Joulukirkko on säilynyt lähes samanlaisena keskiajalta tähän päivään − kellonaikaa on siirretty pari kertaa käytännön syistä
Vielä 1990-luvullakin joulun aikaan vallitsi rauha ja hiljaisuus. Näin pyhä erotettiin arjesta.
Keskiajalta 1600-luvulle saakka joulujumalanpalvelus pidettiin keskiyöllä jouluaaton vaihtuessa joulupäivään. Ajankohta perustuu Raamatun joulukertomuksiin.
Maatalousyhteiskunnan arkitodellisuuden vuoksi 1700-luvulla joulujumalanpalvelus siirrettiin varhaiseen joulupäivän aamuun. Näin lehmät saatiin lypsettyä ja eläimet ruokittua ennen kello kuuden kirkkoa.
Joulukirkko oli sosiaalinen velvollisuus ja kirkkoon lähtivät kaikki, jotka suinkin pystyivät. Ne ketkä eivät palvelukseen osallistuneet, saattoivat joutua nuhdeltavaksi vuosittaisilla kinkereillä.
Jouluaatto ja -päivä pyhitettiin hiljentymiselle. Tapaninpäivänä saattoi jo ilotella. Kuvassa lottia Tapani-ajelulla joulukuussa 1941. Kuva: Esko Manninen / Puolustusvoimat.
Jumalanpalvelus jouluisesti koristellussa Johanneksenkirkossa vuonna 1934.
Kirkkomatka saattoi olla kymmeniä kilometrejä pitkä ja se taittui usein jalkaisin. Onnekkaimmat pääsivät köröttelemään kirkkoon reessä lämpimien vällyjen alla.
Kirkon penkeissä seurakuntalaiset istuivat hengitykset höyryten, sillä lämmitystä ei ollut. Monet Raamatun tekstit luettiin keskiajalla latinaksi. Evankeliumia on aina luettu suomeksi ja papit ovat saarnanneet kansankielellä.
Joulukirkko koristeltiin näyttävästi kynttilöillä. Niitä saattoi olla penkkien reunoilla, saarnatuolissa, alttarilla ja tietenkin kattokruunuissa. Kirkon lattiat pehmustettiin oljilla, kunnes niistä luovuttiin paloturvallisuuden vuoksi.
Seurakunnat ovat järjestäneet suosittuja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia vuodesta 1973 lähtien. Kuva Espoon vanhasta kirkosta eli nykyisestä Espoon tuomiokirkosta vuodelta 1990. Lehtikuva / Markku Ulander.
Jouluaattona vieraillaan perinteisesti hautausmailla ja kirkossa. Vantaan Pyhän Laurin kirkko vuonna 2009. Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho.
Joulukuusi ilmestyi kirkkosaliin 1800−1900-lukujen taitteessa. Aluksi kuusi tuotiin kirkkoon juhlistamaan joulujumalanpalvelusta. Nykyään koristeltu kuusi kuuluu myös adventinaikaan.
Kansakoulun jouluperinteeseen kuului käynti joulukirkossa. Sitä kautta joulukuusi löysi tiensä myös tavallisen kansan koteihin. Aiemmin kuusi oli ollut vain säätyläiskotien joulukoriste.
H. Biesen tekemä kuva joulukuusimarkkinoista Rautatientorilla. Piirros julkaistiin Joulurauha-lehdessä vuonna 1899. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Jouluevankeliumi kansakoulun joulujuhlassa vuonna 1928. Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo.
Suomenkielisiä jouluvirsiä on veisattu ainakin 1600-luvulta lähtien. Koska kirkoissa ei ollut virsikirjoja, seurakuntalaiset toivat mukanaan omat virsikirjat, joihin kirjapainotaidon kehittyessä yhä useammalla oli varaa.
Vasta 1900-luvulla kirkon ja seurakuntien vaurastuminen mahdollisti virsikirjojen hankkimisen kirkkoihin.
Martti Lutherin sanoittama ja säveltämä Enkeli taivaan saavutti suositun jouluvirren aseman jo 1600-luvun alussa. Entistä suositumpi virrestä tuli kansakoululaitoksen avustuksella 1860-luvun jälkeen, kun jouluevankeliumi otettiin mukaan koulujen joulujuhlaan.
