
Meksikossa San Cristobalin hiippakunnan seurakuntalaiset ja kansalaisaktivistit osoittivat mieltä isä Marcelo Perez -nimisen papin murhan vuoksi marraskuun alussa. Perez ammuttiin kuoliaaksi 20. lokakuuta eteläisessä Chiapasin osavaltiossa, jossa vakava jengiväkivalta on lisääntynyt entisestään. Kuva: AFP / Lehtikuva / Isaac Guzman
Kristittyihin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaista vainoa – Meksikossa rikoskartellit hyökkäävät seurakuntia vastaan
Kristittyihin kohdistuva väkivalta ja rajoitukset lisääntyvät erityisesti Keski-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Väkivallan taustalla on itsevaltaisia hallitsijoita, sisällissotia, islamistisia liikkeitä, uskonnollista nationalismia ja rikollisuutta.
Kristittyihin kohdistuva väkivalta on yleistynyt monin paikoin. Vainon vakavuutta kuvaavat kokonaispisteet nousivat usean maan osalta uusimmassa World Watch List -raportissa (WWL). Väkivallan syyt vaihtelevat: taustalla on usein itsevaltainen hallinto, mutta vainon taustalla voi olla myös sisällissodan tai heikon hallinnon aiheuttama yhteiskunnan epävakaus.
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana kristittyihin kohdistuvan vainon lisääntymistä ovat selittäneet usein joko ääri-islamin leviäminen tai nationalismin eri muodot, vainoraporttia julkaisevan Open Doors -järjestön toiminnanjohtaja (vt.) Miika Auvinen sanoo.
Keski-Aasiassa autoritaaristen hallintojen muodostama uhka on luonut kristittyjen keskuuteen pelon ilmapiirin. WWL-raportin listauksessa vainoa mittaavat pisteet nousivat eniten Kirgisiassa (sija 47), joka sijoittuu viidenkymmenen kristityille vaarallisimman maan joukkoon ensi kertaa sitten vuoden 2013.
Myös Kazakstanissa (sijalla 38) kristillisiin jumalanpalveluksiin kohdistuu aiempaa enemmän poliisiratsioita, ja kristittyjen naisten kokema seksuaalinen hyväksikäyttö on lisääntynyt.
Islamistit iskevät kristillisiin kouluihin ja kirkkoihin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa
Afrikassa asuu enemmän kristittyjä kuin millään muulla mantereella. Jo vuosien ajan World Watc List -vainoraportti on osoittanut maanosan kristilliseen väestöön kohdistuvan väkivallan lisääntyvän.
Ilmiön taustalla on monien Saharan eteläpuolisten alueiden valtioiden pitkään jatkunut poliittinen epävakaus. Se on synnyttänyt valtatyhjiön, jonka omia etujaan ajavat islamistitaistelijat ovat täyttäneet. Tämä on muuttanut maaperää kristityille vaaralliseen suuntaan. Alueen valtioista kaikkiaan kolmessatoista väkivaltatilanne on äärimmäisen vakava.
Miika Auvisen mukaan Saharan etelänpuoleisen Afrikan maissa toimii tällä hetkellä noin 21 islamistiterroristien ryhmää, joista tunnetuimpia ovat Boko Haram ja Länsi-Afrikan Isis.
– Ranskan entisen siirtomaan Burkina Fason väestöstä noin puolet on kristittyjä ja puolet muslimeita. Rinnakkainelo pysyi pitkään rauhallisena, mutta noin vuodesta 2020 lähtien iskut kristillisiin kyliin, kouluihin ja kirkkoihin ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Malissa ja Tšadissa on nähty samanlaista kehitystä.
Auvisen mukaan alueen valtioiden johtajat ovat turvautuneet Venäjän ja Kiinan apuun islamistijärjestöjen toiminnan patoamiseksi.
Vainon mittaaminen vaikeutuu, jos maassa ei enää ole virallisia kristillisiä seurakuntia.
