Ann-Mari Hintikka ja Juhani Koskelin ovat pitkän linjan perheneuvojia. Espoossa työskentelevällä Hintikalla on takanaan lähes 30-vuotinen ura ja Vantaalla toimivalla Koskelinilla lähes 25-vuotinen ura.
Perheneuvonta auttaa purkamaan solmut puhumalla – ”Monet oivaltavat, että asiat ovat heidän kummankin vastuulla”
Kirkon perheneuvonta on auttanut suomalaisia perheitä jo 80 vuotta. Maksuttomalle palvelulle on edelleen kova tarve.
Perheneuvonnassa autetaan pareja, perheitä ja yksilöitä heidän erilaisissa elämänkriiseissään. Näin kuvaa Espoon perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelevä perheneuvoja Ann-Mari Hintikka kirkon perheneuvonnan toimintatapaa.
Kun pari tulee ensimmäiseen tapaamiseen, toisella osapuolella saattaa olla pelko joutua syytettyjen penkille – siihen hän on ehkä jo tottunut kotona. Perheneuvonnassa ei kuitenkaan etsitä syyllisiä, vaan pyritään löytämään keinoja, jotka mahdollistavat asiakkaille riittävän hyvinvoinnin.
Perheneuvonnassa toimitaan asiakaslähtöisesti, ja tapaamiset pohjautuvat siihen, minkälaiseen työskentelyyn asiakas on sillä hetkellä valmis. Ann-Mari Hintikka houkuttelee asiakkaita usein tunnekeskusteluun, jonka avulla voidaan mennä syvälle ihmisen sisimpään ja päästä puhumaan pintatunteiden alla olevista ydintunteista.
– Autamme asiakkaitamme esimerkiksi miettimään sitä, mikä tunne on syyllistämisen takana. Onko se pelkoa siitä, että minusta ei välitetä riittävästi? Rakastaako puoliso minua? Enkö ole rakkauden arvoinen? sanoo lähes 30 vuotta perheneuvojana toiminut Hintikka.
– Esimerkiksi henkilön pakeneminen iltaisin sosiaaliseen mediaan voi olla viesti siitä, että hän ei koe olevansa puolisolleen riittävän tärkeä. Somessa on mukavampaa kuin kotona, siellä kaverit välittävät ja lähettävät kivoja viestejä. Varmaankaan hänen puolisonsa, joka kokee jääneensä yksin kotitöiden kanssa, ei tunnista toisen ydinajatusta, vaan voi miettiä toisen olevan välinpitämätön kotitöiden suhteen.
”Ihmiset ovat tosi helpottuneita, kun he uskaltavat lähteä työskentelemään ydintunteittensa kanssa”, Ann-Mari Hintikka sanoo.
Turvallisessa ilmapiirissä puhutaan avoimemmin
Syvällisiin keskusteluihin ei päästä ensimmäisillä perheneuvonnan tapaamiskerroilla, mutta kun kumpikin osapuoli kokee, että keskusteluissa on saavutettu turvallinen ilmapiiri, uskalletaan jo puhua avoimemmin.
Vastaanotolla esimerkiksi mietitään, minkälaista yhteyttä henkilö haluaa kumppaniinsa, minkälaisen parisuhteen haluaa itselleen ja onko nykyinen tilanne sellainen. Asioille laitetaan plus- ja miinusmerkkejä ja mietitään, mitkä muutokset kääntäisivät suunnan kohti parempaa. Perheneuvojan luona saatetaan puhua ensimmäistä kertaa asioista ääneen, eikä oman sisimmän paljastaminen välttämättä ole helppoa.
– Ihmiset ovat tosi helpottuneita, kun he uskaltavat lähteä työskentelemään ydintunteittensa kanssa. On uskomatonta, miten pariskunnat alkavat kukkia keskenään. Kerron heille, että teissä on potentiaali, mutta se on jäänyt päälle kasautuneen negatiivisen lastin alle. Lähdemme yhdessä löytämään heissä olevia voimavaroja, Hintikka sanoo.
Asiakkaat haluavat katkaista haitallisia malleja
Vantaan perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelevän perheneuvojan Juhani Koskelinin kokemus on samanlainen. Muutaman käyntikerran jälkeen parin vuorovaikutussuhde usein paranee ja vaikeista asioista voidaan puhua.
– Asiakkaat ovat motivoituneita ja sinnikkäitä kohtaamaan ne haasteet, joita heillä on. Heillä on myös halu katkaista haitallisia malleja ja löytää rakentavia tapoja, Koskelin sanoo.
– Työssäni iloitsen erityisesti siitä, että pariskunnat ovat motivoituneita tekemään töitä itsensä ja parisuhteensa hyväksi. Näen selkeästi, miten heidän välillään alkaa tapahtua sellaista kohtaamista ja lähentymistä, jota ei aiemmin ole ollut. Monet oivaltavat, että asiat ovat heidän kummankin vastuulla.
Etenkin silloin, kun pohditaan eroamista, monet ovat valmiit kääntämään viimeisenkin kortin ja halukkaita avaamaan omaa sisintään. Kaikilla ei kuitenkaan ole valmiutta tehdä sitä, ja Ann-Mari Hintikan mukaan sille löytyy syitä. Hän rohkaisee puhumaan myös syvistä kivuista.
Miehet, etenkin nuoret miehet, ovat aiempaa avoimempia puhumaan henkilökohtaisista asioistaan ja valmiimpia kantamaan vastuuta perheen hyvinvoinnista. Molemmat perheneuvojat vahvistavat tämän muutoksen. Aiemmin pääosin naiset ottivat yhteyttä perheneuvontaan, mutta nyt tilanne on lähes tasan naisten ja miesten kesken.
– Nykyään ei ole enää noloa tai häpeällistä hakea apua parisuhteen vaikeuksiin, Koskelin sanoo.
Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista.
Espoon ja Vantaan perheneuvonnan tilastot osoittavat, että vuorovaikutusongelmat ovat vuosikymmenestä toiseen suurin syy hakeutua asiakkaaksi. Myös erokysymykset, lasten syntymä, lapsettomuus, lasten kouluunlähtö, murrosikä ja muut elämänvaihekriisit sekä lähisuhdeväkivalta ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät ongelmat ovat yleisiä tulosyitä.
– Olen työskennellyt perheneuvojana lähes 25 vuotta. Urani alkuaikoina asiakkaat tulivat meille yhden ongelman takia, nyt tapaukset ovat monimutkaistuneet ja kyse on useammasta asiasta. Varsinkin työelämän muuttuminen hektisemmäksi ja vaativammaksi näkyy työssäni, Koskelin sanoo.
Hänen mukaansa työelämän vaatimusten lisäännyttyä lapsiperheiden arki on muuttunut aiempaa kuormittavammaksi. Vanhemmille jää yhä vähemmän omaa aikaa.
”Työssäni iloitsen erityisesti siitä, että pariskunnat ovat motivoituneita tekemään töitä itsensä ja parisuhteensa hyväksi”, Juhani Koskelin sanoo.
Parisuhteen pitäisi kulkea vanhemmuuden rinnalla
Suuri osa Espoon perheneuvonnan asiakkaista on tuoreita lapsiperheitä, joiden elämä on muuttunut vauvan syntymän myötä. Monilla on todella korkeat odotukset vanhemmuuden hoitamiseen. Ann-Mari Hintikan mukaan kasvatusoppaat ja nettimaailma luovat aivan liian kovat paineet.
– Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista. Elämän pitää olla rosoista, sillä se tuo inhimillisyyttä. Myöskään parisuhdetta ei voi vauvan synnyttyä siirtää vuosiksi hattuhyllylle, vaan sen pitäisi koko ajan kulkea vanhemmuuden rinnalla. Tosin sille on aiempaa vähemmän aikaa. Jokainen pariskunta luo yhdessä heille sopivan hyvän arjen, Hintikka sanoo.
Kirkon perheneuvonnan tavoite on antaa pätevää keskusteluapua perheille. Perheneuvojat ovat koulutettuja alan ammattilaisia, jotka tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Espoossa ja Vantaalla asiakkaat käyvät perheneuvojan luona keskimäärin kahdeksan kertaa.
Kirkon perheneuvonta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Suomessa on 37 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, muun muassa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.
Viisi vinkkiä tuoreille vanhemmille
1. Ole armollinen itsellesi ja kumppanillesi. Uusi tilanne vaatii uudet tavat toimia arjessa. Anna aikaa itsellesi ja kumppanillesi.
2. Puhukaa toiveista, tarpeista ja mahdollisista huolista. Pitäkää toisianne kartalla siitä, missä menette, minkälaisin tunnelmin olette. Tunnekeskustelu on tärkeää, ei vain keskustelu arjen tai vauvan hoitamisesta.
3. Tutustukaa yhdessä uuteen perheenjäseneen. Jaettu vanhemmuus auttaa jaksamaan.
4. Ottakaa arkeenne mukaan sosiaalinen verkostonne, kuten isovanhemmat, sisarukset ja ystävät. Mahdollistakaa sitä kautta parisuhteenne hoitaminen.
5. Pyytäkää tarvittaessa apua esimerkiksi sosiaalisista verkostoista, perheneuvolasta tai kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista.
Maksutonta keskusteluapua
Espoon seurakuntien perheneuvonnassa työskentelee kymmenen perheneuvojaa kahdessa toimipisteessä: Niittyportti 4:ssä Niittykummussa ja Kilon Ristissä Kilossa.
Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa työskentelee kuusi perheneuvojaa ja yksi palvelunohjaaja. He toimivat kahdessa toimipisteessä: Myyrmäen kirkolla ja Tikkurilan kirkolla.
Perheneuvonta on maksutonta ja tarkoitettu alueella asuville. Sinne voi tulla yksin, yhdessä kumppanin kanssa tai perheenä etnisestä taustasta, perhemuodosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Kustannuksista vastaavat seurakunnat.
Asiakkaita palvellaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja tarvittaessa käytetään tulkkia.
Tällä hetkellä Espoossa lähes 80 prosenttia apua hakevista pääsee asiakkaiksi, loput pyritään ohjaamaan muille auttamistahoille. Vantaalla keskimääräinen jonotusaika on tällä hetkellä noin kaksi kuukautta.
Vuonna 2023 Espoon perheneuvonnassa oli yksittäisiä asiakkaita 721 ja Vantaalla 823.
Espoossa kirkon perheneuvonta alkoi 51 vuotta sitten. Vantaan alueella perheneuvonta alkoi Tikkurilassa vuonna 1969 ja Myyrmäessä 1974.
Helsingin seurakuntien perheneuvonnan tarkemmat tiedot löytyvät verkosta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun rakkaus päättyy, siihen on syynsä, joista voi ottaa opikseen – parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow: ”On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita!”
Hyvä elämäOn hyödyllisempää nähdä oma osuutensa kuin syytellä exää. ”On ollut vaikeaa, vaikka lähdin itse suhteesta. Mietin välillä, teinkö liian hätiköidyn päätöksen”, 41-vuotias mies vastasi Kirkko ja kaupungin lukijakyselyyn.
