Kolumni: Konservatismi ei ole sairaus
Jokainen meistä on enemmän konservatiivi kuin liberaali. Demokratia on luonteeltaan konservatiivista, ja jopa hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen on konservatismia eli säilyttämistä, sanoo Tuomas Enbuske.
Nuoret miehet ovat yhä konservatiivisempia, naiset taas liberaalimpia. ”Eriytyminen on huolestuttavaa. Siksi pitää selvittää, mitä toimia olisi tehtävä, jotta saisimme myös nuorista naisista konservatiiveja.”
Tuo ei ole sitaatti yhdeltäkään tutkijalta, sillä kukaan ei koskaan sano noin. Erikoistutkija Joona Räsänen kirjoitti viime viikolla Turun Sanomissa, kuinka se, että kömpelöt nuoret miehet pelkäävät lähestyä naisia, aiheuttaa ongelmia. Heistä tulee konservatiiveja. Yle uutisoi aiemmin nuorten naisten ja miesten arvoeroista, minkä jälkeen identiteettitutkija Rasmus Mannerström kertoi, mistä tämä aiheutuu. Naiset opiskelevat miehiä enemmän, miehen asema on uhattuna, miehet ovat yksinäisiä, miehillä on taloudellista epävarmuutta.
Kukaan ei – tietenkään – selittänyt, mikä vika nuorissa naisissa on, kun he ovat alkaneet liberaaleiksi. Sillä jokaisen nuoren miehen sisällä asuu nuori nainen, kun vain tarpeeksi kaivertaa, analysoi, syyllistää, päivittelee ja kauhistelee. Nyt paikalle tarvitaan tutkijan lisäksi myös psykiatri ja huumeseula, sillä seuraa kamalin uutinen: nuoria miehiä kiinnostaa konservatiivisuutensa kautta myös kristinusko.
Kristinuskoa on alettu analysoida kuin jotain mielenterveysongelmaa. Mutta yksikään uskonnoton tutkija ei ole oikeasti uskonnoton. Jokaisella ihmisellä on uskonto, johon sisältyy ulkopuolisen silmissä aivan yhtä järjettömiä uskomuksia kuin kristityillä.
Kristinuskoa on alettu analysoida kuin jotain mielenterveysongelmaa.
Konservatiivisuus ei ole sairaus, vaan ihmisen terve tehdasasetus. Jokainen meistä on enemmän konservatiivi kuin liberaali. Jos vaihtoehtoina on, että Suomi on huomenna samanlainen kuin tänään, tai Suomi on huomenna muuttunut johonkin suuntaan, kannattaa valita säilyttäminen. Hyvinvointiyhteiskunnan ja luonnon puolustaminen on konservatismia. Säilyttämistä. Kun käyn sunnuntaisin ehtoollisella, liityn johonkin 2000 vuotta vanhaan, jonka haluan osaltani säilyttää myös tulevaisuuteen.
Barack Obaman vaalislogan vuonna 2008 oli ”Change”, muutos. Slogan oli täysin epä-älyllinen, ja nerokas. Muutosta odottava ihminen luulee innoissaan, että odotettu muutos tapahtuu aina hänen haaveidensa suuntaan, ja siksi jotkut kannattavat sokeasti muutosta.
Tämä voi kuulostaa hullulta: kannatan homoliittoja, aborttioikeutta, naisten äänioikeutta ja kirkon osallistumista Prideen. Ja nyt kun minua vihaavat konservatiivit, niin seuraavaksi minua vihaavat liberaalit. On nimittäin oikein, että noiden asioiden läpivieminen yhteiskunnassa on vienyt kauan ja ollut hankalaa. Jos vaikka kirkko ottaisi noin vain vastaan minkä tahansa uuden idean ilman minkäänlaista vänkäämistä, kirkko olisi ollut 30-luvulla fasistinen, 70-luvulla kommunistinen ja 80-luvulla uusliberaali.
Päätöksenteon pitää olla hidasta. Yhdysvallat pelasti Trumpin ajamalta muutokselta se, että maassa on hitaat ja konservatiiviset instituutiot, eli maailman vanhin demokratia. Demokratia ei ole maassa makaamista ja huutamista, vaan asioiden muuttamista hitaasti ja niin, että asiat selitetään muutosvastarintaisemmallekin epäilijälle. Demokratia on konservatiivista.
Miehet ovat jakautuneet yhä enemmän kahteen kastiin.
Filosofi Simone de Beauvoir kirjoitti toisesta sukupuolesta. Hänen mukaansa mies oli tehdasasetus ja nainen se ”toinen”, joka oli aina jotain vain suhteessa mieheen. Beauvoir oli oikeassa. Ja on edelleen. Mutta miehet ovat jakautuneet yhä enemmän kahteen kastiin. On manspleinaajia ja nallewahlrooseja, joita kuunnellaan palvoen. Mutta on myös iso joukko nuoria miehiä, jotka kelpaavat vain freak show'n kohteeksi Hesarin ja Ylen juttuihin. He ovat se toinen.
Ehkä me voisimme edes hetken kuunnella, mitä heillä on sanottavaa, sen sijaan että kerromme, mikä heissä on vikana.
Siunausta.
Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä.
tuomas.enbuske@gmail.com
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Ihminen on parempi kuin luulitkaan
PuheenvuorotEn lukinnut pyörääni kolmeen vuoteen, mutta sitä ei varastettu, koska ihminen on hyvä, kirjoittaa Tuomas Enbuske.
