Vantaan hävikkiruokaterminaalin kautta kulkee enimmillään miljoona kiloa ruokaa vuodessa.
Raportti: Vantaan Yhteinen pöytä lisää hyvinvointia ja pienentää hiilijalanjälkeä
Yli 4000 ihmistä viikossa saa suoraa ruoka-apua Yhteisen pöydän kautta. Jopa miljoona kiloa hävikkiruokaa vuodessa menee näin ravinnoksi eikä biojätteisiin.
Yhteisen pöydän eli Vantaalla kehitetyn ruoka-avun verkoston vaikuttavuus on arvioitu. Ulkopuolinen arvioija, konsulttitoimisto 4Front, toteaa tuoreessa raportissaan, että Yhteisellä pöydällä on etenkin hyvinvointi- ja sosiaalisia vaikutuksia.
Lisäksi toiminta pienentää biojätekuormaa ja hiilijalanjälkeä, kun hävikkiruoka saadaan hyötykäyttöön. Taloudellisia säästöjä syntyy, kun yksi toimija organisoi hävikkiruoan noutamisen, välivarastoinnin ja kuljetuksen eri toimijoille keskitetysti.
Neljäs vaikuttavuuden alue on verkostovaikutukset, jotka ovat usein välillisiä. Yhteinen pöytä järjestää koko verkostolle yhteisiä tapahtumia, työpajoja, konsultointeja ja yhteisövalmennusta.
Yhteinen pöytä on win-win-win-win-tilanne.
– konsulttitoimiston johtaja Kimmo Halme
Yhteisen pöydän verkostoon kuuluu noin 35 ruoka-avun lahjoittajaa, kuten kauppoja, elintarviketehtaita ja tukkuja, sekä noin 65 ruoka-apua monipuolisesti jakavaa tahoa, kuten seurakuntia, yhdistyksiä ja kaupungin asukastiloja. Lisäksi Vantaan Koivukylässä sijaitsevassa hävikkiruokaterminaalissa työskentelee parisenkymmentä ihmistä: nelihenkinen palkattu tiimi, tukityöllistettyjä ja vapaaehtoisia.
Suuren mittakaavan etuja
Arvioinnin tulokset julkaistiin Sitran ja Yhteisen pöydän Hukaton Vantaa -kampanjan julkistamistilaisuudessa 11.12.
– Kyselyymme vastasi lähes puolet jakelijoista eli 29 toimijaa, ja lisäksi teimme 46 haastattelua. 13 ruoka-avun jakelijaa järjesti yhteisöruokailutapahtumia, viisi jakoi ruokakasseja ja 11 käytti molempia tapoja. Yli puolet toimijoista aloitti ruoka-avun Yhteisen pöydän myötä, sanoi 4Front-arviointikonsulttitoimiston johtaja Kimmo Halme.
Yhteisen pöydän kuljettajat vievät ruoka-aineet terminaalista suoraan yhdistysten, seurakuntien ja asukastilojen keittiöihin. Samalla syntyy konkreettista hyötyä: yksittäiset sairastapaukset eivät sotke sovittuja hävikkiruokanoutoja, kuten pienemmissä yhdistyksissä saattoi käydä. Ruoka-avun lahjoittajien kannalta säästyy aikaa ja työtä, kun sopimus hävikkiruokalahjoituksista voidaan tehdä yhden ison toimijan kanssa.
Seurakunnissa järjestetään monenlaisia yhteisöruokailuja.
Yhteisen pöydän ovat kehittäneet Vantaan kaupunki ja seurakuntayhtymä yhdessä. Niiden ei enää tarvitse tapauskohtaisesti pohtia rahoituspäätöksiä eri toimijoille. Yhteisen pöydän malli on vakiintunut budjettirahoitteiseksi toiminnaksi.
Ekologisia vaikutuksia voidaan mitata biojätekertymän kautta. Vantaan hävikkiterminaalin kautta kulkee vuosittain maksimissaan noin miljoona kiloa hävikkiruokaa, mikä vähentää hiilijalanjälkeä ja tarkoittaa lahjoittajien joukolle arviolta parhaimmillaan noin 100 000 euron säästöä biojätteen käsittelykustannuksissa.
Tämä ei silti ratkaise kokonaan hävikkiongelmaa, koska raportin mukaan hyötykäyttöön kelpaavan hävikin määrä on joillakin lahjoittajilla vain noin kymmenenosa kokonaishävikistä.
