– Ihan kuin me laitamme tohvelit jalkaan, kun tulemme kotiin päivän päätteeksi, Raamatun ihmiset pesivät jalat, sanoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu. Kuva: iStock.
Opetuslasten jalkoja pesevä Jeesus opetti, että muiden palveleminen on johtajan tehtävä – mikä vastaisi elettä tänä päivänä?
Jalkojen peseminen on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta varhaiskeskiajalta lähtien.
Kun Jumalan lähettiläät saapuvat Vanhan testamentin kertomuksessa Abrahamin luokse, tämä tarjoutuu noutamaan vieraille vettä jalkojen pesua varten.
Näin Abraham osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan.
Jalkojen peseminen liittyy myös puhtauteen. Raamatun tapahtumien aikoina ihmiset kulkivat yleensä jalkaisin ja käyttivät sandaaleita. Lämpötilat olivat korkeita ja tiet tomuisia.
– Jokainen, joka on ollut vastaavissa oloissa lomamatkalla, tietää, miten ihanaa on pestä jalkansa, kun tulee hotelliin, sanoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu.
Jalkojen peseminen on myös jokapäiväinen tapa.
– Kuten me laitamme tohvelit jalkaan, kun tulemme kotiin päivän päätteeksi, Raamatun ajan ihmiset pesivät jalat.
Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu. Kuva: Veikko Somerpuro.
Jeesuksen ele antaa jalkojen pesemiselle uuden merkityksen
Uuden testamentin Johanneksen evankeliumissa jalkojen peseminen saa symbolisen merkityksen.
Evankeliumin mukaan Jeesus ja opetuslapset syövät yhdessä viimeisen ateriansa. Kesken ruokailun Jeesus haluaa pestä oppilaidensa jalat ja sanoo: ”Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.”
– Tällä Jeesus tarkoittaa sitä, että muiden palveleminen on johtajan oikea asenne.
Jalkojen peseminen on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta ainakin varhaiskeskiajalta lähtien.
– Todennäköisesti tapa oli käytössä myös varhaisissa kirkoissa, mutta meillä on todella vähän tietoa kristinuskon ensimmäisiltä vuosisadoilta, joten emme tiedä sitä varmuudella, Outi Lehtipuu sanoo.
Suurimmassa osassa kristillisiä kirkkoja jalkojen peseminen on jäänyt pois tavallisesta jumalanpalveluksesta. Yksi poikkeus on Suomessakin toimiva adventtikirkko, jossa jalat pestään jokaisen jumalanpalveluksen aikana, mikäli tilat sen sallivat. Jalkojen pesu tapahtuu ennen ehtoollista, ja se tehdään kirkkosalista erillään olevissa tiloissa. Yleensä miehet pesevät toistensa jalat ja naiset naisten jalat. Aviopuolisot voivat pestä toistensa jalat.
Monissa kirkoissa jalkojen peseminen on osa kiirastorstain messua
Esimerkiksi katolisessa kirkossa jalkojen peseminen kuuluu nykyään vain kiirastorstain liturgiaan. Perinteisesti paavi on pessyt tuon päivän jumalanpalveluksessa kahdentoista kardinaalin jalat.
Nykyinen paavi Franciscus on uudistanut toimitusta radikaalisti. Esimerkiksi vuonna 2013 hän piti kiirastorstain messun roomalaisessa nuorisovankilassa, jossa pesi kahdentoista vangin jalat. Heidän joukossaan oli kaksi tyttöä, joista toinen oli kristitty ja toinen muslimi.
Vuonna 2016 paavi Franciscus päätti virallisesti, että naiset saavat osallistua jalkojenpesurituaaliin. Aiemmin se on ollut sallittua vain miehille.
Ortodoksit puolestaan toimittavat kiirastorstaina ”Kristuksen apostoleilleen suorittaman jalkojenpesun muistopalveluksen”. Heidän perinteessään päivää kutsutaan Suureksi torstaiksi.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että kyseessä olisi hemmotteluhetki. Hartioiden hierominen voisi olla vastaava teko.
Palveluksen toimittaa piispa, joka pesee kahdentoista papin tai seurakunnan miespuolisen jäsenen jalat. Suomen ortodoksisessa kirkossa jalkojenpesupalvelus toimitetaan vain pääpyhäkössä eli Uspenskin katedraalissa Helsingissä.
Evankelis-luterilaisen kirkon virallisesta pääsiäisperinteestä jalkojen peseminen on jäänyt pois. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty joinakin vuosina kiirastorstain messuja, joissa papit pesevät kahdentoista seurakuntalaisen jalat. Tänä vuonna jalkojenpesumessu järjestetään Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.
Jalkojen peseminen ei ole vain juutalainen ja kristillinen tapa. Muslimien rukousta edeltää rituaalinen puhdistuminen, johon kuuluu muun muassa jalkojen peseminen. Jalat tulee pestä nilkkaa myöten kolme kertaa ennen rukoukseen ryhtymistä.
Millainen toiminta vastaisi nykypäivänä sitä, että Jeesus pesi aikanaan oppilaidensa jalat?
– Ensimmäisenä tulee mieleen, että kyseessä olisi hemmotteluhetki. Hartioiden hierominen voisi olla vastaava teko, Outi Lehtipuu sanoo.
Jalkojenpesumessu toimitetaan kiirastorstaina 6.4. klo 16 Matteuksenkirkolla.
Lähteet: Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottaja Vlada Wahlsténin sähköpostihaastattelu, Helsingin adventtiseurakunnan pastori Sakari Vehkavuoren haastattelu sekä Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Oikotien onneen voi löytää kosketuksesta – filosofi Esa Saarinen ehdottaa painelemaan rakastetun varpaita
Hyvä elämäTiukka päämäärään suuntautuminen ehkäisee onnellisuutta. Tähän tulokseen esseisti Silvia Hosseini ja filosofi Esa Saarinen tulivat Keskusteluja kryptassa -sarjan onnikeskustelussa.
”Varmasti Jeesus on reissuillaan uinut ja virkistäytynyt” − Näin Raamatun aikana kylvettiin
Hyvä elämä Hengellisyys