Sanoma, jonka mukaan jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, muuttaa oikeasti ihmisten elämää, Medialähetysjärjestö Sanansaattajien toiminnanjohtaja Mikko Matikainen sanoo. Kuva: Antti Rintala
Sansan toiminnanjohtaja Mikko Matikaisen mukaan medialähetystyö tuo toivoa pimeyteen ja ylittää suljettuja rajoja
Radioaallot, satelliittitelevision signaalit ja netti vievät kristinuskon sanomaa kaikkialle. Kuulijapalaute kertoo siitä, miten konkreettisia seurauksia tällä voi olla.
Medialähetysjärjestö Sansan toiminta alkoi 50 vuotta sitten hyvinkääläisestä autotallista. Järjestön syntyyn liittyi se, että radioaallot olivat tehokas keino ylittää rautaesiripun sulkemia rajoja.
Nyt Sanansaattajat eli Sansa on yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Nimensä mukaisesti se keskittyy kristinuskon sanoman välittämiseen erityisesti median keinoin. Mihin kirkossa yhä tarvitaan erityisesti medialähetystyöhön keskittyvää järjestöä?
– Raamatussa sanotaan: kuinka kukaan voi kuulla, jos ei ketään lähetetä. Voisi sanoa myös, että kuinka kukaan voi kuulla, jos ei mitään lähetetä. Median kautta pystytään tavoittamaan hyvin kustannustehokkaasti laajoja kuulijakuntia, Sanansaattajien heinäkuussa aloittanut toiminnanjohtaja Mikko Matikainen vastaa.
Hänen mukaansa median kautta välitettävistä ohjelmista tulee paljon kuulijapalautetta. Sitä tulee niin runsaasti, että Sansan kansainväliset yhteistyökumppanit ovat joutuneet palkkaamaan lisää väkeä vastaamaan viesteihin.
– On järisyttävää kuulla eri puolilta maailmaa siitä, miten ohjelma, oli se sitten radiosta, satelliittitelevisiosta, sosiaalisen median, Youtuben tai kännykkäsovelluksen kautta tuotettu, osuu kohdalle ja miten ihmisten elämä konkreettisesti muuttuu.
Matikainen mainitsee Toivoa naisille -ohjelman. Ohjelma sai kuulijapalautetta yksinhuoltajanaiselta, joka kertoi menettäneensä elämänhalunsa. Hän harkitsi siksi itsemurhaa. Nainen, jota oli kohdeltu kuin roskaa, kertoi kuunnelleensa ohjelman ja tajunneensa, että hän on arvokas ja tärkeä.
– Hän alkoi itsekin uskoa siihen, että hänellä on ihmisarvo. Itsemurha-ajatukset hiipuivat taustalle. Hän löysi keinot, joilla pitää huolta itsestään ja omasta perheestään. Nainen etsiytyi kristittyjen yhteyteen ja löysi ryhmän, joka nyt toimii hänen tukenaan, Matikainen kertoo.
SAT-7 satelliittikanavat tavoittavat satoja miljoonia ihmisiä 25 maassa. Sansa tekee yhteistyötä SAT-7:n kanssa. Kuva: SAT-7
Lohdutusta ja rohkaisua vainon keskelle
Toinen näkökulma on Mikko Matikaisen mukaan se, että ihmisiä ei jätetä vain ohjelmien varaan, vaan heitä ohjataan paikallisiin seurakuntiin.
Sansan yhteistyökumppanilla Trans World Radiolla (TWR) on Intiassa Radio Home -ryhmiä. Niiden käytössä on Media playereita eli digitaalisia mediasoittimia, joita toimitetaan seurakuntien sopiviksi katsomille ryhmien vetäjille. Raamattuun ja käytännön elämään liittyviä taitoja käsitteleviä ohjelmia kuunnellaan pienryhmissä.
Kolmas näkökulma on, että radioaallot, satelliittitelevisio ja sosiaalinen media ylittävät monenlaisia rajoja. Rautaesirippu ei Matikaisen mukaan ole kadonnut minnekään. Yhä on ihmisryhmiä, joita estetään kuulemasta evankeliumia ja kristittyjä, joita syrjitään ja joita uhkaa jopa hengenvaara uskonsa vuoksi.
– Vainojen keskellä elävät kristityt saavat ohjelmien kautta lohdutusta, rohkaisua ja evästystä siihen, miten kestää olosuhteita, joissa he joutuvat elämään. Yhdessä suljetussa maassa, jonka nimeä en voi sanoa, järjestettiin kuulijatapaaminen paikassa x. Ajateltiin, että sinne tulee muutama kymmenen. Se olisi ollut jo kova juttu, koska osallistuminen ei ollut vaaratonta. Paikalle tuli 1 500 ihmistä.