Ääri-islamin leviämistä on selitetty köyhyydellä ja näköalattomuudella, joka helpottaa nuorten poikien ja miesten rekrytointia sissiryhmiin. Auvisen mukaan taustalla on myös se, että monissa muslimiyhteisöissä on kunnia-asia päästä islamilaiseen kouluun.
– Näitä opinahjoja rahoitetaan Lähi-idästä, ja niissä opiskelevien nuorten mieleen iskostetaan ajatus jihadistisesta pyhästä sodasta muihin uskontoihin kuuluvia ihmisiä vastaan.
Kenia ja Tansania ovat Auvisen mukaan esimerkkejä afrikkalaisista valtioista, joissa islamin ja kristinuskon rauhanomainen rinnakkaiselo on toteutunut.
– Vuonna 2015 Tansanian tilanne oli eskaloitumassa huonoon suuntaan, mutta kehitys saatiin käännettyä paremmaksi estämällä ääri-islamistien toiminta sekä uskontoryhmien välisen dialogin avulla.
World Watch List -raportti mittaa kristittyihin kohdistuvan vainon osa-alueita. Taulukko: Open Doors
Sudan ja Nigeria kuuluvat kristityille vaarallisimpiin maihin
Kristittyjen murhat, seksuaalinen väkivalta sekä hyökkäykset kristittyjen koteihin ja liikeyrityksiin nostavat Sudanin tuoreen World Watch List -vainoraportin viidennelle sijalle. Tilanteen huonontumiseen vaikuttaa etenkin keväällä 2023 alkanut armeijan ja erilaisten sotilaallisten ryhmien välinen sisällissota. Vuoden 2024 puoliväliin mennessä yli 7,7 miljoonaa ihmistä oli joutunut maansisäisiksi pakolaisiksi.
Nigeria (sijalla 7) on yhä yksi kristityille vaarallisimmista maista. Radikalisoituneiden islaminuskoisten fulanipaimentolaisten aseelliset ryhmät ja jihadistiryhmät tekevät iskuja erityisesti kristittyjä yhteisöjä vastaan. Maan vainopisteet eivät ole nousseet vuoden takaisesta, mutta tämä johtuu siitä, ettei kristittyjen tilanne maassa voi enää juuri heiketä.
Kristityt joutuvat ryöstelyn, seksuaalisen väkivallan ja tienvarsisurmien kohteeksi, ja viime vuosina myös lunnaiden toivossa tehtävät sieppaukset ovat lisääntyneet. Vuosina 2020–2023 Nigeriassa surmattiin yli 30 000 siviiliä, joista yli 22 000 oli kristittyjä.
Jihadistiryhmät kuten Boko Haram ja siitä eronnut Länsi-Afrikan provinssin Isis-ryhmä toimivat aktiivisesti Nigerian pohjoisissa osavaltioissa, missä hallinnon valvonta on vähäistä. Nykyaikaisesti aseistautunut uusi jihadistiterroristiryhmä Lakurawa on alkanut toimia Nigerian luoteisosissa.
Tšadin WWL-raportin kokonaispistemäärä on noussut vähintään kahdella jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Uusimmassa listauksessa maa on sijalla 49. Vuoden 2024 vaalit eivät ole vaikuttaneet Tšadin poliittisiin jännitteisiin, heikkoon demokratiaan tai hallituksen jatkuviin taisteluihin islamistiryhmä Boko Haramia vastaan.
Kiristyvissä oloissa kristityt nähdään usein vastapuolen liittolaisina tai ulkomaisina agentteina. Heidät pakotetaan jättämään kotinsa tai heidän omaisuuttaan tuhotaan. Pääkaupunki N'Djamenan ulkopuolisilla alueilla kristittyjen täytyy harjoittaa uskoaan salassa radikaaliryhmien muodostaman uhkan vuoksi.
