Kirkko pyrkii hiilineutraaliksi koko Suomen tahtia nopeammin – ilmaston lämpeneminen ylittää väistämättä 1,5 asteen rajan
Tutkimustieto näyttää aiempaa luotettavammin, mikä kasvihuonepäästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemistä. Ihmiskunta voi vaikuttaa siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Tutkimustieto maapallon ilmaston herkkyydestä ihmisen aiheuttamille kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin tämä taso saavutetaan erilaisissa päästöskenaarioissa.
Tiedot käyvät ilmi hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennesta arviointiraportista, joka julkistettiin tällä viikolla.
Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Lämpeneminen on kasvattanut useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyyttä. Monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat peruuttamattomia.
Jos vähennämme kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä, on todennäköistä, että maapallon lämpeneminen jää alle kahden asteen.
– Apulaisprofessori Annalea Lohila
Tulevien muutosten laajuus riippuu tutkijoiden mukaan siitä, saadaanko kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, nettopäästöt painettua nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Kaikissa skenaarioissa 1,5 asteen raja ylittyy 2030-luvulla
Joulukuussa 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa sekä pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen vuoteen 2100 mennessä.
Kaikkien tuoreessa IPCC:n raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 celsiusasteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Raportti avaa kuitenkin toiveille kehityksen kääntämisestä kapean aikaikkunan.
– Jos vähennämme kasvihuonekaasujen globaalit nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä, on todennäköistä, että maapallon lämpeneminen jää alle kahden asteen ja laskee vuosisadan loppuun mennessä jopa alle 1,5 asteen, raportin kirjoittamiseen osallistunut Ilmatieteen laitoksen apulaisprofessori Annalea Lohila sanoo.
Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut.
Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on noussut esiteolliseen aikaan verrattuna noin 1,1 celsiusastetta. Planeetan maa-alueet ovat lämmenneet noin 1,6 astetta ja merialueet noin 0,9 astetta. Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on viime vuosina vahvistunut entisestään, ja arviointiraportti toteaa, että lämpeneminen on miltei kokonaan ihmisten toiminnan aiheuttamaa.
IPCC:n raportin huolestuttavimmassa skenaariossa päästöjen voimakas kasvu jatkuu ja maapallon keskilämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä yli neljä astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla merenpinta voi nousta 30 tai 90 senttiä
Merenpinnan nousu on yksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Tällä hetkellä merenpinta nousee IPCC:n raportin mukaan nopeammin kuin kertaakaan 3000 vuoteen. Samalla jäätiköiden vetäytyminen on nopeimmillaan kahteen vuosituhanteen. Merenpinta on kohonnut 0,2 metriä vuosien 1901 ja 2018 välillä ja pohjoinen merijää on pienentynyt noin 40 prosenttia vuodesta 1979.
Merien jääpeitteen pieneneminen olisi tutkijoiden mukaan mahdollista pysäyttää vuosisadan puoleenväliin mennessä ja merenpinnan nousu voitaisiin parhaassa tapauksessa hillitä puoleen metriin tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Kaikki teot tästä päivästä alkaen ovat ratkaisevia.
– Tutkimusprofessori Hannele Korhonen
Arviot merenpinnan kohoamisesta ovat kuitenkin epävarmoja, eikä kahdenkaan metrin nousun mahdollisuutta vuoteen 2100 mennessä voida sulkea pois. Tutkijoiden mukaan merenpinnan kohoaminen jatkuu joka tapauksessa vuosisatojen ajan, vaikka maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä.
Maan kohoaminen suojaa Suomea merenpinnan nousulta, mutta tutkijoiden keskimääräisen arvion mukaan Suomenlahden pinta nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 30 senttiä. Arvio on kuitenkin epävarma. On mahdollista, että merenpinta nousee pääkaupunkiseudun edustalla jopa 90 senttiä.
Suomen talvet ovat lämmenneet yli kolme astetta
IPCC:n tuore raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon, joka tukee riskien arviointia ja niihin varautumista.
Raportissa maapallon maa-alueet on jaettu 45 osaan. Erittäin korkeat lämpötilat ovat yleistyneet 41 alueella eli lähes kaikkialla maapallolla. Rankkasateet ovat lisääntyneet kaikkiaan kahdellakymmenellä alueella ja rankat kuivuudet 12 alueella. Tutkijoiden mukaan ihmisen toiminta selittää äärimmäisten sääilmiöiden yleistymistä erittäin suurella varmuudella.
Arktisella alueella ilmasto lämpenee jopa yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Esimerkiksi Suomessa keskilämpötila on noussut jo 2,3 asteella ja talvet ovat lämmenneet yli kolme astetta. Suomi kuuluu jatkossakin maapallon nopeimmin lämpeneviin alueisiin.
Lämpeneminen on jo aikaistanut lumipeitteen sulamista keväällä koko maassa. 1960-luvulta tähän päivään lumen sulaminen on aikaistunut eteläisessä Suomessa 3–4 päivällä ja Lapissa 1,5–3 päivällä vuosikymmenessä. Lumipeitteen tulo on viivästynyt Etelä- ja Keski-Suomessa 1,5–4 päivällä vuosikymmenessä.
