null Kirkon ilmastoasiantuntija: Dubain ilmastokokous onnistui ylittämään etelän ja pohjoisen välisen palomuurin

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ja Marshallinsaarten delegaatio seurasivat Dubain ilmastokokouksen loppuvaihetta vakavina. Sebastian Rau/Imago/Lehtikuva.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ja Marshallinsaarten delegaatio seurasivat Dubain ilmastokokouksen loppuvaihetta vakavina. Sebastian Rau/Imago/Lehtikuva.

Ajankohtaista

Kirkon ilmastoasiantuntija: Dubain ilmastokokous onnistui ylittämään etelän ja pohjoisen välisen palomuurin

Kirkon edustajat lobbasivat YK:n ilmastokokouksessa fossiilipäästöistä luopumisen ja eniten kärsivien alueiden tukemisen puolesta.

Dubaissa kokoontunut YK:n 28. ilmastokokous on hyväksynyt päätöksen, jonka mukaan maailma luopuu fossiilisista polttoaineista.

Päätösasiakirjan mukaan YK:n jäsenmaat siirtyvät pois fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, kivihiilen ja maakaasun käytöstä. Lisäksi vuoteen 2050 mennessä on tarkoitus saavuttaa nettopäästöjen nollaaminen (net zero) eli tilanne, jossa ihmiskunta tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.

EU, Yhdysvallat ja uhanalaiset pienet saarivaltiot tavoittelivat fossiilisista polttoaineista luopumisen kirjaamista sitovasti loppuasiakirjaan, jotta tavoite lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen säilyisi hengissä.

Päätös fossiilienergian alasajosta ei ole velvoittava, vaan kyseessä on yhteisesti hyväksytty kehotus energiasiirtymän toteuttamiseen. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Arabiemiraattien teollisuus- ja teknologiaministeri Sultan Al Jaber totesi keskiviikkona, että sopimuksen toteutuminen tulevina vuosina näyttää, miten hyvä se on.

– Nyt tehty päätös ei yksin riitä, vaan se tarvitsee toimeenpanoa, mutta itse pidän sitä merkittävänä. Tästä on hyvä jatkaa, Dubaissa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa edustanut yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen sanoo.

Yhteiseksi tavoitteeksi kirjattiin myös ilmaston keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tavoite hyväksyttiin ensimmäisen kerran Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015. Ilmaston lämpenemisen vertailukohtana pidetään esiteollista aikaa ennen vuotta 1850.

Lokakuussa 2018 julkaistussa raportissa hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) piti lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen vielä mahdollisena. Dubaissa syntyneen päätösasiakirjan mukaan päästövähennysten on oltava nopeita, jotta 1,5 asteen raja ei ylittyisi. Nykyisillä päästöillä puolentoista asteen lämpenemisen arvioidaan toteutuvan jopa alle kolmessa vuodessa.

Ilkka Sipiläinen (keskellä) yllättyi myönteisesti ilmastotuhoja korvaavan rahaston perustamisesta Dubain kokouksessa. Sipiläisen kanssa Suomen paviljongin luona keskustelivat Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Ilkka Sipiläinen (keskellä) yllättyi myönteisesti ilmastotuhoja korvaavan rahaston perustamisesta Dubain kokouksessa. Sipiläisen kanssa Suomen paviljongin luona keskustelivat Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Ilmastotuhoja korvaava rahasto on välttämätön

Ilkka Sipiläinen pitää 1,5 asteen tavoitteen suurimpana esteenä sitä, että yksittäiset maat ja maaryhmät haraavat energiasiirtymää vastaan ja ajattelevat lyhytnäköistä etuaan kokonaisuuden sijaan.

– Etelän ja pohjoisen maiden näkökulmien välillä on ollut suoranainen palomuuri: pohjoinen on painottanut ilmaston lämpenemisen hillitsemistä, etelä ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden teollisuusmaiden historiallista vastuuta. Öljyntuottajamaat taas haraavat fossiilisista luopumista vastaan.

Sipiläinen nostaa ilmastotuhoja korvaavan rahaston perustamisen Dubain ilmastokokouksen toiseksi merkittäväksi saavutukseksi. Rahastoon saatiin heti paljon varoja, ensimmäisen lahjoituksen antoi kokouksen isäntämaa Arabiemiraatit. Koossa on kuitenkin vasta murto-osa tarvittavasta.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden tulee kantaa historiallinen vastuunsa, mikä merkitsee paitsi hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden saavuttamista myös vastikkeettoman rahan osoittamista ilmastonmuutoksesta kärsiville.