Sansan ”työikkuna” eli alue 10. pohjoisen ja 40. eteläisen leveyspiirin välillä on maailman väkirikkainta aluetta. Se on samalla aluetta, jossa kristinuskolla ei ole niin vahvaa sijaa.
– Pohjois-Korea on hyvin suljettu yhteiskunta. Kiinassa yhteiskunnan kontrolli tuntuu lisääntyvän koko ajan. Henkisiä ja hengellisiä muureja, jotka konkretisoituvat myös vainoksi, on eri puolilla maailmaa. Joissakin islamilaisissa maissa kristityt ovat sorrettu vähemmistö. Intia, jossa vallassa on hindunationalistinen puolue, on Open Doorsin tilaston mukaan 11. vaikein maa olla kristitty.
Kristillinen radioasema toiminnassa Indonesian Batamissa. Kuva: Ilkka Kastepohja/Sansa
Sanoma pitää paikallistaa ja tulkita
Mikko Matikainen toimi yhteensä 13 vuoden ajan kirkkoherrana Halikossa ja Rekolan seurakunnassa Vantaalla. Sen jälkeen hän oli Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja. Kotimaantyön johtajana Sansassa hän aloitti lokakuussa 2022. Kesäkuussa hänen valittiin järjestön toiminnanjohtajaksi. Matikaista kiinnosti järjestön työssä sen kansainvälisyys.
– Teemme työtä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kuten isojen kristillisten mediatalojen sekä paikallisten kirkkojen ja seurakuntien kanssa. Yhteistyö tuo globaalia näköalaa ja kulttuuriymmärrystä. Työ on vaikuttavaa ja on tempaissut minut täysin mukaansa, Matikainen sanoo.
Matikainen on käynyt Intiassa tutustumassa yhteistyökumppani TWR:n ja kirkkojen työhön. Intian maaseudulla perinteinen radio on yhä toimiva ja tavoittava väline, vaikka kaikkialla maailmassa näin ei välttämättä enää ole. Kännykkäverkko laajenee vauhdilla ja mediasoittimet jo mainittiinkin. Ohjelmaa tehdään Intiassa 150 kielellä.
Millä tavalla mediankäytön pirstaloituminen ja yhteiskuntien polarisoituminen vaikuttaa medialähetystyöhön?
– Kun katsot omaa somekuplaasi ja minä katson omaani, ne ovat jo erilaiset. Jos otetaan mukaan ne, jotka ovat paljon kauempana meidän maailmoistamme, niin kupla on totaalisesti erilainen. Sen takia tarvitaan avainihmisiä, jotka ovat sisällä jossain näissä kuplissa ja tekevät heille paikallistettua ja suunnattua sisältöä.
Mikko Matikaisen mukaan vain Jeesus antaa pelastuksen ja tätä elämää suuremman tarkoituksen elämään. “Olemme tässä maailmassa, jotta voimme rakastaa ja tulla rakastetuiksi”, hän sanoo. Kuva: Antti Rintala
Matikainen palaa ohjelmien sisältöihin ja vaikutukseen. Ohjelmissa kerrotaan Raamatusta, kristinuskon perusteista, Jeesuksesta ja rukouksesta, mutta annetaan myös elämäntapaohjeita ja opetetaan käytännön taitoja. Perheohjelmat, joita on lähetetty Mongoliassa, ovat saaneet kiitosta maan hallitukselta.
Väkivaltaisessa parisuhteessa elävä nainen kertoi kuunnelleensa ohjelmaa. Hänen miehensäkin kuunteli ja tajusi toimineensa väärin.
Intiassa TWR alkoi Sansan tukemana lähettää TV-ohjelmia kieliryhmälle, joka joidenkin kriitikoiden mielestä oli kooltaan niin pieni, ettei sille olisi kustannustehokasta tehdä omaa ohjelmaa. Toivoa naisille -ohjelmaa päätettiin lähettää tälle ryhmälle erityisesti siksi, että tuossa ryhmässä naisten pahoinpitelyt, murhat ja raiskaukset ovat poikkeuksellisen yleisiä.
