null EU suunnittelee ruoka-avun leikkaamista – 1990-luvun lama-Suomessa alkanut ”ensiapu” on jatkunut noin kolmekymmentä vuotta

Suomessa ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa yhä.

Suomessa ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa yhä.

Ajankohtaista

EU suunnittelee ruoka-avun leikkaamista – 1990-luvun lama-Suomessa alkanut ”ensiapu” on jatkunut noin kolmekymmentä vuotta

Useat eurooppalaiset ruoka-apua koordinoivat järjestöt ovat vedonneet ruoka-avun jatkamisen puolesta.

Ruoka-apua tarjotaan nykyään pääsääntöisesti vähemmän näkyvällä tavalla kuin leipäjonoissa.

– Enää ihmisten ei tarvitse jonottaa ruokaa pakkasessa, vaan avun saanti on järjestetty inhimillisellä tavalla. Toki Suomessa on vielä olemassa myös leipäjonoja, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry:stä.

Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 1990-luvun Suomessa, jolloin maata koetteli ankara lama.

– Silloin ajateltiin, että leipäjonot ja ruoka-apu ovat vain väliaikainen ensiapu. Nyt sitä ensiapua on annettu jo 30 vuotta, ja tarve on koko ajan kasvamassa. Meillä ei ole tarkkoja tilastoja ruoka-apua saavien määrästä, mutta arviot liikkuvat 150 000–300 000 välillä, Pajunen sanoo.

Ruoka-avun järjestämistä tukevat seurakuntien lisäksi esimerkiksi ruokatarvikkeita lahjoittavat kaupat ja lahjoittajat.

Kirkkopalvelut on suurin EU-elintarviketuen toimittaja Suomessa. Apuna jakelussa ovat myös kolmannen sektorin toimijat.

– Suomessa perusturva olisi saatava riittävälle tasolle, jotta ihmisten ei tarvitsisi turvautua hädässään ruoka-apuun. Niin kauan kuin tämä ei toteudu ja ruoka-apua tarvitaan, palvelu on tarjottava ihmisarvoa kunnioitten, Pajunen korostaa.

Tällä hetkellä EU:n ruoka-apu riittää Suomessa vain murto-osaan siitä, mikä seurakuntien todellinen tarve olisi.
- Keräysjohtaja Tapio Pajunen

Useat eurooppalaiset ruoka-apua koordinoivat järjestöt vetosivat 20. maaliskuuta ruoka-avun jatkuvuuden puolesta Euroopan Unionin alueella. Vetoomuksen mukaan lähes joka neljäs Euroopassa asuva ihminen elää köyhyydessä ja 34 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta materiaalisesta puutteesta.

– Tällä hetkellä EU:n ruoka-apu riittää Suomessa vain murto-osaan siitä, mikä seurakuntien todellinen tarve olisi, Pajunen sanoo.

Vetoomuksen taustalla ovat Euroopan Unionin ruoka-apuun liittyvän budjetin leikkaussuunnitelmat vuodesta 2021 alkaen. Järjestöt varoittavat, että miljoonat eurooppalaiset ovat vaarassa nähdä nälkää, jollei ruoka-apuun varata lisää rahaa.

Ruoka-avun kautta tuotetaan elintärkeää apua köyhyydessä tai epävarmassa taloudellisessa tilanteessa ja syrjäisillä alueilla eläville ihmisille. Ruoka-avun yhteydessä ihmisille tarjotaan myös muita tuki- ja neuvontapalveluita sekä pyritään vahvistamaan heidän osallisuuttaan yhteisössä. Kansalaisjärjestöjen työ mahdollistaa ruoka-avun jakelun miljoonille ihmisille Euroopassa. Suuri osa avusta myönnetään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston FEAD:in kautta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.