Uuteen Kirkon ympäristödiplomiin on rakennettu tie hiilineutraaliuteen.
– Ilmastoasiantuntija Ilkka Sipiläinen
Jos maapallon lämpenemisen hillitsemisessä ei onnistuta, Suomessa koetaan tulevaisuudessa helleaaltoja, jotka ovat useita asteita kuumempia kuin tänä kesänä koettu hellejakso. Luvassa on myös kasvavia sademääriä, voimistuvia rankkasateita ja useammin toistuvia hulevesitulvia.
– Alle kaksi astetta lämpimämpi ja yli neljä astetta lämpimämpi maapallo ovat hyvin erilaiset paikat elää. Kaikki teot tästä päivästä alkaen ovat ratkaisevia, raportin julkistamistilaisuudessa Suomen tilannetta valottanut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen sanoo.
Nyt julkaistu raportti on ensimmäinen osa IPCC:n laajasta arviointiraportista, joka julkaistaan vuosien 2021–2022 aikana. Raportin toinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista muutoksiin, kolmas osa ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti kokoaa yhteen kolmen osaraportin tulokset.
Tiedot IPCC:n kuudennesta arviointiraportista perustuvat raportin kirjoittamiseen osallistuneen Ilmatieteen laitoksen apulaisprofessori Annalea Lohilan alustukseen raportin julkistamistilaisuudessa 9.8. Suomen osalta raportin tietoja täydensi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen. Voit katsoa julkistamistilaisuuden täältä.
– Tutkijoiden viesti on ollut sama 1990-luvulta lähtien, IPCC:n raportin julkistamista seurannut Kirkon ilmastoasiantuntija Ilkka Sipiläinen toteaa.
Ilkka Sipiläinen: Ilmastoasia yhdistää monessa asiassa jakautunutta kirkon johtoa
Kirkkohallituksen johtava ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen ei tuntenut ahdistusta seuratessaan IPCC:n uuden raportin julkistamista. Hän pitää tärkeimpänä syynä sitä, että hänellä on ollut mahdollisuus tehdä asialle jotakin.
– Ilmeisesti toiminta auttaa ahdistukseen, kirkon ilmastotyön pitkäaikainen vaikuttaja päättelee.
– Omalla kohdallani sekin vaikuttaa, että raportin tiedoissa ei ollut paljonkaan uutta. Tutkijoiden viesti on ollut sama 1990-luvulta lähtien, vaikka tieto asian kiireellisyydestä ja ilmastotoimien välttämättömyydestä lisääntyy koko ajan.
Ilkka Sipiläinen nostaa raportin julkistamistilaisuudesta esiin kaksi asiaa. Vaikka 1,5 asteen rajan yli mentäisiin ensi vuosikymmenellä, toimimalla nopeasti ihmiskunta voi vielä pitää lämpenemisen siedettävällä tasolla. Sipiläisen mieleen painuivat myös Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurolan sanat jokaisen asteen kymmenyksen suuresta merkityksestä.
Evankelis-luterilainen kirkko pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä eli viisi vuotta Suomen hallituksen asettamaa tavoitetta nopeammin. Sipiläinen korostaa, että tavoite ei ole poikkeuksellinen, vaan moni kunta on lähtenyt samalle tielle.
Sipiläinen nostaa esiin kirkolliskokouksen päätöksen, jolla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen osoitettiin 215 000 euroa vuodelle 2020. Tälle vuodelle on käytettävissä 150 000 euroa. Ilmastotavoite näkyy myös siinä, että kirkkohallitus varasi viime vuodelle 900 000 euroa seurakuntien tukemiseen, kun ne luopuvat fossiiliseen energiaan perustuvasta lämmityksestä. Tälle vuodelle samaan tarkoitukseen on varattu 800 000 euroa.
– Nämä luvut kertovat siitä, että kirkon johto on vahvasti muutoksen takana. Ilmastoasia yhdistää monessa kysymyksessä jakautuneen kirkolliskokouksen ja avioliittokysymyksessä erimielisen piispakunnan, Sipiläinen sanoo.
Sipiläinen mainitsee myös Espoon hiippakunnan piispan Kaisamari Hintikan, joka nosti elokuun kirkolliskokouksessa esiin kirkkohallituksen tavoitteen kaikkien seurakuntien liittymisestä Kirkon ympäristödiplomiin vuoteen 2025 mennessä. Espoon seurakuntayhtymä jättäytyi kirkon ympäristödiplomin ulkopuolelle sen jälkeen, kun sen diplomi vanhentui vuoden 2015 alussa.
– Uuteen Kirkon ympäristödiplomiin on rakennettu tie hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, Sipiläinen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon ilmastoasiantuntija: Dubain ilmastokokous onnistui ylittämään etelän ja pohjoisen välisen palomuurin
AjankohtaistaKirkon edustajat lobbasivat YK:n ilmastokokouksessa fossiilipäästöistä luopumisen ja eniten kärsivien alueiden tukemisen puolesta.
