Luoma: Vähemmistöjen pilkkaamisesta ei seuraa kuin syrjintää ja turvattomuutta
Vähemmistöistä käytetyt pilkalliset vertaukset uivat luontevasti osaksi rasistista ja toiseuttavaa kuvastoa, oli niiden motiivi mikä hyvänsä.
Lapsena rakensin mielikuvani saamelaisista Pulttibois-sketsisarjan saamelaissketsin varaan. Siinä Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala esittivät kahta ryysyistä, likaista ja alkoholisoitunutta saamelaista, jotka veistelivät sekavia ja ruokottomia juttuja kaljakassien kilinän säestäminä. Vaikka minulle selitettiin, että oikeasti saamelaiset eivät ole tuollaisia lainkaan, se pysyi mielessäni pitkään. En tuntenut saamelaisia, heitä näki harvoin mediassa ja ainoa kosketus aiheeseen oli tuo onneton sketsi.
Pirkka-Pekka Petelius selitti jossakin, että sketsin tarkoitus ei ollut olla rasistinen, vaan naureskella suomalaisten mielikuville saamelaisista. Olivat Peteliuksen tarkoitusperät mitkä tahansa, sketsi ui luontevaksi osaksi rasistista ja saamelaisia toiseuttavaa kuvastoa: kaikki saamelaiset ovat likaisia alkoholisteja. Myöhemmin Petelius pyysi vitsiään anteeksi saamelaisilta. Sketsistä tuli kiusallinen muinaisjäänne ajalta, jolloin valkoiset enemmistökulttuurin edustajat pilkkasivat surutta vähemmistöjä. Tai siltä se pienen hetken ajan näytti.
Viime viikkoina on uutisoitu siitä, kuinka valtionvarainministeri Riikka Purra on nimitellyt blogissaan ilmeisesti hijabia käyttäviä muslimeja mustiksi säkeiksi. Mielikuvalle on helppo hymähtää, jos on valkoinen enemmistöä edustava suomalainen. Valmiiksi rasismista kärsiviä muslimeja tuskin naurattaa.
Kukaan ei halua käydä dialogia sellaisen ihmisen kanssa, joka haukkuu keskustelukumppania mustaksi säkiksi.
Purra on perustellut kirjoitustaan sillä, että siinä arvostellaan naisten alistamista. Uskoo ken tahtoo, itse ainakin keksin lennosta paljon parempia tapoja puolustaa naisia kuin haukkua heitä mustiksi säkeiksi tai puuttua siihen, miten he saavat pukeutua. Jään odottelemaan perussuomalaisilta tekoja, joilla naisten kokemaan lähisuhdeväkivaltaan ja vallankäyttöön puututaan, mutta en pidättele hengitystäni.
Kuten saamelaissketsin kohdalla, tuollaiset vertaukset uivat joka tapauksessa luontevaksi osaksi rasistista ja muslimeja toiseuttavaa kuvastoa. Se puolestaan lisää syrjintää, turvattomuutta ja alentaa kynnystä väkivaltaan.
Moni kyselee, että miten voitaisiin lisätä dialogia erilaisten ryhmien välillä Suomessa. Mitä jos lopetettaisiin suhtautumasta kevyesti muita ihmisiä toiseuttavaan kielenkäyttöön ja kuvastoon? Kukaan ei halua käydä dialogia sellaisen ihmisen kanssa, joka haukkuu keskustelukumppania mustaksi säkiksi. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä pätee yksi helppo sääntö: kohtele toisia kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Dibleyn kirkkoherra oli ristiriitainen ja koominen ja siksi niin rakastettu hahmo
PuheenvuorotMoninaisuuden näkyminen televisiosarjoissa typistyy toisinaan laiskaksi laskelmoinniksi, kirjoittaa Ella Luoma.
