"Haluan toimia niiden äänenä, jotka ovat minua äänestäneet. Toivon, että ihmiset ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat, jos joku asia ei heidän mielestään mene oikein", sanoo Emma Perälä.
”Meidän seurakunnassamme annetaan nuorille vastuuta”, sanoo vaalien 26-vuotias äänikuningatar Emma Perälä Vantaalta
Seurakuntavaalien äänikuningatar Vantaalla oli Emma Perälä, 26. Hän sai kirkkovaltuustoon 187 ääntä ja Hakunilan seurakuntaneuvostoon 132 ääntä.
1. Ketkä sinua äänestivät?
– Meillä oli Avoin seurakunta -listalla kaksi alle 30-vuotiasta, minä ja Leo Nevalainen. Saimme luultavasti paljon ääniä nuorilta, jotka tuntevat meidät. Olen asunut koko ikäni täällä ja ollut pienestä pitäen mukana seurakunnan toiminnassa. Tunnen paljon ihmisiä. Sain sekä vaalien aikana että vaalien jälkeen viestejä ihmisiltä, jotka äänestivät minua. Olen otettu siitä, että moni ajattelee, että voisin olla hyvä luottamushenkilö.
2. Miksi Hakunilan seurakunta on poikkeuksellisen kiva paikka nuorille? Vai onko?
– Kyllä se on, sillä Hakunilassa suhtaudutaan nuoriin tosi ihanasti, tasa-arvoisesti. Täällä ajatellaan, että nuoret ovat tärkeitä. Heidän pitää saada osallistua ja olla mukana sekä kävijöinä että tekijöinä. Saa ottaa vastuuta, jos itse haluaa, ja vastuunkantajille annetaan avaimia kirkolle. Täällä saa itseluottamusta ja voi kasvaa vastuulliseksi yhteisön jäseneksi, vaikka alkuun vielä etsisi itseään.
– Kirkko on minulle kuin toinen koti, koska täällä saa olla oma itsensä. Täällä pidetään hauskaa ja nauretaan, mutta saa myös voimaa, kun on vaikeaa. Aloitin kerhonohjaajana jo 12-vuotiaana.
Hakunilan seurakuntaneuvostossa on hyvä henki. Ikinä ei ole riidelty, vaikka oltaisiin erimielisiäkin.
– Hakunilan seurakuntaneuvostossa on hyvä henki. Ikinä ei ole riidelty, vaikka oltaisiin erimielisiäkin. Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa piti 22-vuotiaana rohkaistua avaamaan suunsa, sillä siellä on välillä tosi tiukkoja mielipiteitä. Sitten ajattelin, että olen tänne hakenut ja minua on äänestetty, joten pitää sanoa, jos on sanottavaa.
– Tykkään asua Vaaralassa, joka kuuluu Hakunilan suuralueeseen. Siellä on parasta sama asia kuin seurakunnassa eli yhteisöllisyys ja välittömyys. Olen äidinkielenopettaja ja opetan myös suomea toisena kielenä. Tulee heti mieleen kuusi eri äidinkieltä, joita ryhmässäni puhutaan. Ihania opiskelijoita, opin heiltä kaikenlaista.
3. Millaisten asioiden puolesta olet valmis kamppailemaan?
– Jos asia koskee nuoria ja etenkin, jos nuorilta ollaan ottamassa jotain pois, avaan varmasti suuni. Haluan edistää nuorten osallisuutta ja kuulemista päätöksenteossa. Koen olevani nuorten edustaja. Myös sellaiset asiat, jotka koskettavat alueen ihmisiä tai joista ihmiset ovat huolissaan, ovat niitä, joissa minun tehtäväni on kuunnella ja tuoda huoli esiin päätöksenteossa. Etenkin Itä-Hakkilassa monia koskettaa nyt Pyhän Annan lastenkirkon tilanne. Seurakuntalaiset eivät halua, että kirkko puretaan. Toki asia on vaikea, mutta aina on kyse valinnoista.
4. Saako pitsaasi laittaa ananasta?
– Kyllä vaan. Ananas on hyvää.
5. Millainen on iltarukouksesi?
– Rukoilen joka ilta, mutta minulla ei ole mitään tiettyä rukousta. Yleensä kiitän jostakin, pyydän jotakin ja pyydän siunausta joillekin ihmisille. Joskus, kun olen väsynyt, vain huokaan: ”Jumala, kyllä sinä tiedät, mitä tarvitsen.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuoret vetävät seurakunnissa maksuttomia kerhoja pienemmilleen, mutta Timo Toriseva panee isätkin pelaamaan sählyä
Hyvä elämä AjankohtaistaSeurakuntien kerhoissa voi harrastaa vaikkapa pehmomiekkailua ja ruoanlaittoa. Myös ohjaajat oppivat paljon.
