Kirkolla jonotetaan vain sen aikaa, että jokainen saa oman satunnaisesti arvotun vuoronumeron.
”Ainahan sitä sanotaan, että ei Espoossa ole kurjuutta” – näin toimii kirkon ruoka-apu Espoonlahdessa
Vuonna 2018 Espoonlahden seurakunnan ruoka-avussa jaettiin 23 463 ruokakassia. Nyt seurakunta järjestää myös ruoanvalmistuskursseja.
Mustassa muovilaatikossa on tuorepuuroa, grillimakkaraa ja pinaattilettuja. Kaikki menossa vanhaksi parin päivän sisään.
Viereisessä laatikossa on kebakko-jauhelihavartaita, silakkalaatikkoa, mustaamakkaraa ja härkäpapupyöryköitä.
– Tuomo, haluatko tummaa vai vaaleaa leipää? Ei tarvitse ottaa pelkkää patonkia, sanoo Kari Grönberg.
Tuomo on tällä hetkellä vanhin Espoonlahden seurakunnan ruoka-avun asiakas. Hän työntää rollaattoria. Grönberg pöydän toisella puolella taas on vapaaehtoistyöntekijä, eläkeläinen hänkin.
– Pitkän työuran jälkeen tuntui yksinäiseltä, kun ei enää ollut työyhteisöä. Sen takia viihdyn täällä vapaaehtoisena. Nämä ovat parhaita aamuja, hän sanoo.
Ruoankäsittelyssä vapaaehtoistyöntekijät sitoutuvat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeisiin.
Grönberg katsoo, että jokaiselle riittää tummaakin leipää. Hänen lisäkseen ruoka-avussa on 35 muuta vapaaehtoista. He ovat tulleet kirkolle jo seitsemältä aamulla lajittelemaan ruokia, jotka lähialueen K-kauppiaat ovat lahjoittaneet ruoka-apuun.
– Tänne tullaan eri puolilta Espoota, kertoo seurakunnan diakonissa Ulla-Maija Kyrölä.
– Moni pelkää maksaa vuokraa, koska sitten ei jää rahaa ruokaan ja sähkölaskuun. Sanon aina asiakkaille, että maksakaa se vuokra ensimmäisenä, koska kyllä ruokaa aina jostain saa, hän sanoo.
Myös vapaaehtoistyöntekijät Raija Ahlsten-Tynkkynen ja Marjo Jaakkola tietävät, että Espoossa on vaurauden varjopuolena nälkää ja köyhyyttä.
– Ainahan sitä sanotaan, että ei Espoossa ole kurjuutta. Mutta jotkut joutuvat lainaamaan sähköä naapurille. Rappukäytävissä näkee vaikka mitä jatkojohtoviritelmiä, Ahlsten-Tynkkynen sanoo.
Jaakkola on nähnyt vastaavaa.
– Sitten on näitä, että jatkojohtoja vedetään parvekkeen kautta eri kerrokseen.
Ensimmäisinä vuosina ruoka-avut olivat kirjaimellisesti leipäjonoja, mutta nykyään mukaan saa kasviksia ja hedelmiä.
Ruokakassin saa täyttää itse
Espoonlahden seurakunnan ruoka-apu alkoi vuonna 2003 K-Supermarket Seilorin aloitteesta leivänjakelulla. Nykyään ruokaa lahjoittaa yhteensä seitsemän seurakunnan lähialueen K-kauppiasta sekä artesaanileipomo Gateau.
Kauppiaat lahjoittavat myynnistä poistuvaa mutta vielä syömäkelpoista ruokaa.
Asia on tärkeä myös vapaaehtoistyöntekijöille. Jos joku asiakkaista kuolee, suru on yhteinen.
– On tosi kova paikka aina, kun joku tästä porukasta lähtee. Jos jotakuta ei vähään aikaan näy, tulee huoli, onko jotakin sattunut, kertoo Raija Ahlsten-Tynkkynen.
Alkuvuosina ruokakasseja jonotettiin joka säällä ulkona.
– Sitten kirkkoherra sanoi, että voidaan jonottaa myös sisätiloissa, kertoo Marjo Jaakkola.
Nykyään ruoka-avun asiakkaiden ei tarvitse jonottaa, sillä jokainen saa käteensä satunnaisesti arvotun vuoronumeron.
– Ruokakassin odottamisesta on tullut monille tärkeä sosiaalisen kohtaamisen paikka. Jotkut haluavat vaihtaa saamansa vuoronumeron isompaan, jotta voivat jonottaa kauemmin ja seurustella muiden kanssa, yksi vapaaehtoisista sanoo.
Kun oma vuoro koittaa, ruokakassi ei ole valmiiksi täytetty vaan sen sisältöön voi vaikuttaa itse.
– On asiakkaan itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi tärkeää, että hän saa täyttää ruokakassinsa haluamillaan vaihtoehdoilla, joita on tarjolla, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Heli Raja-Halli.
Jotkut haluavat osallistua myös aamuhartauteen.
Ruokakasseja viedään liikuntakyvyttömille kotiin
Vuonna 2018 Espoonlahden seurakunnan ruoka-apukasseja jaettiin 23 463 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana määrä on yli kaksinkertaistunut. Tavallisena aamuna jaetaan satakunta vuoronumerolappua.
Ulla-Maija Kyrölä arvioi, että Espoonlahden seurakunnan ruoka-apu kattaa noin kymmenesosan koko Espoon ruokajakelusta.
– Viime vuodesta on ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi tehty yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja kaupungin edustajien kanssa. Täällä Espoonlahdessa meillä käy kerran kuukaudessa myös Espoon kaupungin sosiaaliohjaaja ja SPR:n terveyspisteen työntekijä, joka antaa terveysneuvontaa ja mittaa verenpaineita, Kyrölä sanoo.
Uutena kokeiluna ovat ruoka-avun asiakkaille suunnatut ruoanvalmistuskurssit.
– Nykyään on paljon liikuntarajoitteisia ihmisiä, jotka eivät pääse lainkaan pois kotoaan. Osa ruoka-avun vapaaehtoisista vie heille kotiin ruokakassin, ja me tietenkin teemme etsivää työtä, jotta löydämme avun tarvitsijoita, Kyrölä sanoo.
Iivisniemestä Espoonlahden kirkolle tullut 67-vuotias Anni kertoo, että välillä liikkuminen onkin vaikeaa.
– Kun ei ole hissiä, niin täytyy vain sitten mennä kepeillä vaan ylös ja alas. Se on välillä kovaa. Kotona piti luopua matoista, ettei rollaattori jää niihin jumiin. Tyttärenpoika on 17, hän käy onneksi katsomassa välillä. Ilman ruoka-apua en pärjäisi.
Espoolainen Teemu, 43, taas kertoo tulleensa ruoka-avun asiakkaaksi vuoden 2017 lopulla.
– Olin pitkään työtön. Aloin jo syrjäytyä ja tunsin itseni hyvin masentuneeksi, hän kertoo.
Sitten elämään tuli uusi käänne.
– Oltuani ensin ruoka-avun asiakkaana sainkin täältä töitä autonkuljettajana. Kahdesti viikossa ajan Kirkkonummelle ja kerran viikossa Masalaan ja Veikkolaan. Olen tosi onnellinen, että saan tehdä töitä, Teemu sanoo.
Vapaaehtoisten työvuoro on alkanut jo aamuseitsämältä, jolloin ruoat on haettu kauppiailta. Sen jälkeen kaikki lajitellaan ja lasketaan. Yhden ruokakassin hinta kaupassa maksaisi arviolta 10–20 euroa.
Tuomon ja Annin nimet on muutettu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Välillä vain on niin mukava tulla valmiiseen pöytään” – Jopa 150 asiakasta osallistuu Hakunilassa yhteisöruokailuun
AjankohtaistaTavallisimmin yhteisöruokailuun tullaan kavereiden kannustamana. Huomattava osa asiakkaista on yksineläjiä.
Naapurikassikeräys tekee auttamisesta helppoa – herttoniemeläiset innostuivat lahjoittamaan
Ajankohtaista Ajankohtaista
