Kirkolla on seitsemän lähetysjärjstöä, mutta mukaan saattaa liittyä ELY.
Tuleeko naisten pappeuden hyväksyvästä evankelisen liikkeen järjestöstä kirkon uusi lähetysjärjestö? – piispainkokous keskusteli ELY:n hyväksymisestä
Toiminnanjohtaja Antero Rasilainen kuvailee Evankelista lähetysyhdistystä ilon liikkeeksi, joka ei kilpaile ainakaan SLEY:n kanssa, josta irtaantui.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko saattaa saada uuden, kahdeksannen lähetysjärjestön. 1. kesäkuuta kokoontunut piispainkokous keskusteli Evankelisen lähetysyhdistyksen (ELY) hyväksymisestä kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi.
Piispainkokous pyytää hakemuksesta lausunnon Kirkon lähetystyön toimikunnalta, jonka jälkeen asia palaa vielä piispainkokoukselle ja siitä edelleen kirkolliskokoukseen. Lopullisen päätöksen tekee kirkolliskokous, joka kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa.
ELY syntyi, kun Suomen Luterilaisessa Evankeliumiyhdistyksessä (SLEY) oli erimielisyyttä siitä, voivatko myös naiset toimia pappeina. Naisten pappeuden kannattajat irtautuivat SLEY:stä ja perustivat oman järjestön vuonna 2008.
– Silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin perustaa oma järjestö. Me emme millään muotoa kilpaile SLEY:n kanssa emmekä riitele, ne ajat ovat menneet ja mitä siellä on ollut, ne asiat on selvitetty ja puhuttu läpi. Itkut on itketty ja nyt ollaan sisarjärjestöjä Jumalan valtakunnan työssä, ELY:n toiminnanjohtaja Antero Rasilainen sanoo.
Rasilaisen mukaan ELY täyttää jo kirkon lähetysjärjestöilleen asettamat kriteerit, joten sen puolesta virallisen lähetysjärjestön aseman saamiselle ei pitäisi olla esteitä.
– Jos näin käy, niin iloitsemme siitä, että voimassa oleva tilanne ikään kuin vahvistettaisiin. Olemme jo seurakuntien kanssa yhteistyössä ja teemme kirkon lähetystyötä, eli tämä ei olisi uusia asia. Tämä vain virallistaisi meidän asemamme ja roolimme.
Rasilaisen mukaan virallisen lähetysjärjestön aseman saaminen mahdollistaisi myös toiminnan kasvattamisen Suomessa ja maailmalla.
ELY on saanut jo jonkin verran taloudellista tukea pääkaupunkiseudun seurakunnilta, Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Lähetystyötä järjestö tekee Virossa, Venäjällä, Sambiassa, Kongossa ja Israelissa.
Inkerin kirkko ei ole sodassa, vaan toimii maassa, joka käy sotaa.
Ukrainan sota ei ole vaikuttanut Venäjällä Inkerin luterilainen kirkon kanssa tehtävään työhön.
– Inkerin kirkko ei ole sodassa, vaan toimii maassa, joka käy sotaa. Tottahan toki siellä tarvitaan evankeliumia ja evankeliumin julistajia ja palvelijoita. Tälläkin hetkellä lähettimme on Pietarissa töissä ja toimittaa jumalanpalvelukset, järjestää sanan ja rukouksen iltoja ja kohtaa ihmisiä, Rasilainen kertoo.
Myös seurakunnat Suomessa ovat tahtoneet jatkaa Venäjällä tehtävän työn tukemista.
– Siellä on kristittyjä ihmisiä, jotka tekevät Jumalan valtakunnan työtä ja seurakunnissa on on yhä haluttu tukea sitä.
Kirkon lähetystyö on organisoitu kirkon lähetysjärjestöjen kautta. Kirkon kanssa perussopimuksen tehneitä lähetysjärjestöjä ovat Suomen Lähetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Pipliaseura ja Medialähetys Sanansaattajat.
Miten kuvailisit ELY:ä sellaiselle, joka ei lähetystyön tai herätysliikkeiden kenttää tunne?
– Olemme evankelisen liikkeen toinen tai kolmas lähetysjärjestö, miten ruotsinkieliset mukaan lasketaankaan, ja SLEY:n sisarjärjestö. Meidän tunnuksemme on armoa ja iloa ihmisille. Haluamme olla viemässä evankeliumista nousevaa ilosanomaa, hyvää uutista ihmisille kotimaassa ja lähetystyössä, Antero Rasilainen sanoo.
Tärkeässä roolissa on evankelisen liikkeen laulukirja Siionin Kannel.
– Siionin Kannel on iloinen laulukirja, niitä lauluja haluamme laulaa ja jakaa sitä. Ilon liike tämä on.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vielä ei ole aika perustaa omaa kirkkoa, mutta herätysliikkeiden ja kirkon suhteessa eletään nyt murrosvaihetta, ajattelee Kansanlähetyksen Daniel Nummela
AjankohtaistaLähetysjohtaja Daniel Nummelan mielestä erimielisyyksien ytimessä on kyse Raamatun asemasta ja tulkinnasta.
