Ripari kuuluu kaikille – Vantaalla pidettiin päiväripari erityistä tukea tarvitseville nuorille
Erityisen tuen riparilla opetus on elämyksellistä ja jokaiselle omanlaista.
Selkokielistä, toiminnallista, elämyksellistä ja yksilöllistä. Sellaista on opetus Vantaan seurakuntien erityisen tuen päivärippikoulussa, joka on suunnattu kehitysvammaisille ja muuten erityistä tukea tarvitseville nuorille. Täällä jokaiselle riparilaiselle on tehty henkilökohtainen opetussuunnitelma. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että riparipäivä voi olla eri nuorilla eri mittainen.
– Täällä toimitaan nuorten ehdoilla. Meillä työntekijät joustavat, jotta kaikki saavat hyvän rippikoulukokemuksen, Vantaan seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Iris Sotamaa kertoo.
Kesäkuisena keskiviikkoaamuna nuorten ripariviikko on puolivälissä. Nuoret ovat kokoontuneet Viertolan koulun Liljatien opetuspisteen luokkaan, jonne on rakennettu alttari kahden pulpetin päälle.
Aluksi kysytään, miten edellisenä yönä on nukuttanut. Vastauksen saa antaa peukun asentoa säätämällä. Kun on käyty läpi, mitä ohjelmaa tänään on luvassa, kirkkohetki voi alkaa. Kaksi riparilaista tulee alttarin luo soittamaan triangelia sen merkiksi.
Välitunnilla opitaan sirkusjuttuja
Eilen riparilla on rukoiltu muun muassa Portugalin jalkapallojoukkueen puolesta. Kirkkohetkessä erilaisia rukousaiheita esitetään kuvina. Kun pappi Krista Valtonen on kertonut Jumalan rakkaudesta, riparilaisten luona kierrätetään taulua, jonka suurta huopasydäntä voi silittää.
Ehtoollisen aikana leirimummo Kaarina Leinonen jakaa nuorille ehtoollisleipää, jonka saa kastaa viiniin. Kirkkohetken lopuksi nuoret saavat säestää laulua marakasseilla ja muilla soittimilla. Sitten lähdetään välitunnille käytävään, jossa voi harjoitella jonglööraamista huiveilla tai antaa sirkuslautasen pyöriä sormenpäässä.
Viertolan ripari on osa loma-ajan päivätoimintaa, jota Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää nuorille. Osalla nuorista on mukana hyvinvointialueen puolesta yksi tai kaksi ohjaajaa.
Yhteinen matka alkoi jo helmikuussa
Ripariryhmän yhteinen matka on alkanut tapaamisilla, joihin myös nuorten perheet ovat osallistuneet. Ensimmäinen tapaaminen oli jo helmikuussa, toukokuussa vietettiin yhteistä grilli-iltaa ja kummipäivän tapaamiseen saivat osallistua myös nuorten kummit perheineen.
Tänään pienryhmän oppitunnilla arvuutellaan, mitä lattialle asetettuun säkkiin kätkeytyy. Ei, siellä ei ole suklaalevy eikä peili. Eilen riparilla oli peili, johon kurkkaamalla näkyi Jumalan ihmeellinen luomistyö: oma kuva. Säkistä paljastuu hiekkaa, jonka päälle rakentuu Raamatun tarina peltoon kätketystä aarteesta.
– Rippikoulussa on valtavasti tavoitteita. Täällä niistä kristallisoidaan olennainen, ollaan uskon ja perusasioiden ytimessä, Iris Sotamaa kertoo.
– Nuoret ovat aitoja, välittömiä ja rohkeita. Täällä ei nolostella hengellisistä asioista puhumista, hän sanoo.
Rippijuhlat mummun ja vaarin luona
Oon maalannut, on pelattu koripalloa, Elina Viianranta luettelee riparitekemisiä.
On ollut tarinahetki, kuunneltu rentouttavaa musiikkia ja askarreltu. Elina on ehtinyt myös keinumaan ja kiipeilemään.
Seuraavana sunnuntaina vietetään konfirmaatiota Tikkurilan kirkossa. Sen jälkeen Elinan rippijuhlat jatkuvat mummun ja vaarin luona, jossa on luvassa monenmoista tarjottavaa. Juhlissa saa myös olla ulkona ja hyppiä trampalla.
– Liikkuminen on mun juttu, voimistelua harrastava Elina kertoo.
Jännitys meni nopeasti ohi
Elina Seppälä, jota kutsutaan Elluksi, kertoo oppineensa riparilla jonglööraamista ja uusia lauluja. Ellun lempikappale riparilla on tänään aamun kirkkohetkessä laulettu ripariklassikko Tilkkutäkki ja lempiyhtye suomenkielistä popmusiikkia esittävä Kuumaa.
Ellu kertoo, että riparin alussa vähän jännitti, mutta se meni nopeasti ohi.
– Enää ei jännitä, hän kertoo ruokapöydän ääressä.
Ruokailun jälkeen päiväohjelma jatkuu ulkoilulla, osa menee päivälevolle. Iltapäivällä on tiedossa tarinahetki ja toinen oppitunti. Puoli kahdelta syödään välipala, jonka jälkeen on päivän päätöshetki. Huomenna katsotaan riparilaisten kastekuvia.
Sunnuntaina konfirmaation jälkeen Elina Seppälän kotona syödään kakkua. Paikalle tulee Ellun mukaan ”melkein koko suku”.
– Juhlitaan mun riparia, hän sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Rippileiri kiinnostaa nuoria ja siltä myös vaaditaan paljon
PuheenvuorotRippileiri on valtaosalle nuorista positiivinen kokemus. Kirkon on pidettävä huolta siitä, että niin on jatkossakin. Leirin aikuisten vastuu on tässä suuri.