Seurakunnat jatkavat päättäväistä ympäristötyötä Espoossa – maalämpöhankkeita valmistuu ja ruokahävikki kutistui
Espoon seurakuntayhtymä sai ensimmäisenä seurakuntataloutena ympäristötyöstään kansainvälisen sertifikaatin.
Espoon seurakuntayhtymälle myönnettiin maanantaina kansainvälinen sertifikaatti sen tekemästä ympäristötyöstä. Espoon yhtymä on Suomen ensimmäinen seurakuntatalous, joka on arvioittanut ympäristötyönsä toimialasta riippumattomilla kriteereillä.
Kirkon oma, yli 20 vuotta käytössä ollut ympäristödiplomi on myönnetty yli sadalle seurakunnalle. Espoon seurakuntayhtymä irtautui ympäristödiplomista vuonna 2019. Tuolloin se alkoi rakentaa nykyistä ympäristöjärjestelmäänsä, joka päätettiin kytkeä kansainväliseen ISO 14001 -standardiin.
Syynä oli halu liittyä järjestelmään, joka on vertailukelpoinen eri toimialojen välillä, kertoo kehityspäällikkö Kerttuli Boucht Espoon seurakuntayhtymästä.
– Valitsimme käyttöön sertifikaatin, jonka kriteerit ovat samat kuin minkä tahansa toimialan isolla tai pienellä yrityksellä.
Tavoitteiden toteutumista seurataan
Espoon seurakunnissa työskentelee noin 500 ihmistä. Seurakuntiin kuuluu noin 150 000 jäsentä.
Espoon seurakuntayhtymä on määritellyt oman ympäristöpolitiikkansa ja -ohjelmansa, ja jokainen seurakunta on tehnyt oman ympäristösuunnitelmansa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain erillisessä ympäristötilinpäätöksessä.
Tänä keväänä tehdyssä auditoinnissa arvioitiin esimerkiksi kiinteistöjen, leirikeskusten, krematorion ja seurakuntayhtymän ylläpitämän jätevedenpuhdistamon toimintaa. Yhtymän metsät on sertifioitu jo aiemmin. Lähes 200 hehtaaria metsää on luovutettu luonnonsuojelualueiksi.
Auditoinnin suorittaneen pääarvioija Hannu Salmisen mukaan pitkäjänteinen työ on synnyttänyt seurakunnissa myönteisen ympäristötyön tekemisen kulttuurin.
– Henkilöstö on aidosti sitoutunut ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. Ympäristön suojeleminen otetaan huomioon arkisissakin tehtävissä, esimerkiksi elintarvikehävikkiä on pystytty pienentämään, Salminen toteaa tiedotteessa.
Tausta-ajatuksina kiitollisuus ja toivo
Seurakuntayhtymän ympäristöohjelmassa yhdistyvät teologinen tausta-ajattelu ja reaalimaailmassa toimivan organisaation arki.
Ympäristötyön tausta-ajatus on, että Jumala on antanut ihmisille luomakuntansa kautta elämän lahjoja. Kiitollisuus niistä saa tuntemaan kunnioitusta, joka ohjaa kohtuulliseen elämäntapaan.
Ympäristöpolitiikan linjaukset on tehty vuosille 2021–2030. Niiden mukaan seurakunnat haluavat vahvistaa espoolaisten luontosuhdetta ja kannustaa kestävään elämäntapaan. Muutosten keskellä halutaan pitää yllä tulevaisuuden toivoa.
Linjausten mukaan seurakunnissa suositaan ilmastoystävällistä ruokaa ja minimoidaan hävikkiä. Vähällä käytöllä olevista tiloista luovutaan, ja tilojen yhteiskäyttöä lisätään. Ne seurakuntien kiinteistöt, joista ei luovuta, ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Seurakuntayhtymän metsiä hoidetaan kestävillä menetelmillä.
Viime vuoden ympäristötilinpäätöksestä käy ilmi, että yksittäisten seurakuntien painopisteitä ympäristötyössä ovat olleet muun muassa energiasäästö, kierrätys, jätteiden lajittelu, kasvisruoan lisääminen ja ruokahävikin minimointi.
Yhteisiä ja paikallisia ympäristöteemaisia tapahtumia, luontoretkiä ja luontopyhiinvaelluksia järjestettiin pitkin vuotta. Seurakunnat saivat ohjeet leirien, retkien ja tapahtumien ympäristöystävälliseen toteuttamiseen.
Paikallisseurakunnat vähentävät ruokahävikkiä
Seurakuntayhtymän mukaan ympäristötyössä on edetty suunnitelman mukaisesti kaikilla työaloilla, osittain jopa aiottua nopeammin.
– Järjestelmä on saatu hyvin pyörimään, Kerttuli Boucht sanoo.
Hvittorpin ja Velskolan leirikeskusten maalämpöhankkeet ovat valmistumassa, ja seurakuntayhtymän virastotalo Espoon keskuksessa on saanut aurinkosähköjärjestelmän. Sähköautojen latauspisteitä on valmiina ja suunnitteilla kirkoille, suurimmille kappelille ja leirikeskuksiin.
Seurakuntayhtymän suurin hautausmaa Kellonummi sai viheralueiden laatua arvioivan Green Flag Award -tunnustuksen. Ympäristön kuormitusta pyritään vähentämään myös muilla hautausmailla.
Seurakunnissa ruokahävikin vähentämisestä on tullut rutiinia.
– Se on tärkeää, sillä se on osa perusarkea, Boucht sanoo.
Lisätietoa: Espoon seurakuntien ympäristötilinpäätös 2023.
Jaa tämä artikkeli: