null Joulukirkot ovat monen ihmisen yhteistyön tulos –  pappi, kanttori ja vahtimestari valmistelevat innolla jouluaaton viettoa Leppävaarassa 

Kanttori Outi Noponen, pappi Piia Ahtee ja ylivahtimestari Timo Korhonen kokoontuivat suunnittelemaan Leppävaaran kirkon jouluyötä. Valkoinen on joulun ajan liturginen väri. 

Kanttori Outi Noponen, pappi Piia Ahtee ja ylivahtimestari Timo Korhonen kokoontuivat suunnittelemaan Leppävaaran kirkon jouluyötä. Valkoinen on joulun ajan liturginen väri. 

Ajankohtaista

Joulukirkot ovat monen ihmisen yhteistyön tulos –  pappi, kanttori ja vahtimestari valmistelevat innolla jouluaaton viettoa Leppävaarassa 

Joulun ajan tapahtumia päästään viettämään kirkoilla ja kappeleilla tiukentuneista koronarajoituksista huolimatta. 

Leppävaaran seurakunnan jouluyön joululaulumessua vietetään jouluaattona kello 23. Seurakuntalaisten lisäksi jouluyön traditioon osallistuu seurakuntapastori Piia Ahtee

Ahtee on Leppävaaran seurakunnan kasvatteja. Nyt hän on palannut kotiseurakuntaansa sen tuoreimpana pappina.

– Kun olin nuori, en olisi koskaan uskonut pääseväni työskentelemään juuri täällä. Tämä muutos tekee nöyräksi, Ahtee sanoo.

Jouluyön messussa Ahtee toimii avustavana pappina.

– Messujen onnistuminen riippuu kuitenkin kaikista työntekijöistä. Monet ajattelevat helposti, että papit osaavat kaiken, mutta me tarvitsemme kanttoreita ja vahtimestareita aivan yhtä paljon, Ahtee sanoo.

Kanttori tekee paljon muutakin kuin soittaa urkuja

Yksi Leppävaaran jouluyön messun tekijöistä on kanttori Outi Noponen. Joulu on hänelle vuoden kiireisintä työaikaa.

– Vastapainoksi pyhitän omat joulunpyhäni kotona rauhoittumiseen ja rauhaan.

Jouluyön messuun osallistuu kanttorin lisäksi muusikoita ja Joulukuoro. Messussa esiintyvään Joulukuoroon voi liittyä mukaan kuka tahansa vapaaehtoinen. Kuoron harjoitukset pidetään jouluviikolla.

Leppävaaran seurakunta haluaa mahdollisimman monen osallistuvan jouluyön messun suunnitteluun. Sitä varten on olemassa esimerkiksi WhatsApp-ryhmä, johon voi liittyä ja olla mukana suunnittelemassa yhteistä messua.

– Haluamme kaikkien osallistuvan, sillä ei näitä messuja tehdä työntekijöiden vuoksi, vaan koko seurakunnan, Noponen sanoo.

Noponen tekee messussa muutakin kuin soittaa urkuja. Hän laittaa valmiiksi kirkon musiikkiäänentoistoa, kuljettaa tavaroita ja auttaa vahtimestaria kirkkosalin järjestämisessä. Lisäksi hän vastaa muusikoiden ja Joulukuoron toiminnasta.

Kanttori Outi Noponen johtaa jouluyön messussa Joulukuoroa, johon voi liittyä kuka tahansa. Jouluyön messun lisäksi jouluaattona järjestetään Kauneimmat joululaulut -tapahtumia Perkkaan kappelissa sekä Karakappelissa.

Kanttori Outi Noponen johtaa jouluyön messussa Joulukuoroa, johon voi liittyä kuka tahansa. Jouluyön messun lisäksi jouluaattona järjestetään Kauneimmat joululaulut -tapahtumia Perkkaan kappelissa sekä Karakappelissa.

Noponen aikoo saapua kirkkoon muutama tunti ennen yömessua.

– Haluan varata itselleni tarpeeksi aikaa, jotta ei tulisi kiireen tuntua. Se ei kuulu mielestäni jouluun.

Noposta ei haittaa, että hän soittaa samoja joululauluja vuodesta toiseen. Hänestä on tärkeää päästä soittamaan lauluja, joita halutaan ja toivotaan.

– Esimerkiksi Tulkoon joulu on laulu, joka herättää kirkkosalissa ihmisissä aina suuria tunteita. On ihanaa, että päästään laulamaan monille tärkeitä ja rakkaita lauluja, Noponen sanoo.

