella koskettimistolla urkujen tavoin, käsiä ja jalkoja käyttäen. Käsilyönti on erilainen, on käytettävä enemmän voimaa kuin urkujen soitossa, Nummelin kuvailee.

Kellopeli koostuu 31:stä kellosta.

Kellopeli koostuu 31:stä kellosta.

Tornikellopelillä voi soittaa periaatteessa mitä vaan. Silti sen soitto keskittyy tulevaisuudessa todennäköisesti eniten alkusoittoihin, konsertteihin ja erityisiin hetkiin, kuten jouluun ja pääsiäiseen. Kellopelin ääni nimittäin kantautuu kauas, ja tuleehan kirkkoon ihan tavalliset urutkin.

– Toccataa tai Paranoidia, kellopelillä voi soittaa mitä vaan, jos vaan osaa, Nummelin sanoo.

Viimeiset viritykset ja säädöt ovat varmasti kunnossa noin kuukauden päästä. Sen jälkeen Suomen ainoaa kirkontorniteknikko-ammattinimikkeen käyttäjää odottavat muut projektit.

– Töitä on noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi eteenpäin jonossa. Muut kirkontornit odottavat, Supavit Nummelin kertoo.


Katso videolta, kun Nummelin soittaa tornikellopeliä:

Toista video


Jutun otsikkoa ja leipätekstiä on korjattu 20.11. klo 11.40. Tikkurilan kirkko ei ole ainoa Suomen kirkko, jossa on oma kellopeli. Myös Kuokkalan kirkossa Jyväskylässä on tornikellopeli kirkon edessä olevassa erillisessä tornissa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.