Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen mukaan maailman kirkoilla 435 000 lähetystyötekijää, joista ainoastaan 15 000 toimii tavoittamattomien kansojen parissa. Kylväjä keskittyy heihin kolmella mantereella ja 16 työalueella. Kuva: Jussi Helttunen
Kylväjä vie evankeliumia tavoittamattomille ihmisryhmille – ”Emme pidä itseämme osapuolena kotimaan kirkkopolitiikassa”, lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen sanoo
Lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen mukaan maailmassa on kolme miljardia ihmistä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta. Se on isompi asia kuin opilliset kiistat.
Kylväjä on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä järjestö on kooltaan melko pieni, sen toimintakulut olivat viime vuonna noin 5,7 miljoonaa euroa. Järjestön näky ja toiminnan tavoite sen sijaan on suuri.
Kun Kylväjä perustettiin vuonna 1974, kirkossa oli jo monta lähetysjärjestöä, esimerkiksi herätyskristillisistä järjestöistä Kansanlähetys. Miksi tarvittiin vielä yksi?
– Siihen aikaan oli hengellistä kuohuntaa, herätystä ja innostusta ja myös kivuliaita henkilöristiriitoja. Vahvin tekijä järjestön perustamiseen oli hengellinen: haluttiin keskittyä ulkolähetykseen, painottaa tavoittamattomien tavoittamista maailmalla, Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen vastaa.
– Edelleenkään meillä ei ole omia jumalanpalvelusyhteisöjä tai herätysliikkeiden tapaista laajaa toimintaa kotimaassa. Kaikki kotimaan työmme tukee lähetystyötä.
Kyllä Jumala toimii muidenkin uskontojen piirissä. Jeesuksessa ja evankeliumissa on kuitenkin jotain erityistä, mitä ei löydy muualta.
Kylväjän näky on viedä sanomaa Jeesuksesta sinne, missä sitä ei ole kuultu. Tavoittamattomien tavoittaminen on se ekologinen lokero, johon järjestö keskittyy.
– Lisäisin tähän uuden strategiamme ajatuksen, että olemme evankeliumin vuoksi vieraanvaraisesti luterilainen järjestö. Kysymme kaikessa toiminnassamme, miten tämä liittyy lähetykseen. Jos liittyy, olemme avoimia monenlaiselle yhteistyölle. Jos ei liity tarpeeksi, toiminta voi olla oikein hyvää, mutta annamme muiden keskittyä siihen.
Kylväjän työntekijät ovat olleet mukana Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvutarinassa 1960-luvun lopulta lähtien. Koulutusyhteistyö jatkuu. Kuva: Mikko Puhalainen
Kristinuskon sanoma on muutosvoima
Kylväjä toimii sellaisissa maissa ja alueilla, joissa kristittyjä tai kirkkoja on vain vähän tai ei juuri lainkaan. Tai sitten maassa voi olla vahva perinteinen kirkko, joka ei ole kiinnostunut vähemmistökansallisuuksista.
Niinpä Kylväjä toimii myös Venäjän federaatioon kuuluvissa Jakutian ja Burjatian tasavalloissa Siperiassa yhdessä Inkerin kirkon kanssa. Toiminta on hankaloitunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mutta yhteyttä seurakuntiin ei ole haluttu katkaista.
– Venäjällä tarvitaan evankeliumia, koska ortodoksikirkko on joutunut valtapolitiikan juoksupojaksi, Jukka Kääriäinen perustelee.
Kääriäinen piti Kylväjän kesäjuhlilla puheen, jossa hän ilmaisi huolensa siitä, säilyykö kirkossa mahdollisuus tehdä klassista lähetystyötä. Mitä se on ja miksi se olisi vaakalaudalla?
– Nykyisin on muotia puhua kansainvälisestä diakoniasta ja globaalista vastuusta ja välttää termiä lähetystyö. Nämä asiat ovat tärkeitä: lähetystyö on aina ollut kokonaisvaltaista eli sekä julistusta että auttamista, Kääriäinen sanoo.