Vainon mittaaminen vaikeutuu, jos maassa ei enää ole virallisia kristillisiä seurakuntia. Pohjois-Afrikassa Algerian vainotilannetta kuvaava kokonaispistemäärä laski vuoden 2025 WWL-raportissa kaksi pistettä, koska maan protestanttiset seurakunnat on pakotettu lopettamaan näkyvä toimintansa. Myös Libyan pieni kristittyjen yhteisö toimii hyvin varovaisesti, jotta se välttäisi vuoden 2023 maaliskuussa koetun ratsian ja pidätysten toistumisen.
Syyria on alkukirkon syntyalue, mutta nyt se uhkaa tyhjentyä kristityistä
Vaino lisääntyi viime vuonna myös Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitsevassa Jemenissä, joka kohosi World Watch List -raportin viidenneltä sijalta kolmannelle. Jemeniä vaarallisempia maita kristityille ovat vain Pohjois-Korea ja Somalia.
Jemen on kärsinyt sisällissodasta huthikapinallisten ja hallituksen joukkojen välillä jo vuodesta 2015. Kristityt ovat vaarassa sekä huthikapinallisten hallitsemilla alueilla että kansainvälisesti tunnustetuilla hallituksen johtamilla seuduilla.
Jemenin laki kieltää islamin hylkäämisen ja jumalanpilkan, mihin vedoten joitakin kristittyjä on pidätetty. Uusimman WWL-tutkimuksen raportointijaksolla viranomaiset pidättivät kristittyjä perusteenaan joko heidän uskonsa tai jonkun tahon tekemä väärä syytös.
Kiinassa pastorit joutuvat käymään läpi uudelleenkoulutusjaksoja, joiden oppien mukaan heidän tulee opettaa.
Syyriassa (sijalla 18) seurakuntien ryöstely väheni jonkin verran edellisvuodesta. Kasvava rikollisuus, korruptio ja uskontoon perustuva syrjintä sekä poliittinen epävakaus herättävät kuitenkin maan kristityissä pelkoa. Tilanne on johtanut maastamuuttoon, jonka seurauksena alkukirkon syntyalue uhkaa tyhjetä kristityistä. Presidentti Bašar al-Assadin hallinnon kaatuminen on herättänyt toiveita paremmasta, mutta vallanvaihdoksen seuraukset ovat vielä epävarmoja.

Miika Auvisen mukaan kristittyihin kohdistuvan vainon lisääntymistä selittävät ääri-islamin leviäminen ja nationalismin eri muodot. Kuva: Open Doors
Uusi valvontateknologia kaventaa kristittyjen uskonnonvapautta autoritaarisissa maissa
Nationalismin nousu nivoutuu Miika Auvisen mukaan useissa maissa kristittyihin kohdistuvan uskonnollisen vainon lisääntymiseen. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä on nähty esimerkiksi Intiassa (sijalla 11), jonka hindulaisen nationalismin juuret ovat 1900-luvun alun kansallissosialismissa.
– Hindulaisen nationalismin mukaan oikea intialainen on hindu ja puhuu hindiä. Maan uskonnolliset vähemmistöt kuten kristityt, muslimit ja sithit nähdään epäisänmaallisina, Auvinen sanoo.
Auvisen mukaan Intian yhdeksän osavaltion alueella on säädetty laki, joka kieltää hinduja kääntymästä toisen uskonnon harjoittajaksi. Monilla alueilla on säädetty osavaltiolaki, joka kumoaa lain vähemmistöuskonnoille suoman aseman.
Myanmarissa (sijalla 13) kristittyjen vaino on noussut äärimmäiselle tasolle maan asevoimien ja opposition välisen konfliktin myötä. Myanmarin armeija on lisännyt hyökkäyksiä seurakuntiin, joiden se epäilee suojelevan kapinallisia. Pastoreita ja seurakuntalaisia on pidätetty, ja erityisesti maan syrjäseuduilla heitä syytetään opposition joukkojen tukemisesta tai johtamisesta.