Hukaton Vantaa -projektin päällikkö Hanna Kuisma tarkentaa, että hävikkiterminaalin oma hävikki on varsin pieni, noin yksi prosentti.
– Kuljettajamme ovat ammattitaitoisia eivätkä ota vastaan syömäkelvotonta ruokaa.
Ruokaa ja juttuseuraa sisätiloissa
Haastatelluista ruoka-avun saajista moni koki yhteisöruokailut miellyttävämmäksi ja inhimillisemmäksi toimintamalliksi kuin perinteiset leipäjonot.
”Yhteisöruokailun hyvä puoli on se, että tutustuu uusiin ihmisiin, kun kotona on niin yksin. Lisäksi ruoka on hyvää”, sanoi yksi haastateltava.
Yhteisöruokailun järjestäminen ei ole kuitenkaan pakollista. Kaikki hävikkiruokaa jakavat tahot saavat järjestää jakelun parhaaksi katsomallaan tavalla.
Monissa seurakunnissa yhteisöruokailujen yhteyteen on muodostunut pieniä yhteisöjä, joissa ihmiset jäävät juttelemaan keskenään ja saattavat osallistua oheistapahtumiin, esimerkiksi hartaushetkiin. Jotkut diakoniatyöntekijät jopa kertoivat, että ruokailuissa saatu vertaistuki on vähentänyt tarvetta ammattiavulle, jolloin diakoneille jää enemmän aikaa kohdata enemmän apua tarvitsevia.
Hyvinvointivaikutuksia vahvistaa se, että ihmisiä työllistyy palkkatuettuun työhön hävikkiterminaaliin. Useampi tukityöllistetty on päässyt sen jälkeen normaaliin palkkatyöhön.
– Yhteinen pöytä on win-win-win-win-tilanne, tiivisti konsulttitoimiston Kimmo Halme viitaten ruoan lahjoittajiin, Yhteiseen pöytään (kaupunkiin ja seurakuntayhtymään), kymmeniin jakelijoihin ja ruoka-avun saajiin.
Yhteistyössä Sitran kanssa syntyi käsikirja ruoka-avun toimijoille
Yhteinen pöytä ja Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto) aloittivat vuosi sitten Hukaton Vantaa -projektin, jonka iskulause on paljonpuhuva: Jotta kukaan tai mikään ei menisi hukkaan. Projektin hedelmänä on syntynyt, paitsi vaikuttavuusarviointi, myös käsikirja ruoka-avun toimijoille, jotka haluavat soveltaa Vantaalla kehitettyä ruoka-avun mallia.
Yhdessä Sitran kanssa Yhteinen pöytä on mallinnettu ja sen kokemukset on koottu käytännön ohjeiksi ”ABC-kirjaan”. Ohjeet ovat hyvin konkreettisia. Esimerkiksi näin: ”Palkatkaa riittävästi vakituista henkilökuntaa. Tukityöllistäminen on keskeinen osa Yhteisen pöydän mallia. Palkkatuetut työsuhteet ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vaihtuvuus erittäin suurta. Siksi työn sujuvuus, tehokkuus ja turvallisuus edellyttävät, että mukana on riittävästi vakituista henkilöstöä, joka varmistaa ammattimaisen osaamisen jatkuvuuden.”
Yhteinen pöytä on esimerkki kiertotaloudesta, ja siksi Sitra rahoittaa mallin levittämistä muualle Suomeen. Mallia on alettu soveltaa jo kymmenessä kaupungissa, muun muassa Helsingissä ja Espoossa.
Monipuolista ruoka-apua
Marraskuussa tehdyssä tarkemmassa kyselyssä selvisi, että 63 prosenttia Yhteisen pöydän ruoka-apua jakavista pisteistä Vantaalla jakaa ruokakasseja, 81 prosenttia paikoista tarjoaa hävikistä tehtyä ruokaa tai kahvitusta ja 40 prosenttia tekee molempia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhteisen pöydän ruoka-apu jatkuu Vantaalla – vaikka yhteisöruokailut peruutettiin koronan vuoksi, ruokakasseja saa monesta paikasta
AjankohtaistaKaupat, tukut ja tehtaat toimittavat edelleen ylijäämäruokaa Yhteisen pöydän ruokavarastoon. Ruokaa saa yhä yli 50 paikasta Vantaalta.