– Nyt riskinä on se, että perinteinen lähetyskäsky, jonka mukaan Jeesuksen pelastustyöstä kertova ilosanoma tulee viedä kaikkeen maailmaan, jää sivuun. Tuloksena on inhimillisiä ponnisteluja hyvän puolesta, mutta ilman kristinuskon ihmisiä ja yhteisöjä muuttavaa ulottuvuutta.
Kaukasiassa myydään tienvarsilla hedelmiä, vihannessäilykkeitä, ruusuvettä ja hunajaa. Ikivanhan Silkkitien varrella on monia Kylväjän työalueita. Kuva: Janne Aitta
Perinteisen lähetysajattelun korostaminen herättää kysymyksen, eikö Jumala voi toimia myös muiden uskontojen piirissä.
– Kyllä Jumala toimii muidenkin uskontojen piirissä. Jeesuksessa ja evankeliumissa on kuitenkin jotain erityistä, mitä ei löydy muualta, Kääriäinen vastaa.
– Englanniksi evankeliumi on good news eli ensinnäkin hyvä ja toiseksi uutinen, eli jotain perustavalla tavalla uutta ja ainutlaatuista. Sitä paitsi Jeesus itse määritteli olevansa tie, totuus ja elämä.
Kääriäinen korostaa sitä, että eri tavalla uskovia pitää kohdata kunnioittavasti samalla kun pidetään kiinni siitä, mikä on totta. Niin muutkin tekevät, kenellekään ihmiselle totuus ei ole täysin suhteellinen asia.
– Muissa uskonnoissa on ytimessä jokin asia, jota sinun pitää tehdä. Kristinuskossa rima on alhaalla. Jos myönnät, että olet syntinen ja tarvitset Jeesusta, olet sisällä.
Vaikeiden alueiden lähetysjärjestö
Maailmassa on Jukka Kääriäisen mukaan 2,5–3 miljardia ihmistä, jotka eivät ole vielä kuulleet sanomaa Jeesuksesta. He kuuluvat yli seitsemääntuhanteen eri kieliryhmään. Hänestä on skandaali, miten vähän kristilliset kirkot käyttävät resurssejaan näiden ihmisten tavoittamiseen. Valtaosa kirkkojen työstä tehdään alueilla, joissa ihmiset ovat jo kristittyjä.
– Vaikka netti on olemassa, kaikilla ihmisillä ei ole sähköä eikä puhelinta. Ja lisäksi, kuten edellinen paavi Benedictus sanoi, myös Eurooppa tarvitsee jälleen evankeliointia.
Joissakin maissa on joko erittäin vaikeata tai jopa laitonta olla kristitty.
Kirkon verkkosivuilla Kylväjää luonnehditaan vaikeiden alueiden lähetysjärjestöksi. Järjestö toimii myös alueilla ja maissa, joiden nimiä ei kerrota.
– Sekä paikallisten ihmisten että omien työntekijöidemme turvallisuuden takia emme aina voi mainita maita. Joissakin maissa on joko erittäin vaikeata tai jopa laitonta olla kristitty.
– Osa näistä maista on valtaosin islamilaisia, mutta eivät myöskään itäaasialaiset uskonnot ole niin suvaitsevia kuin se mielikuva, mikä meillä niistä lännessä on.
Yksi Kylväjän työntekijöistä, lastenlääkäri Leena Kaartinen työskenteli 1970-luvun alusta 2000-luvun alkupuolelle Afganistanin vuoristoalueilla vaikeissa oloissa. Time-lehti osoitti arvostusta Kaartisen tekemälle työlle naisten ja lasten terveydenhoidon hyväksi nimeämällä hänet vuoden 2005 yhdeksi eurooppalaiseksi sankariksi, sisun ilmentymäksi.
Nyt koko Keski-Aasian alueen tilanne surettaa Jukka Kääriäistä. Persian ja farsin kieltä puhuvia pakolaisia kohdataan kuitenkin diasporatyössä Kreikassa. Heille annetaan konkreettista hätäapua ja autetaan käytännön asioissa kuten asioinnissa viranomaisten kanssa. Myös maahanmuuttajaseurakuntia on syntynyt.