Myös etniset kapinallisjoukot ovat hyökänneet kristittyjä vastaan. Kristityt ovat myös vaarassa joutua huumekaupasta tai muusta laittomasta toiminnasta hyötyvien ryhmittymien hyökkäysten kohteeksi. Kristittyjen tilannetta vaikeuttaa myös buddhalainen nationalismi, jossa buddhalaisuus nähdään kansallisena ylpeydenaiheena, mikä on johtanut muiden uskonnollisten ryhmien painostamiseen.
Kiinassa (sijalla 15) kehittyvä valvontateknologia on edelleen kaventanut kristittyjen uskonnonvapautta, ja seurakuntien melko avoimen toiminnan aikakausi alkaa olla vain muisto. Myös valtion hyväksymät seurakunnat ovat kiristyvän ideologisen painostuksen alla. Pastorit joutuvat käymään läpi uudelleenkoulutusjaksoja, joiden oppien mukaan heidän tulee opettaa. Lasten kristillinen kasvatus on kielletty.
Kiinassa valvontakoneisto on maailman kehittynein, mutta valvonta lisääntyy muissakin autoritaarisissa maissa. Näiden maiden kristityt varautuvat tilanteeseen harjoittamalla uskoaan yhä varovaisemmin myös verkossa.

World Watch List -raportti selvitti kristittyihin kohdistuvan vainon kärkimaat ja sen, missä maissa vaino on nousussa tai laskussa. Kuva: Open Doors
Meksikossa uskonsa tähden tapettujen ja siepattujen kristittyjen määrä kasvoi
Latinalaisen Amerikan maista uusimmassa World Watch List -raportissa erottuu Meksiko (sijalla 31), jonka saama kokonaispistemäärä nousee aikaisempaa korkeammaksi. Kristittyihin kohdistuvan väkivallan pisteet ovat korkeammat kuin muissa Latinalaisen Amerikan maissa.
Meksikossa kristittyihin kohdistuvan väkivallan ja vainon taustalla on järjestäytynyt rikollisuus. Keskenään taistelevat kartellit hyökkäävät usein erityisesti rauhaa edistäviä ja rikollisten uhreille apua tarjoavia seurakuntien johtajia ja kristillisiä järjestöjä vastaan.
Viimeisimmän WWL-raportointikauden aikana uskonsa tähden tapettujen ja siepattujen kristittyjen määrä kasvoi, ja kristittyjen koteihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset lisääntyivät.
Vainolistalla korkealle sijoittuvat myös Kuuba (sijalla 26) ja Nicaragua (sijalla 30). Nicaraguassa seurakuntien johtajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska he lukeutuvat itsevaltaisen presidentti Daniel Ortegan hallituksen äänekkäimpiin vastustajiin.
Myös Kolumbiassa kristittyihin kohdistuva väkivalta on edelleen vakavaa. Maan sijoitus WWL-listalla kuitenkin aleni, koska sissijoukkojen ja huumekauppiaiden solmima aselepo vähensi väkivaltaa.
Kaikkein vaarallisinta kristittynä eläminen on edelleenkin Pohjois-Koreassa, joka on sijoittunut Open Doors -järjestön julkaiseman listauksen kärkeen vuodesta 2002 alkaen. Poikkeuksena on vuosi 2022, jolloin kristityille vaarallisin maa oli Afganistan Talebanin valtaannousun myötä.
Tuoreessa World Watch List -raportissa Afganistan on sijalla 10. Raportissa todetaan, että kristittyihin kohdistuvien hyökkäysten todentaminen on hankalaa, koska seurakunnat joutuvat toimimaan eristyksissä maan alla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

World Watch -raportti 2024: Kristittyihin kohdistuva väkivalta pahenee edelleen Afrikassa
AjankohtaistaViime vuonna neljä viidestä kristittyjen surmasta tapahtui Nigeriassa. Kristittyjen vaino on äärimmäistä tai erittäin vakavaa 15 valtiossa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kertoo Open Doors -järjestön vuotuinen raportti kristittyjen uskonnonvapaudesta.