Vahtimestarit huolehtivat tilojen viihtyvyydestä

Jouluaaton tapahtumien järjestämiseen osallistuu Leppävaarassa myös ylivahtimestari Timo Korhonen. Hän toimii kirkonpalveluskunnan lähiesihenkilönä seurakunnassa. Kirkonpalveluskuntaan kuuluvat esimerkiksi vahtimestarit ja keittiöhenkilökunta.

Aattopäivänä vahtimestarit huolehtivat aattohartauksien valmistelusta. Siihen kuuluu muun muassa tilojen siistiminen, äänentoiston varmistaminen ja kynttilöiden sytytys.

– Samalla minä keskityn liikenteenohjaukseen kirkon parkkipaikalla, Korhonen sanoo.

Kirkkosaliin on tuotu joulua varten uusi joulukuusi ja aulaan jouluseimi. Molemmat pysyvät kirkkotiloissa loppiaiseen saakka.

Leppävaaran kirkon aulaan on asetettu jouluseimi seurakuntalaisten iloksi. Seimi pysyy paikallaan ylivahtimestari Timo Korhosen mukaan paikoillaan loppiaiseen saakka.

Leppävaaran kirkon aulaan on asetettu jouluseimi seurakuntalaisten iloksi. Seimi pysyy paikallaan ylivahtimestari Timo Korhosen mukaan paikoillaan loppiaiseen saakka.

Ennen jouluyön messua kirkon tiloissa on tarjolla iltapalaa. Sen yhteydessä seurakuntalaiset voivat osallistua messun valmisteluun.

Joulumessuun mahtuu koronarajoitusten takia vain kolmannes tavallisesta kävijämäärästä. Korhonen ymmärtää ihmisten olevan varovaisia, mutta hän on myös huomannut monissa ilon, kun ollaan taas päästy kokoontumaan.

– Tilanne ei ole latistanut meidän joulutunnelmaamme. Teemme kaiken sen minkä voimme.

Korhonen on toiminut ylivahtimestarina Leppävaaran seurakunnassa kymmenen vuotta. Hänen mielestään ihmisissä näkyy rauha, kun he saapuvat joulukirkkoon.

– Meidän tehtävämme on varmistaa, että ihmiset kokevat itsensä tervetulleiksi. Jotta kaikista tuntuisi, että heitä on odotettu, Korhonen sanoo.

Ihmiset kaipaavat traditioita

Joulukirkot ja aattohartaudet ovat vuoden suosituimpia kirkkotapahtumia. Pappi Piia Ahtee arvioi, että monet kaipaavat perinteitä ja traditiota.

– On varmasti monia ihmisiä, joille joulu ei tule, jollei pääse kuulemaan evankeliumia ja laulamaan Enkeli taivaan, Ahtee sanoo.

Jouluyön messussa avustamisen lisäksi Ahtee menee pitämään Kauneimmat joululaulut -tapahtuman Perkkaan kappelissa jouluaattona. Tilaisuus jännittää häntä.

– Se on pitkälti minun ja kanttorin vastuulla, ja paikalle tulevilla ihmisillä on kovat odotukset. Joten kyllä pitääkin jännittää, Ahtee sanoo.

Kappelissa oli tarkoitus järjestää alun perin aattohartaus, mutta joulukuun alussa voimaan astuneet koronarajoitukset muuttivat tilanteen. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaan pääsee koronapassilla.

Perkkaan kappeliin on asetettu joulukuusi. Piia Ahteen molemmat lapset on kastettu kappelissa ja hän itse asui sen toimistossa opiskeluaikoina.

Perkkaan kappeliin on asetettu joulukuusi. Piia Ahteen molemmat lapset on kastettu kappelissa ja hän itse asui sen toimistossa opiskeluaikoina.

Perkkaan kappeli valmistui vuonna 1929. Ahteen mielestä on hieno ajatus, että monet sukupolvet läpi Suomen historian ovat olleet samoissa tiloissa kuuntelemassa jouluevankeliumia.

Ahteella on myös henkilökohtainen suhde rakennukseen. Hän asui sen toimistotiloissa opiskeluaikoina, ja hänen molemmat lapsensa on kastettu kappelissa. Vanhempi lapsi on syntynyt joulupäivänä ja nuorempi aatonaattona.

– Joulu merkitsee minulle valon syttymistä pimeän talven keskelle.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.