Historiallisina pidetyt päätökset eivät syntyneet helposti, vaan ilmastokokouksen päättymispäivää jouduttiin siirtämään tiistaista keskiviikkoon osallistujamaiden erimielisyyksien vuoksi. Vielä maanantaina esillä oli päätösesitys, jossa puhuttiin vain fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä, ei niistä luopumisesta.

– EU, Yhdysvallat ja uhanalaiset pienet saarivaltiot tavoittelivat fossiilisista polttoaineista luopumisen kirjaamista sitovasti loppuasiakirjaan, jotta tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen säilyisi hengissä. Oli vaarana lukkiutunut tilanne, mutta puheenjohtajamaan sovitteluratkaisu hyväksyttiin, Sipiläinen sanoo.

Fossiilisia polttoaineita vastaan protestoineet Mitzi Jonelle Tan (keskellä), Line Niedeggen ja Adriana Calderon Hernandez halasivat toisiaan Dubain ilmastokokouksen päätyttyä. Kuva: Peter Dejon/AP/Lehtikuva.

Fossiilisia polttoaineita vastaan protestoineet Mitzi Jonelle Tan (keskellä), Line Niedeggen ja Adriana Calderon Hernandez halasivat toisiaan Dubain ilmastokokouksen päätyttyä. Kuva: Peter Dejon/AP/Lehtikuva.

Hiilineutraaliksi pyrkivä kirkko tarkentaa tiekarttaa

Etukäteen öljyntuottajamaan valinta isännäksi ja puheenjohtajaksi herätti arvostelua, mutta Ilkka Sipiläisen mukaan Dubaissa nähtiin myös kiertävän puheenjohtajuuden hyvät puolet.

– Kokouksen puheenjohtaja Sultan Al Jaber tuntee öljy-yhtiön johtajana alan. Hän osoitti koko kokouksen ajan pyrkimystä päästä tulokseen. Perinteisesti Saudi-Arabia ja muut öljymaat ovat vastustaneet öljyn alasajon kirjaamista. Nyt Al Jaberin johdolla saatiin öljystä luopuminen ensi kerran asiakirjaan, vaikka ei vielä sitovana.

Kokouksen jälkeen työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jatkuu osallistujamaissa. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko aikoo olla hiilineutraali viisi vuotta aikaisemmin. Sipiläinen vetää Hiilineutraali kirkko 2030 -hanketta.

– Kirkon eduskunta eli kirkolliskokous on tehnyt hiilineutraaliudesta yhden kirkon kärkihankkeista. Teemme yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja laadimme parhaillaan tarkennettua tiekarttaa, jonka avulla voimme seurata ja mitata sitä, miten kirkosta tulee vähitellen hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Kirkot ja uskonnot kohtasivat Dubain ilmastokokouksessa

Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta Dubain ilmastokokoukseen osallistui kirkkohallituksen asiantuntija Ilkka Sipiläisen lisäksi Suomen lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto. Sipiläinen toteaa, että kirkkojen edustajat eivät osallistuneet varsinaisiin YK:n jäsenmaiden neuvotteluihin, mutta pitivät esillä kirkkojen tavoitteita.

– Oman kirkkomme tavoitteet liittyivät hiilestä luopumisen kirjaamiseen sopimukseen, ilmastotuhojen korvaamiseen ja etenkin ilmastonmuutoksesta eniten kärsineiden maiden sopeutumisen tukemiseen, mikä tarkoittaa ilmastonmuutoksen historiallisen vastuun kantamista.

Dubain ilmastokokouksessa oli mukana Sipiläisen arvion mukaan useita kymmeniä eri kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen edustajia eri puolilta maailmaa. Ensimmäisen kerran kokousalueella oli myös Uskontojen paviljonki, jossa eri uskonnot järjestivät tilaisuuksia ja myös kohtasivat toisiaan.

– Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa. Myös paavi Franciscus oli tulossa tapahtumaan, mutta joutui perumaan saapumisensa terveyssyistä, Sipiläinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.