Oppilaat osallistuivat tiikin taimien istuttamiseen Mitejan kylän peruskoululla.
”Autoritaariset valtiot kasvattavat vaikutusvaltaansa” – Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat huolissaan kehitysyhteistyön lisäleikkausten seurauksista
Hallitus päätti kehysriihessään uusista 50 miljoonan euron lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön. Lisäksi aiempia leikkauksia aikaistetaan.
Hallitus päätti 16.4. kehysriihessä vuosittaisista 50 miljoonan euron lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön ja jo päätettyjen leikkausten aikaistamisesta. Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat huolissaan päätöksen seurauksista maailman köyhimmille ja globaalille turvallisuudelle. Myönteisenä järjestöjen johtajat pitävät sitä, että kansalaisjärjestöjen työn arvo nähtiin kehysriihessä ja niiden rahoitusta lisätään.
Jo ennen kehysriihtä pääministeri Petteri Orpon hallitus oli päättänyt yli miljardin euron suuruisista leikkauksista kehitysyhteistyöstä. Uusi päätös tulee tämän päälle. Päätös aikaisempien päätösten toteutuksen aikaistamisesta aiheuttaa vielä 75 miljoonan euron lisäloven hallituskauden aikana, arvioi Lähetysseura tiedotteessaan.
– Leikkauksilla on vaikutuksia globaaliin turvallisuuteen. Ilmastonmuutos lisää kamppailua vähenevistä resursseista. Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja ilmastotuhojen korjaamista ei tueta köyhimmissä maissa, yhä useammat joutuvat jättämään kotinsa ja lähtemään ilmastopakolaisiksi. Edessä on lisää vaikeita konflikteja ja globaaleja kehityshaasteita, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.
Vakaampi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempi maailma on Suomen etu.
Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikön Tapio Laakson mukaan leikkauksia tehdään tilanteessa, jossa maailmassa on enemmän hätää ja kärsimystä kuin vuosikymmeniin. Sotien, konfliktien ja ilmastonmuutoksen vuoksi yli 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua selviytyäkseen.
– Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenee ja autoritaariset valtiot kasvattavat vaikutusvaltaansa, Laakso sanoo. Hänen mukaansa vakaampi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempi maailma on Suomen etu ja pitkäjänteinen kehitysyhteistyöpolitiikka tärkeä työkalu tässä.
Parhialan mukaan kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä myös Venäjän vaikutusvallan kasvua Afrikassa. Venäjän toiminta Sahelin alueella on tästä varoittava esimerkki.
Venäjä esiintyy Afrikassa lännen vastavoimana ja käyttää siellä myös palkkasotureita.
Kehitysyhteistyöllä voidaan Parhialan mielestä vahvistaa Suomenkin turvallisuudelle tärkeitä oikeusvaltion periaatteita maailmalla.
– Vain alle kymmenesosa maapallon väestöstä asuu aidosti demokraattisissa valtioissa, ja kansalaisyhteiskunnan ja lehdistön toimintatila kapeutuu globaalisti. Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea demokraattisten instituutioiden toimintaedellytyksiä myös siellä, missä niitä yritetään rajoittaa.
Sekä Laakso että Parhiala pitävät myönteisenä sitä, että kehysriihessä tehtiin myös päätös, joka kertoo hallituksen arvostavan kansalaisjärjestöjen kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Niiden rahoitusta päätettiin kasvattaa 10 miljoonalla eurolla vuosittain.
Kuluvan vuoden valtion budjetissa kehitysyhteistyöhön on osoitettu runsaat 1,2 miljardia euroa. Tämä vastaa 0,42 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. YK:n tavoite on 0,7 prosenttia bkt:sta. Kansalaisjärjestöjen kautta tehtävän kehitysyhteistyön osuus budjetista on 88 miljoonaa euroa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Koskaan ei kannata luovuttaa” – Kenialaisaktivistit osoittavat esimerkillään, että suurikin elämänmuutos on mahdollinen
Hyvä elämäHelinä Rautavaaran museossa Espoossa on auennut From Zero to Hero -näyttely, jossa on esillä aktivistien elämään liittyviä esineitä.