Maailmassa 120 miljoonaa ihmistä on lähtenyt kotiseuduiltaan väkivallan, ilmastonmuutoksen tai muiden elinoloja uhkaavan syyn vuoksi. Monet heistä ovat kotoisin maista, joissa Kylväjä on tehnyt pitkään työtä. Kylväjä auttaa pakolaisia kokonaisvaltaisesti muun muassa Kreikassa. Kuva: Erwin Zareie
Vaikeilla alueilla työskentely tarkoittaa myös sitä, että työ on hidasta. Esimerkiksi Japanissa kristillistä lähetystyötä on tehty pitkään, mutta silti kirkot ovat pieniä.
– Toki hitaus turhauttaa, mutta työ kannattaa ilman muuta. Kylväjän nimi viittaa kylvämiseen ja kylvön tuloksia ei näe heti, Kääriäinen sanoo.
Kylväjän kehitysyhteistyö keskittyy erityisesti etnisten vähemmistöjen, naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksien ja elinolojen parantamiseen. Bangladeshissa järjestön tekemä työ on saanut yli 30 maaseutuyhteisöä sitoutumaan siihen, ettei lapsiavioliittoja enää solmita. Mongoliassa Kylväjä on yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsä kanssa edistänyt viittomakielen käyttöä.
Suomen ulkoministeriön teettämä ulkopuolinen arviointi arvioi Mongolian hankkeen yhdeksi vuoden 2023 eniten todellista positiivista muutosta aikaan saavaksi kehitysyhteistyöhankkeeksi.
Kehitysyhteistyössä Kylväjä toimii etnisten vähemmistöryhmien, naisten, lasten ja vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien ja elinolojen parantamiseksi Aasiassa ja Afrikassa. Esimerkiksi Mongoliassa tehdään Suomen ulkoministeriön kiittämää työtä kuurojen parissa. Kuva: Jussi Valkeajoki
Katsotaan Kristukseen ja rukoillaan yhdessä
Kesäkuussa 2023 Jukka Kääriäinen piti puheen, jossa hän asemoi lähetysjärjestön liberaalin mukautuvaisuuden ja konservatiivisen säilyttämisen, ”puhdas oppi edellä” -ajattelun väliin.
– En halunnut loukata ketään noilla muotoiluilla, vaan painottaa sitä, ettei lähetystä voi lokeroida liberaalien tai konservatiivien omistamaksi asiaksi. Emme kutsu ihmisiä opin vaan Kristuksen luo. Oppi palvelee tässä tarkoituksessa. Mitä vahvemmin katsomme ytimeen eli Kristukseen sitä vähemmän tarvetta meillä on määritellä toisiamme ja asettaa rajoja, Kääriäinen sanoo.
– Uuden strategiamme ”Evankeliumin ilo innostaa” mukaan haluamme olla radikaalisti Kristus-keskeisiä ja lähetyskeskeisiä. Emme pidä itseämme osapuolena kotimaisessa kirkkopolitiikassa. Joudumme toki vastaamaan, kun meitä haastetaan eri suunnista.
Välillä kiivaana käyvän kirkkopoliittisen keskustelun osapuolille Kääriäisellä on yksinkertainen viesti.
– Rukoillaan yhdessä ja koetetaan katsoa yhdessä Kristusta, niin näemme, miten se vaikuttaa meidän suhteisiimme ja tilanteeseen.
Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen Oodin terassilla. Hän on asunut Suomessa vasta kuusi vuotta ja syntynyt Taiwanilla. Hän toivoo, että kirkon sisäisissä kiistoissa katse käännettäisiin ytimeen eli Kristukseen. Kuva: Jussi Helttunen
Kylväjän verkkosivujen mukaan järjestön avioliittokanta on perinteinen. Kuinka olennaisena asiana avioliittokysymys nähdään Kylväjässä?
