"Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!" – nuoret luottamushenkilöt kertovat, miten kirkossa voi vaikuttaa
Kira Järves (vasemmalla) harkitsee, asettuuko marraskuussa uudelleen ehdolle. Viivi Ali-Löytty hakee jatkokaudelle, ja Sakari Rokkanen ei.

Kira Järves (vasemmalla) harkitsee, asettuuko marraskuussa uudelleen ehdolle. Viivi Ali-Löytty hakee jatkokaudelle, ja Sakari Rokkanen ei.

"Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!" – nuoret luottamushenkilöt kertovat, miten kirkossa voi vaikuttaa

Marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit. Siellä valituilla henkilöillä on paljon valtaa.

Huvittaisiko olla mukana päättämässä, mihin kirkko käyttää rahansa? Entä siihen, kenestä tulee seurakuntasi seuraava kirkkoherra? Tai siihen, minkälaisia lähetysjärjestöjä kirkko tukee?

Jos vastasit kyllä, nyt on aika toimia.

Luterilainen kirkko järjestää marraskuussa seurakuntavaalit. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin. Yhteinen kirkkovaltuusto on kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin.

Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä, ja ehdokkaaksi voivat asettua täysi-ikäiset. Kirkko ja kaupunki kysyi kolmelta kuluvan kauden nuorelta luottamushenkilöltä, voiko asioihin oikeasti vaikuttaa. Vastaus oli yksimielinen: voi.

Rahavirroilla on merkitystä

Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan kohta uusi kirkkoherra. Viivi Ali-Löytty, 29, haluaa, että hän on avarakatseinen ja yhdenvertaisuutta edistävä.

Ali-Löytyn sanalla on valtaa. Hän on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen, ja seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran.

Ali-Löytty työskentelee viestintäpäällikkönä Taloudellisessa tiedotustoimistossa. Kirkon luottamushenkilönä hänellä on meneillään ensimmäinen kausi. Ali-Löytty tuli valituksi liberaalilta Tulkaa kaikki -listalta.

Ali-Löytty on myös yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Kirkkovaltuuston puolella yksi kuluvan nelivuotiskauden tärkeistä päätöksistä oli hänen mielestään se, mille lähetysjärjestöille kirkko Helsingissä jakaa rahaa.

Ensimmäinen kausi on ollut opettelua. Nyt olen päässyt vähän kartalle, miten asiat pyörivät.

– Viivi Ali-Löytty

– Rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla, Ali-Löytty sanoo.

Kirkkovaltuusto päätti tällä kaudella myös medianäkyvyyttä saaneesta asiasta, Lehtisaaren vuokrankorotuksista. Lehtisaari on Helsinkiin kuuluva asuinalue, jonka Helsingin ja Vantaan seurakunnat omistavat. Kirkko päätti korottaa alueen maavuokria, ja asukkaat pitivät korotuksia kohtuuttomina. Syntyi riita, joka on edennyt oikeuteen.

– Se oli ihan katastrofi, miten se keissi hoidettiin kirkkovaltuustossa, Ali-Löytty puhahtaa.

– Kokoustilanteessa heitettiin pöydälle täysin uusi ehdotus ilman mitään kunnon laskemia. Yli puolet valtuutetuista päätti, että asiasta päätetään sen illan aikana sokkona.

Monet kirkkovaltuustoon tulevat asiat on kuitenkin valmisteltu huolellisesti. Parhaimmillaan asioista keskustellaan jo ennen istuntoa valtuutettujen Facebook-ryhmässä.

Ali-Löytyn mielestä seurakuntaneuvostossa asioihin on helpompi vaikuttaa kuin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat ovat laajempia ja hintalaput suurempia.

– Se on yksi syy, miksi haluan ehdottomasti toiselle kaudelle. Ensimmäinen kausi on ollut opettelua. Nyt olen päässyt vähän kartalle, miten asiat pyörivät.

Sakari Rokkanen, Kira Järves ja Viivi Ali-Löytty ovat yhtä mieltä: kirkon luottamushenkilöillä on vaikutusvaltaa.

Sakari Rokkanen, Kira Järves ja Viivi Ali-Löytty ovat yhtä mieltä: kirkon luottamushenkilöillä on vaikutusvaltaa.

Enemmän urheiluseurameininkiä, vähemmän virastomaisuutta

Sakari Rokkasen, 26, mielestä Vantaa ratkaisi Lehtisaaren tapauksen ihan hyvin.

– Monet sanoivat, että kirkko teki kovaa politiikkaa. Itse ajattelen, että sillä oli pehmeä tarkoitus. Se, että kirkko pyrkii saamaan markkinaehtoista tuottoa omaisuudelleen, mahdollistaa heikommassa asemassa olevien auttamistyön.

