Ketola: Loma-ajan perversseihin nautintoihini on kuulunut paikallisen lehden Tekstaten-palsta
Tuntuu kuin Pohjanmaalla elettäisiin edelleen sisällissodan tai Lapuan liikkeen jälkimainingeissa.
Kesälomamatkoilla vakiolukemisiini kuuluu Ilkka-Pohjalainen, Etelä-Pohjanmaan valtalehti. Loma-aamun tärkeä rituaalini on lehden hakeminen postilaatikosta parinsadan metrin päästä.
Lehden mielenkiintoisinta sisältöä on sen Tekstaten-osasto. Ennen vanhaan mielipiteensä julkisuuteen haluavan täytyi saada ensin kirjoituksensa läpi lukijapalstan toimituksen, joka karsi pois asiattomat ja selvien kylähullujen pakertamat vuodatukset.
Nykyäänkin lehdessä sanotaan, että toimitus valitsee julkaistavat tekstarit. Sensuuri ei tosin taida olla kovin kova, kun näkee, millaiset älyttömyydetkin pääsevät läpi.
Mutta hei, oikeasti kyseessä on viihdepalsta! Uskon, että on monia kaltaisiani, jotka nauttivat aamuisin lukiessaan mitä omituisimpia näkemyksiä asioista. Omat näkemyksethän eivät Luoja paratkoon ole lainkaan omituisia!
Alentuvaa suhtautumista vastapuoleen ei kaihdeta.
Tanakka besserwisser-asento on monen kirjoittajan lähtökohta. Alentuvaa suhtautumista vastapuoleen ei kaihdeta poliittisia kiistakysymyksiä käsittelevissä kommenteissa. Sillä puolellahan on aina tehty kaikki väärin, ja nytkin vain halutaan panna kapuloita vaalit voittaneiden rattaisiin.
Tällainen nokittelu on vielä suhteellisen normaalia. Mutta siitä on lyhyt matka tietoiseen väärän tiedon ja salaliittoteorioiden levittämiseen: ”Kun me olimme oppositiossa, annoimme hallitukselle rauhan tehdä työtään.” ”Rantaruotsalaiset ne vasta rasisteja ovatkin!” Vihervasemmisto sitä ja kommunistit tätä jne.
Välillä tuntuu kuin Pohjanmaalla elettäisiin edelleen sisällissodan tai Lapuan liikkeen jälkimainingeissa. Ehkä monet elävätkin.
Ennen tekstariaikaa Pohjalaisen ja sitä edeltäneen Vaasa-lehden lukijapalstalla käytiin ajoittain kiivasta keskustelua uskonnosta. Uskon, että niitä kirjoituksia tutkimalla saisi aikaan mielenkiintoisen tutkimuksen pohjalaisen kansan uskonnollisista näkemyksistä. Kuka tarttuisi?
Kirjoittaja on juuriltaan eteläpohjalainen, mutta lehvästöltään helsinkiläinen kirkkohistorian dosentti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: Toteutin unelmani ja aloitin italian opiskelun – kieltä opiskellessa oppii paljon muutakin
PuheenvuorotKatolisesta kirkosta ja paaviudesta kiinnostuneelle italia on tärkeä kieli, mutta on taidosta muutakin hyötyä.