– Suhteissa eläminen vaatii tunnetaitoja, mutta onneksi niitä voi opetella läpi elämän. Elämä on keskeneräistä, meillä kaikilla, johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto sanoo.
Jos perustat uusperheen, tarvitset hyvät viestintävälit eksään ja nyksään, sanoo perheneuvoja ja uusperheen äiti Maarit Kuusisto
Anna tilaa lapsen kysymyksille. Oman puolison eteen kannattaa nähdä vaivaa. Tällaisista asioista kasvaa onnistunut uusperhearki, sanoo johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.
Kun kaksi aikuista ja heidän aikaisemmissa parisuhteissa syntyneet lapsensa perustavat uuden perheen, aikuisen tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria niin, että he pärjäävät muutoksessa. Näin sanoo Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto, joka on itsekin uusperheen äiti ja isoäiti.
Tukeminen tarkoittaa esimerkiksi siitä, että isä tai äiti kertoo uuden seurustelukumppanin löytymisestä hyvissä ajoin ennen yhteen muuttamista.
– Kuuntele lapsen tai nuoren kysymykset ja vastaa niihin hänen kehitystasonsa mukaisella tavalla. Kaikkien vastausten ei tarvitse olla valmiita, mutta on tärkeää, että aikuisella on rohkeutta kuunnella. Sillä tavalla annat lapsellesi turvaa ja arvostusta isojen uusien asioiden äärellä.
Uusperheen syntyvaiheessa lasten kysymykset ovat Kuusiston mukaan usein konkreettisia ja tarkkanäköisiä. Vaihtuvatko koulu, päiväkoti ja harrastukset, kun perhe muuttaa uuteen asuntoon? Pääsenkö tapaamaan kavereita ja isovanhempia? Keitä tulee perheen elämänpiiriin uuden aikuisen mukana?
Pidä huolta siitä, että puolisosi tietää, missä milloinkin mennään.
Lapselle ja nuorelle on Kuusiston mukaan tärkeää tietää, että hänellä on myös uudessa kodissa mahdollisuus tärkeisiin ihmissuhteisiin ja omaan tilaan.
– Nykyään monet uusperhettä perustavat ihmiset ovat pohtineet paljon näitä asioita. Kodit pyritään löytämään suhteellisen läheltä niin, että vaihdot helpottuvat ja koulut ja päiväkodit pysyvät mahdollisuuksien mukaan samoina.
Jos kommunikaatio ei toimi, mikään ei toimi
Lasten kuuntelemisen rinnalla Maarit Kuusisto painottaa sitä, että myös aikuisella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi. Puolisoiden välinen rakkaussuhde luo pohjan uusperheen onnistumiselle kaikkien kannalta.
– Uusperhe on laaja tunnesuhteiden verkosto, joka antaa voimia, mutta myös vie niitä. Sen keskellä on välttämätöntä pitää huolta omasta parisuhteesta. Puoliso on paras tuki, turva, apu ja takalauta, ja hänen eteensä kannattaa nähdä vaivaa.
Tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö, ei kasvattaa ex-kumppania.
Iso verkosto tarkoittaa monia mahdollisuuksia tukeen ja turvaan, mutta samalla se kysyy ja koettelee erilaisuuden sietämistä, toisen rajojen kunnioittamista ja kykyä sietää epätietoisuutta.
– Jos kommunikaatio ei toimi, mikään ei toimi. Hyvät viestintävälit sekä eksään että nyksään ovat tosi tärkeitä, Kuusisto sanoo.
– Pidä huolta siitä, että puolisosi tietää, missä milloinkin mennään. Elleivät puolisot pysy samalla kartalla siinä, mitä lasten asioista on sovittu ex-puolison kanssa, se voi johtaa turhautumisen ja ulkopuolisuuden tuntemuksiin.
– Puolisoiden välinen rakkaussuhde luo pohjan uusperheen onnistumiselle kaikkien kannalta. Puolison eteen kannattaa nähdä vaivaa, Maarit Kuusisto sanoo.
Kun perhekulttuurit törmäävät, kuuntele, kunnioita ja jousta
Toimivaa viestintää tarvitaan myös siihen, että kaikki ovat selvillä kasvatuksen päälinjoista. Sääntöjen ja tapojen samanlaisuuteen on Maarit Kuusiston mukaan hyvä pyrkiä, mutta hän toteaa realistisesti, että kahden kodin perhekulttuurit eroavat väistämättä toisistaan joissakin asioissa.
Törmäykset voivat liittyä esimerkiksi nukkumaanmenoaikoihin, ruutuaikaan ja siihen, miten usein pidetään yhteyttä lapsen toiseen kotiin. Kuusiston mukaan ohjenuora ”kuuntele, kunnioita, jousta” toimii tällaisissa asioissa paremmin kuin metelin nostaminen.
– Kannattaa opettaa lapsi ja nuori keskustelemaan asioista, jotta he voivat osallistua kummassakin päässä perhekokouksiin turvallisella mielellä eivätkä joudu puolustelemaan toisen vanhemman mielipiteitä. Tavoitteenahan on antaa lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö ja auttaa häntä kasvamaan, ei kasvattaa ex-kumppania.
Kuusisto mainitsee vielä tutkimustiedon, jonka mukaan uusperheen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen vanhemmuuden kasvaminen voi kestää neljästä jopa viiteentoista vuoteen.
– Ensin saatetaan kokea ”uusperhe-honeymoonia”, mutta sen jälkeen voi tulla tarve eriytyä taas erillisiksi yksiköiksi. Kannattaa olla sitkeä ja uskoa prosessiin.
Vantaan seurakuntien perheneuvonta tarjoaa helmikuusta alkaen mahdollisuuden myös kertaluonteiseen terapiaan. Varaa aika p. 09 830 6799 ma 15–17 ja ke klo 9–11, tai tee nettivaraus täällä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan seurakuntien perheneuvojat tarjoavat tukea vankilasta vapautuville naisille – myös vankilasta pääsy voi olla kriisi ihmissuhteelle
AjankohtaistaPerheneuvonnan asiakkaina vangit ovat uusi ryhmä. Heidän kanssaan käsiteltävät teemat voivat silti olla ihan samoja kuin muidenkin kanssa.