Rokkanen on kirkon luottamushenkilönä konkari. Hänet valittiin Rekolan seurakuntaneuvostoon ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuustoon kahdeksan vuotta sitten. Viime vaaleissa neljä vuotta sitten Rokkanen haki enää kirkkovaltuustoon, koska hänet oli välillä valittu myös Vantaan kaupunginvaltuustoon. Tällä hetkellä hän työskentelee eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmässä.

Syksyn seurakuntavaaleissa Rokkanen ei enää asetu ehdolle.

Keskustelu ei ole enää vain sellaista, että mikä kirkko tai tila suljetaan seuraavaksi.

– Sakari Rokkanen

– Tila on parempi antaa sellaisille, joilla on aikaa ja jotka tulevat kriittisin silmin katsomaan, miten asioita voisi tehdä paremmin.

Rokkasen mielestä ensimmäinen kausi kirkkovaltuustossa oli huomattavasti toista kautta vaikeampi. Rahat olivat tiukilla, ja valtuuston piti päättää, mistä karsitaan.

– Nyt talous on kääntynyt vähän parempaan suuntaan. Keskustelu ei ole enää vain sellaista, että mikä kirkko tai tila suljetaan seuraavaksi.

– Tavallaan tämä turvallisuudentunne on petollinen. Kirkko on kuitenkin matalassa alamäessä.

Konkreettisimmat asiat, joihin Rokkanen on päässyt vaikuttamaan, ovat henkilövalintoja. Rekolaan valittiin uusi kirkkoherra ja Helsingin hiippakuntaan (johon Vantaa kuuluu) uusi piispa.

– Johtajavalinnat ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa kirkon linjaan.

Rokkanen on seurannut rinnakkain sekä maallista että kirkollista politiikka. Hän on huomannut, että kirkossa väittelyt jumittuvat helpommin mustavalkoisiin juupas–eipäs-tilanteisiin. Rokkasen mielestä seurakuntien byrokratiaa voisi myös keventää.

– Kaipaisin kirkkoon enemmän urheiluseurameininkiä ja vähemmän virastomaisuutta. Paikallisseurakuntien hallinnon karsiminen auttaisi kirkkoa keskittymään paremmin ydintehtäviin.

Päättäjä joutuu kuulemaan tytöttelyä

Kauppakeskus Ison Omenan toisessa kerroksessa on paikka, josta koko kirkko Espoossa on ylpeä: Chapple. Se on moderni monitoimitila, jossa järjestetään menevien messujen lisäksi muun muassa brunsseja.

Yksi syy siihen, miksi Chapple on sellainen kuin on, on Kira Järves, 29. Järves on Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.

Annan tytöttelijöiden olla mielipiteineen oman onnensa nojassa.

– Kira Järves

– Kun Ison Omenan hiljaisuuden kappelin vuokrasopimus purettiin, mietimme, lähdemmekö rakentamaan samanlaista konseptia vai lähdemmekö vetämään jotain ihan uutta linjaa, Järves kertoo.

– Kyllähän se aika paljon muuttui. Chapple on vanhaan kappeliin verrattuna huomattavasti avoimempi ja kaikkia palveleva konsepti. Olen tyytyväinen.

Järves opiskelee teologiaa ja on työskennellyt muun muassa ripareilla kesäteologina. Hänet valittiin luottamushenkilöksi nuorten omalta listalta. Nuorten listan plussa on se, että jos yksi jää pois, korvaaja on myös nuori. Miinus on se, että nuoret muuttavat paljon, ja pienen listan varahenkilöt tuppaavat häviämään.

Kira Järvekselle oli yllätys, kuinka poliittista seurakuntien päätöksenteko on.

– Ihan lähtien sellaisesta, että kun valitaan ihmisiä työryhmiin, on hirveän tärkeää, miltä listalta he ovat.

29-vuotias on saanut myös huomata, että häneen suhtaudutaan ikänsä vuoksi eri tavalla kuin muihin. Kun käsitellään nuorten ja aikuisten asioita, katseet kääntyvät "nuorisoväestöön".

Järves saa kuulla myös tytöttelyä. Hän yrittää antaa sen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

– Olen todennut, että se on taistelu, johon ei kannata lähteä. Annan tytöttelijöiden olla mielipiteineen oman onnensa nojassa.

Järves ei ole vielä varma, aikooko hän pyrkiä toiselle kaudelle. Muita nuoria hän kannustaa asettumaan ehdolle.

– Kaiken ikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!

Lue lisää Helsingin vaaleista täältä, Espoon vaaleista täältä, Vantaan vaaleista täältä ja Kauniaisten vaaleista täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi