Kannabiksen vapauttaminen antaisi nuorille väärän signaalin ja lisäisi sen käyttöä. Diakonissalaitoksen lääketieteellisen johtajan Jarmo Kantosen mukaan muutenkin vaikeuksissa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ei ole varautunut tähän. Kuva: Getty Images/iStockphoto ja Antti Rintala.
”Ilman riittävää päihdehoitoa kannabisongelma räjähtää käsiin”, sanoo Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen
Diakonissalaitoksen Jarmo Kantonen ihmettelee, miksei hallitusohjelmassa ole mainintaa kannabiksesta. Asia kun tulee vääjäämättä eduskunnan käsittelyyn.
Kannabis on Suomessa eniten käytetty huume ja sen käyttö yleistyy koko ajan. Vaikka kannabiksen laillistamisen tukijat pyrkivät vähättelemään sen haittoja, Diakonissalaitoksen konsernin lääketieteellisen johtajan Jarmo Kantosen mukaan fakta on, että kannabis aiheuttaa sairauksia, riippuvuutta ja sosiaalisia haittoja.
Yhteiskunta ei hänen mukaansa ole kannabiksen tuomiin haittoihin nytkään riittävästi varautunut, saati tilanteessa, jossa kannabiksen käytön kasvu saisi lisäbuustia kannabiksen laillistamisesta. Se olisi Kantosen mukaan ”väärä signaali”.
– Ihmettelemme Diakonissalaitoksessa sitä, että hallitusohjelmassa ei ole mainintaa kannabiksesta. Aihe on maailmalla ajankohtainen, ja se on Suomessa väistämättä tulossa eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite kannabiksen laillistamisesta keräsi huhtikuussa yli 50 000 nimeä, Kantonen mainitsee.
Diakonissalaitos ei kannata kannabiksen laillistamista kokonaan niin, että siitä tulisi markkinataloustuote, jota saisi vapaasti viljellä ja myydä lain sallimissa paikoissa.
– Sen sijaan käytön ja pienimuotoisen hallussapidon rangaistavuus pitäisi poistaa ja tarjota rangaistusten sijaan mieluummin laadukasta päihdehoitoa. Se säästäisi poliisityötä ja antaisi käyttäjälle viestin, että vaihtoehtoja käytölle on, jos hän sitä itse haluaa. Nyt käyttörangaistuksesta jää merkintä rikosrekisteriin, millä on haitallisia vaikutuksia koulutukseen ja työhön hakeutumisessa, Kantonen sanoo.
Verotulot eivät riitä korvaamaan päihteistä aiheutuvia haittoja
Kannabiksen vapauttamisen puolustajat nostavat esiin esimerkiksi sen, että valtio saisi kannabiksen laillistamisesta verotuloja, rikollisuus vähenisi, maanviljely kukoistaisi ja Suomeen voisi tulla kannabisturisteja nauttimaan vapaudesta. Kannabiksesta nostetaan esille myös sen lääkekäyttö esimerkiksi kivunlievityksessä.
Kantosen mukaan verotulot eivät minkään päihteen kohdalla korvaa sen aiheuttamia haittoja. Toisin sanoen niin haittojen inhimillinen hinta kuin rahallinen laskukin kasvaisi. Turismi ei tätä asiaa paikkaisi, eikä rikollisuuskaan mihinkään häviäisi, sillä rikollisille löytyy aina uutta kaupattavaa. Kivunlievityksessäkään kannabis ei tutkimusnäytön mukaan ole ihmelääke, vaikka joissakin tapauksissa tarkasti valvotuissa oloissa siitä voi joillekin olla apua.
Jos kannabis laillistettaisiin, ei se ainakaan vähentäisi sen käyttöä.
Kantonen kirjoitti Diakonissalaitoksen sivuille blogin, jossa hän kertoo kannabiksen käytön kasvusta Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista kannabista on kokeillut 13 prosenttia ja miehistä joka viides. Kokeilut painottuvat nuoriin aikuisiin: 25–34-vuotiasta kannabista on kokeillut 36 prosenttia. Suomalaisten nuorten kannabiksen käytön lisääntyminen on Euroopan nopeinta. Ylipäätään huumeita käytetään Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
– Jos kannabis laillistettaisiin, ei se ainakaan vähentäisi sen käyttöä. Signaali myös nuorille olisi, että kannabiksen käyttö on ok. Siitä, millaisia haittoja tästä tulisi, eivät kannabiksen puoltajat kovin suureen ääneen puhu, Jarmo Kantonen sanoo.
Erityisen riskialttiita kannabiksen käytöstä aiheutuville mielenterveysongelmille ovat nuoret, joiden aivot vasta kehittyvät. Kuva: Getty Images/iStockphoto
Keuhkosyövät ja psykoosit lisääntyvät
Aloitteessa kannabiksen laillistamisesta ei mainita esimerkiksi sitä, että kannabis on hengitysteille vähintään yhtä haitallinen kuin tupakka.
– Kun Suomessa virallisena tavoitteena on päästä kokonaan eroon tupakasta, tupakkateollisuus yrittää säilyttää markkinansa tuottamalla erilaisia nikotiinipohjaisia tuotteita. Nyt sitten tupakan tilalle halutaan vielä kannabis. Tämä merkitsee keuhkosyövän ja erilaisten tulehduksellisten keuhkosairauksien lisääntymistä, Jarmo Kantonen kertoo.
Kannabis lisää masennusta ja ahdistusta ja vaikuttaa heikentävästi muistiin ja keskittymiskykyyn. Erityisen riskialttiita mielenterveysongelmille ovat nuoret, joiden aivot vasta kehittyvät. Kannabis voi laukaista psykoosin, jos nuori henkilö on aloittanut säännöllisen käytön ja jos hänellä on lähisuvussa vakavia mielenterveyden häiriöitä, kuten skitsofreniaa. Kannabista käyttävillä psykoosisairauden ennuste on muita huonompi.
Kantonen lisää vielä, että kannabis aiheuttaa osalle käyttäjistään riippuvuutta: ilman sitä ei pystytä enää rentoutumaan tai saamaan unta. Selvää myös on, että monet kovia opioidipohjaisia ja muita kovia huumeita käyttävät turvautuvat myös kannabikseen osana sekakäyttöään. Kun joillakin aineilla kiihdytetään mieltä, kannabiksella haetaan päinvastaista vaikutusta.
Maailmalla suuntaus on kohti sallivampaa tai ainakin vähemmän rankaisevaa suhtautumista kannabikseen. Tänä keväänä esimerkiksi Saksa lievensi sääntelyä. Käytön rangaistavuuden poisto lisäisi Kantosen mukaan kokeilukäyttöä, mutta se antaisi myös paremman mahdollisuuden tarttua asiaan ja tarjota mahdollisuutta hoitoon. Myös huumeiden käyttöhuoneita kannattaisi samasta syystä kokeilla.
Jarmo Kantosen mukaan päihdehoidosta on jo nyt suuri pula ja sen säännöt ovat liian tiukat. Kuva: Antti Rintala
Päihdehoidosta on jo nyt suuri pula
Asiassa on vain yksi suuri mutta: päihdehoidosta on jo nyt suuri pula ja sen säännöt ovat liian tiukat. Jarmo Kantosen mukaan käytännössä päihteiden käyttäjän pitäisi lähes raitistua tai ainakin osoittaa erityistä hoitomotivaatiota, jotta hän pääsee avun piiriin. Psykoterapiaan ei myöskään pääse, jos käyttää huumeita.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme ei ole valmistautunut kannabiksen käytön lisääntymiseen. Koko psykiatrian ala on ruuhkautunut. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät toimi tälläkään hetkellä eikä kannabiksen käytön aiheuttamaa hoidon tarvetta tunnisteta. Ilman riittävää päihdehoitoa kannabisongelma räjähtää käsiin, Kantonen sanoo.
Hän toivoo, että hallitus tarttuisi asiaan muutenkin kuin hallitusohjelmasta löytyvällä Kantosen mielestä erikoisella kirjauksella.
– Siinä todetaan, että tavoitteena on kehittää lääkkeettömiä raittiuteen tähtääviä hoitomenetelmiä. Raittius on totta kai hyvä tavoite ja ihan kiva, jos se vielä saavutetaan lääkkeettömästi. Ikävä kyllä se ei ole realismia suurelle osalle päihteitä käyttävistä henkilöistä, vaan lääkkeitä tarvitaan, että elämä saadaan edes jollain tapaa hallintaan. Ilman opioidihoitoja huumekuolleisuus olisi paljon suurempaa.
Kantonen tietää, mistä puhuu. Diakonissalaitoksen konsernin sosiaali -ja terveyspalveluita tuottava Rinnekodit tarjoaa Helsingissä ja Tampereella opioidikorvaushoitoa sekä terveysneuvontaa vaikeimmin huumeriippuvaisille.
Lisäksi Rinnekodit tarjoaa Asunto ensin -periaatteen mukaisia asumispalveluita. Se on kynnyksetöntä palvelua, jonka tarkoituksena on mahdollistaa oma koti jokaiselle. Näissä palveluissa ei asukkailta edellytetä elämänmuutosta tai esimerkiksi päihteettömyyttä. Mikäli henkilö itse haluaa, niin päihteettömyyteen tuetaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Armon Vihreiden puheenjohtaja Max Mannola: ”Kannabis tulisi saattaa päihteenä samanlaiseen asemaan kuin alkoholi”
AjankohtaistaKyse on Mannolan omista käsityksistä, sillä Armon Vihreät ei ole ottanut virallista kantaa Vihreiden puoluekokouksen kohuttuun aloitteeseen marihuanan laillistamisesta.