– Siellä on suuri tarve tuoda toivoa pimeyteen, jossa naiset joutuvat elämään. Toivoa naisille -ohjelmia tehdään yli 70 kielellä ja Toivoa naisille -rukouskalenteria julkaistaan yli 100 kielellä. Eräs väkivaltaisessa parisuhteessa elävä nainen kertoi kuunnelleensa ohjelmaa. Hänen miehensäkin kuunteli ohjelman ja tajusi toimineensa väärin. He hakeutuivat paikalliseen seurakuntaan ja ovat nyt aktiivijäseniä. Sanoma, jonka mukaan jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, muuttaa oikeasti ihmisten elämää.
Katastrofitilanteessa radio on usein ainoa viestintäväline, jonka kautta ihmisiä tavoitetaan. Mikko Matikainen esittelee kriisiradiota, jossa on paristojen lisäksi aurinkopaneeli ja veivi. Niillä radioon saa virtaa tilanteissa, joissa sähköä ei ole. Kuva: Antti Rintala
Tavoitteena on parantaa ihmisten elinolosuhteita
Mikko Matikaisen mukaan yksi tärkeä osa mediasisältöjä ovat käytännön vinkit, joilla pyritään parantamaan elämän laatua ja ihmisten elinolosuhteita. Ohjelmissa käsitellään esimerkiksi terveydenhuoltoa, hygieniaa, ruuanlaittoa ja ruuan kypsentämisen tärkeyttä.
– Tietyillä alueilla se on oleellisen tärkeää, koska siten pystytään torjumaan kulkutauteja. Kriisitilanteissa radio on usein ainoa väline, jolla pystytään tavoittamaan ihmisiä, kun infrastruktuuri on tuhoutunut ja yhteydet poikki.
Ohjelmilla on hänen mukaansa vaikutusta yhteisöihin ja jopa yhteiskuntiin. Kun ihminen kohtaa Kristuksen, hän usein havahtuu ympäröivään todellisuuteen ja haluaa toimia yhteisönsä hyväksi.
Esimerkiksi perheradiotyön tavoitteena on auttaa yhteisöä ja perheitä voimaan paremmin. Tähän tarkoitukseen kerättiin maaliskuussa Suomen luterilaisissa kirkoissa kolehtia.
– Kambodžassa perheinstituutio on punakhmerien jäljiltä edelleen hajalla. Perheen parhaaksi -ohjelma on tutkitusti auttanut puolisoita näkemään miehet ja naiset tasa-arvoisina sekä ymmärtämään lasten koulutuksen arvon.
Millainen on Sansan teologinen linja?
– Olemme kirkon virallinen lähetysjärjestö. Meillä ei ole muuta teologista linjaa kuin mikä meidän kirkkomme linja on. Esimerkiksi naisten pappeus ei ole meillä mikään ongelma, vaan ilo. Meille ovat tärkeitä suhteet kirkkoon ja paikallisseurakuntiin, yhdessä tekeminen. Yhdessä saadaan enemmän aikaan, Matikainen linjaa.
Yhteistyökumppanit ovat suuria mediatoimijoita
Medialähetysjärjestö Sanansaattajilla eli Sansalla on neljä yhteistyökumppania. FEBC (Far East Broadcasting Company) tuottaa ja radioi mediasisältöjä 145 kielellä noin 50 maassa. TWR, alkuperäiseltä nimeltään Trans World Radio, tuottaa ja lähettää radio-ohjelmia ja muita mediasisältöjä yli 300 kielellä ja murteella 190 maassa.
SAT-7 on kristillinen satelliittitelevisioverkosto, jonka katsoja-alueella asuu 560 miljoonaa ihmistä 25 maassa. Neljäs Sansan yhteistyökumppani on Luterilainen maailmanliitto, joka on luterilaisten kirkkojen yhteisö ja yhteistyöjärjestö.
Sansalla on ollut lähetys- ja projektityöntekijöitä jo vuodesta 1973 Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa, kaikkiaan noin 60. Tällä hetkellä heitä on kahdeksan viidessä maassa.
Järjestön vuosibudjetti on noin 3,6 miljoonaa euroa. Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät sekä monet niiden seurakunnista tekevät lähetystyötä yhteistyössä Sansan kanssa ja sen kautta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mitä hyötyä kehitysyhteistyöstä on? – Mimosa Hedberg on nähnyt, kuinka kaikkein köyhimmät nepalilaiset pystyvät parantamaan elämäänsä
Hyvä elämäJoillakin Nepalin syrjäseuduilla tytöt ja naiset eristetään kuukautisten ajaksi karjavajaan. Siellä heitä kiusaavat kylmä, nälkä, häkä ja väkivallan pelko. Perinne on yksi kehitysyhteistyön haasteista, joihin viestintäasiantuntija Mimosa Hedberg on törmännyt.