Joulukuvaelma Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä joulukuussa 1958.
Hiljaisuudella on erotettu arki pyhästä
Joulun aikaa leimasi rauha, hiljaisuus ja lepo vielä 1990-luvulle saakka. Yhteiskunta peilasi kirkon sanomaa ja yhteiskuntakin sulkeutui lähes kokonaan. Vain oleelliset instituutiot, kuten sairaalat ja poliisi eivät lopettaneet toimintaansa.
Kaupat ja kapakat sulkivat ovensa jouluaattona puolenpäivän aikaan, ja toiminta jatkui vasta tapaninpäivän jälkeen. Julkinen liikenne pysähtyi joulupäivän iltaan asti. Myös uutislähetykset olivat katkolla joulupäivän iltaan asti.
Joulun aikaan hiljennyttiin muistelemaan joulun sanomaa. Kodeissa luettiin Raamattua ja postilloita eli saarnakirjoja sekä veisattiin jouluvirsiä. Kuva vuodelta 1920. Antero Hämäläinen / Otava / JOKA / Museovirasto
Tapaninpäivänä tunnelma rentoutui ja perheet kyläilivät toistensa luona. Kuvassa leikitään joululeikkiä nimeltä "karhun kaato". Painijoista vasemmalla on Oskari Niemi Lunkaasta ja Kalle Karlsson Hykkilästä. Kuvaustilanne on lavastettu ja kuvattu kesällä 1928. Kuva: Esko Aaltosen kokoelma / Forssan museo
Joulumusiikki, jota radiossa ja tv:ssä, soitettiin oli vakavaa. Kaduilla ei ollut soveliasta liikuskella.
Hiljaisuudella on haluttu erottaa arki pyhästä. Taustalla ei siis ole itsensä kieltäminen vaan kunnioitus suurta pyhää kohtaan.
Aiemmin joulupäivä oli joulun ajan päivistä tärkein. Nykyään paino on siirtynyt jouluaattoon. Jouluaaton viettoa Helsingin Tammisalossa 1960-luvulla. Kuva: Juha Jernvall / Helsingin kaupunginmuseo
Kyläily oli sallittua vasta tapaninpäivänä, silloin saatettiin jo soittaa kevyempiä joululauluja.
1960−1990 -lukujen aikana joulun ajan jumalanpalvelusten painopiste siirtyi joulupäivältä jouluaattoon. Yhä useammat käyvät jouluaaton iltapäivän hartaustilaisuudessa joulupäivän aamun jumalanpalveluksen sijasta.
Juttuun on haastateltu käytännöllisen teologian professori emeritus Jyrki Knuutilaa.
Ensimmäisiä joulukortteja koristi kesäinen maisema
Joulukorttiperinne on tiettävästi lähtöisin Englannista. Pohjoismaisen yläluokan keskuudessa painettujen joulukorttien lähettämisestä tuli vakiintunut tapa 1880−1890-luvuilla. Vanhin Suomesta löytynyt joulukortti on vuodelta 1871.
Ensimmäiset joulukortit olivat saksalaisia painotuotteita ja niissä saattoi olla kuva kesäisestä maisemasta. Joulutonttu ilmestyi ensimmäisen kerran kortteihin taiteilija Jenny Nyströmin kuvittamana vuonna 1881.
Vaikka sähköiset joulutervehdykset ovat lisääntyneet viime vuosina, vuonna 2020 suomalaiset lähettivät joulukortteja lähes 18 miljoonaa kappaletta.
Joulukorttiperinne on tiettävästi lähtöisin Englannista. Pohjoismaihin ne rantautuivat 1880−1890-luvuilla.
Ensimmäisiä joulukortteja koristivat kesäiset aiheet.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Joulukirkot ovat monen ihmisen yhteistyön tulos – pappi, kanttori ja vahtimestari valmistelevat innolla jouluaaton viettoa Leppävaarassa
AjankohtaistaJoulun ajan tapahtumia päästään viettämään kirkoilla ja kappeleilla tiukentuneista koronarajoituksista huolimatta.
.jpg)