null Kirkkoon esitetään sähköistä äänioikeusrekisteriä, mutta netissä äänestämiseen on vielä matkaa

Sähköinen äänioikeusrekisteri voi olla yksi askel kohti sähköistä äänestämistä seurakuntavaaleissa. Tämä vaatisi kuitenkin erillisen päätöksen kirkolliskokouksessa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri voi olla yksi askel kohti sähköistä äänestämistä seurakuntavaaleissa. Tämä vaatisi kuitenkin erillisen päätöksen kirkolliskokouksessa.

Ajankohtaista

Kirkkoon esitetään sähköistä äänioikeusrekisteriä, mutta netissä äänestämiseen on vielä matkaa

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan rekisteri voisi olla käytössä vuoden 2026 vaaleissa. Sähköinen äänestäminen vaatii omat päätöksensä.

Kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkossa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Kirkolliskokous antoi jo syksyllä 2016 kirkkohallituksen tehtäväksi laatia vaalisäännösten uudistamista ja yksi näistä toimeksiannoista koski sähköistä äänioikeutettujen luetteloa eli sähköistä äänioikeusrekisteriä.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, miksi asia etenee vasta nyt?

– Ensimmäinen asiaa koskeva säädösesitysluonnos oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2020, mutta tuolloin esitykseen suhtauduttiin kovin kriittisesti. Johtuen kirkolliskokouksen korkeasta määräenemmistövaatimuksesta arvioitiin, ettei uudistusta voitu liittää osaksi vireillä ollutta uutta kirkkolakiehdotusta. Nyt kun uusi kirkkolainsäädäntö on tullut voimaan, on voitu palata hankkeeseen.

Millaisia ongelmia perinteisestä paperisesta äänioikeusrekisteristä on ollut?

– Ongelmat ovat kulminoituneet ennakkoäänestykseen, kun lähetekirjeitä on jouduttu täyttämään käsin ennakkoäänestyspaikalla. Aina ei ole ollut myöskään tiedossa äänestäjän oikea äänestysseurakunta ja siten oikea vaalilautakunta, jolle ennakkoääni tulisi toimittaa. Tämä on saattanut aiheuttaa sekä ruuhkia että virheitä lomakkeiden täytössä. Jos lähetekirjeet voidaan tulostaa tietojärjestelmästä, se tehostaa ennakkoäänestämistä ja vähentää virheitä.

– Toisaalta, jos sähköistä äänioikeusrekisteriä käytettäisiin myös varsinaisena vaalipäivänä, se parantaisi henkilötietojen suojaa, kun paperisia luetteloita ei selattaisi äänestäjien edessä.

Miten asia käytännössä etenee, jos kirkolliskokous esityksen hyväksyy?

– Toive on, että kirkolliskokous saisi asiasta päätöksen viimeistään ensi keväänä. Tällöin on vielä mahdollisuus hankkia ja toteuttaa uusi tietojärjestelmä siten, että sähköinen äänioikeusrekisteri olisi käytössä syksyn 2026 seurakuntavaaleissa.

Koska tähän vaaditaan myös kirkkolain muutos, vaaditaan kai myös eduskunnan päätös?

– Kyllä kirkkolain muutos edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

Merkitseekö tämä sitä, että myös sähköinen äänestäminen voisi tulla mahdolliseksi?

– Esitys ei sisällä säännöksiä sähköisestä äänestämisestä. Kirkolliskokous on aiemmin linjannut, että mahdollisessa sähköisessä äänestämisessä tulisi seurata valtion vaalimenettelyjen kehitystä. Kirkolliskokouksessa on kuitenkin parhaillaan vireillä Helsingin hiippakuntavaltuuston esitys sähköisten vaalien toteuttamisesta viimeistään seurakuntavaaleista 2030 alkaen.

Miksi sähköistä äänestämistä ei ole haluttu ottaa käyttöön perinteisen rinnalla? Suomessa sitä käytetään esimerkiksi osuuskauppojen vaaleissa.

– Seurakunnat ovat julkisyhteisöjä, joten niiden tulee ensinnäkin turvata yleinen ja yhtäläinen äänioikeus jäsenilleen. Tämä todellakin tarkoittaisi sitä, että sähköinen äänestäminen tulisi nykyisen käytännön rinnalle.

– Ongelmalliseksi on aiemmin koettu se, miten yleiset vaaliperiaatteet voidaan turvata, jos sähköinen äänestäminen mahdollistetaan. Tällaisia keskeisiä vaaliperiaatteita ovat esimerkiksi se, että vaalit ovat salaiset eli vaaliviranomaiset tai kukaan muukaan ei saa tietää, ketä henkilö on äänestänyt, kunkin äänestäjän on äänestettävä itse ja että äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Näistä periaatteista jouduttaisiin kaikista ainakin osittain luopumaan.

Eikö sähköinen äänestäminen kuitenkin lisäisi äänestysaktiivisuutta?

– Ei taideta voida osoittaa, että sähköinen äänestäminen lisäisi äänestysaktiivisuutta. Norjan kirkossa kävi itse asiassa päinvastoin. Heillä äänestysaktiivisuus vuoden 2019 kirkollisissa vaaleissa oli 12,60 prosenttia. Syksyllä 2023 toteutetuissa vaaleissa oli mahdollista äänestää myös sähköisesti. Äänestysaktiivisuus laski 9,06 prosenttiin.

Milloin sähköinen äänestäminen voisi aikaisintaan olla mahdollista?

– Jos kirkolliskokous katsoisi, että meillä tulee siirtyä sähköiseen äänestämiseen, olisi se mahdollista aikaisintaan vuoden 2030 vaaleissa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.