– Se on meidän tukijoidemme ja työntekijöidemme tapa lukea Raamattua. Tärkeää on huomata myös linjauksemme toinen lause, eli haluamme tätäkin kysymystä lähestyä maailmanlähetyksen näkökulmasta. Toimimme enimmäkseen alueilla, joissa perinteinen näkemys avioliitosta on itsestään selvä.
Ei naisten pappeudelle, mutta kaikkien kanssa toimitaan
Kylväjän hallitus otti vuonna 1988 kannan, jonka mukaan järjestö ei hyväksy naisten pappeutta. Järjestön sisällä on asiassa omantunnonvapaus, eikä Kylväjä aseta ehtoja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Kaikkien pappien kanssa toimitaan yhtä lailla sukupuolesta riippumatta.
Pappeus ei Jukka Kääriäisen mukaan ole Kylväjälle kovin keskeinen kysymys. Järjestön noin 70 työntekijästä ainoastaan neljä on pappeja.
– Monille asia on yhä raamattukysymys. Itse ajattelen, että näin 35 vuoden jälkeen voisi olla tarvetta käydä sisäinen keskustelu ja arvioida asiaa uudelleen.
Olemmeko vieraantuneet liian kauas toistemme mielenmaisemasta?
Kylväjä on tällä hetkellä niiden kirkon lähetysjärjestöjen joukossa, joita osa seurakuntayhtymistä ei tue taloudellisesti. Pääkaupunkiseudulla Espoo ja Helsinki eivät tue järjestöä, mutta Vantaa tukee. Kylväjällä on lisäksi nimikkosopimuksia yksittäisten seurakuntien kanssa.
Luottamuselinten enemmistöpäätöksiin ovat vaikuttaneet eri järjestöjen kannat seksuaalivähemmistöihin ja naisten pappeuteen. Kääriäistä tilanne harmittaa.
– Kirkon lähetystyön peruslinjaus Yhteinen todistus jää sivuun, kun lähetystyön sisältöä kentällä ei arvioida sen saavutusten mukaan. Toivoisin tilanteen muuttuvan. Ymmärrän toki sen, että tämä on puolin ja toisin vaikea omantunnon kysymys. Olemmeko vieraantuneet liian kauas toistemme mielenmaisemasta, Kääriäinen kysyy.
”Elämänmatkani on epätyypillinen”
Kun lähetysjohtaja Jukka Kääriäistä pyytää kertomaan omasta taustastaan, hän vastaa kysymällä, kuinka paljon aikaa tähän on.
– Minulla on nimittäin ollut vähän epätyypillinen elämänmatka, hän naurahtaa.
Kääriäinen on samanikäinen kuin johtamansa järjestö, 50-vuotias. Tuosta ajasta hän on asunut Suomessa vain kuuden vuoden ajan. Niistä kolme hän on toiminut Kylväjän johtajana. Sitä ennen hän työskenteli Kirkon lähetystyön keskuksessa.
– Olen lähetystyöntekijöiden lapsi. Synnyin Taiwanilla. Kotikieleni oli suomi, mutta opin puhumaan kiinaa sujuvasti ennen kuin opin englantia. Kirjoitin ylioppilaaksi Taiwanilla englanninkielisestä koulusta. Opiskelin Yhdysvalloissa teologian tohtoriksi, toimin siellä pappina ja palasimme sitten perheen kanssa Taiwaniin.
Siellä hän toimi seitsemän vuotta Suomen Lähetysseuran työntekijänä ja opetti teologiaa seminaarissa. Suomeen hän muutti ensi kertaa 2018. Hän siis tietää käytännössä, mitä ovat kansainvälisyys, lähetystyö ja elämä toisella tapaa ajattelevien ihmisten keskellä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sansan toiminnanjohtaja Mikko Matikaisen mukaan medialähetystyö tuo toivoa pimeyteen ja ylittää suljettuja rajoja
AjankohtaistaRadioaallot, satelliittitelevision signaalit ja netti vievät kristinuskon sanomaa kaikkialle. Kuulijapalaute kertoo siitä, miten konkreettisia seurauksia tällä voi olla.
