Vantaan kaupungintalolta on suora näkymä Tikkurilan kirkolle. Seurakunnat ovat kaupungille luontevia yhteistyökumppaneita, Pekka Timonen ajattelee.
”Kirkko on ajan tasalla täällä Vantaalla”, sanoo uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen
Syyskuussa kaupunginjohtajana aloittanut Pekka Timonen pitää Vantaata kaupunkina, jossa kehitystahti on kova. Hän haluaa silti luoda kaupunkia, jossa kaikki pysyvät mukana.
Syyskuussa Vantaan kaupunginjohtajana aloittanut Pekka Timonen on saanut kaupungissa hyvän vastaanoton. Jokin on silti päässyt yllättämään.
– Tiesin, että Vantaa on eteenpäin menevä ja kehittyvä kaupunki, mutta se tahti, jolla Vantaa kehittyy, on yllättänyt. Vauhti on todella kova, nyt kun sitä katsoo sisältäpäin, hän sanoo.
Kehitystahti näkyy muun muassa rakentamisessa, ratikkalinjan suunnittelussa ja siinä, että Vantaalla, toisin kuin monessa muussa suomalaisessa kunnassa, on nuori ja monimuotoinen väestö. Vantaalle muutetaan läheltä ja kaukaa, ja lähes neljäsosa kaupunkilaisista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Poikkeuksellinen väestörakenne luo mahdollisuuksia, mutta tarkoittaa myös sitä, että palveluiden ja investointien pitää olla sen mukaiset. Vaikeiden vuosien jälkeen kaupungin taloutta on saatu tasapainotettua, mutta tarkkana pitää silti olla.
– Edeltäjäni ja poliittiset päättäjät ovat tehneet hyvää ja pitkäjänteistä työtä. Nyt Vantaa on Suomen vahvimpien kaupunkien joukossa. Ensi vuonna Vantaa taas velkaantuu, mutta velkamäärä ei ole poikkeuksellisen suuri. Kyky ponnistaa eteenpäin näyttää kohtuullisen hyvältä, Timonen arvioi.
Segregaatio eli alueiden eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen ovat nyt iso huoli pääkaupunkiseudulla. Timonen on sanonut, että Vantaan pitää olla kaupunki, jossa kaikki pysyvät mukana.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huonot asiat eivät saa kasautua tietyille alueille. Meillä on iso työ tuottaa laadukasta kaupunkiympäristöä ja palveluita, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja pitää rakentaa koko ajan.
Eriytymisen torjuntaan ei hänen mielestään ole vain yhtä ratkaisua, vaan se edellyttää onnistumista monessa eri asiassa ja paljon yhteistyötä eri toimijoitten kesken.
Kuntajohtaminen on kokovartalotyötä
Ennen Vantaalle siirtymistään Pekka Timonen toimi kaupunginjohtajana Lahdessa. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana, Valtioneuvoston kanslian pääsihteerinä, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana ja Kaapelitehtaan toimitusjohtajana. Oululaislähtöinen Timonen muutti syksyllä Lahdesta vanhaan asuntoonsa Helsinkiin. Muutto Vantaalle on ”seuraava projekti”.
Kuntajohtamista Timonen on kutsunut kokovartalotyöksi. Se tarkoittaa sitä, että työtä on tehtävä koko persoonalla ja sitä voisi periaatteessa tehdä vaikka kellon ympäri.
– Kaupunginjohtaja on aina kaupunginjohtaja. Tämä työ ottaa kaiken sen ajan minkä sille antaa. Haluan kuitenkin varjella myös yksityisyyttäni ja tehdä välillä jotain ihan muuta. Silloin jaksaa töissäkin paremmin.
Vapaalla Timonen sanoo harrastavansa liikuntaa, lähinnä tennistä, sekä kulttuuria monessa muodossa. Tärkeää on myös nukkuminen.
– Minulla on sellainen uniongelma, että joskus nukahtamiseen saattaa mennä jopa kolme minuuttia.
Työn parasta puolta on ihmisten kohtaaminen. Olisi vaikeaa olla kaupunginjohtaja, jos ei tykkäisi ihmisistä.
Vantaalaiset ovat jo lähestyneet uutta kaupunginjohtajaansa erilaisissa tilanteissa, kuten kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa. Heillä on ollut sydämellään esimerkiksi kouluihin, teihin tai erilaisiin investointeihin liittyviä asioita.
Pekka Timosen mielestä on pelkästään positiivista, että ihmisillä on mielipiteitä kotikaupungistaan ja että he osallistuvat sen kehittämiseen. Juttelemaan saa tulla.
– Työn parasta puolta on ihmisten kohtaaminen. Olisi vaikeaa olla kaupunginjohtaja, jos ei tykkäisi ihmisistä.
Vantaalaiset vahvat paikallisidentiteetit, martsarilaiset, tikkurilalaiset, korsolaiset ja muut, ovat jo tulleet tutuiksi.
– Se ei ollenkaan vähennä vantaalaisuutta, vaan on hienoa, että paikallisidentiteetissä voi olla eri tasoja. Identiteetit eivät sulje toisiaan pois vaan luovat yhteisöllisyyttä. Se, että Vantaa olisi kaupunki vailla identiteettiä, ei pidä ollenkaan paikkaansa. Vantaalla on paljon identiteettejä.
Vantaalaiset ovat jo lähestyneet uutta kaupunginjohtajaa monenlaiset asiat sydämellään. Pekka Timosen mielestä on vain positiivista, että ihmisillä on mielipiteitä kotikaupungistaan ja sen asioista.
Muu Suomi katsoo Vantaasta mallia
Kaupunginjohtajan työhuoneesta on suora näkymä Tikkurilan kirkolle. Se on jo tullut Pekka Timoselle tutuksi, samoin Hämeenkylän kirkko, jossa hän vieraili piispantarkastuksen yhteydessä.
– Kirkko on tärkeä toimija Vantaalla, osa sitä yhteisöllisyyttä, jota Vantaalla on. Olen tavannut kirkon työntekijöitä ja voin sanoa, että kirkko on ajan tasalla täällä Vantaalla. On ymmärretty, millaisessa kaupungissa toimitaan.
Kirkko voi tarjota yhteyttä ja tarttumapintaa heille, jotka muuttavat Vantaalle.
Vantaalla seurakunnat ja kaupunki ovat siinä mielessä samanlaisessa asemassa, että muualla Suomessa katsotaan täältä mallia esimerkiksi siihen, miten palvella moninaista väestöä ja uusia tulijoita.
– Segregaatiossakin kirkolla on tärkeä rooli. Se voi löytää ja tukea ihmisiä, voi olla mukana siinä, että huonot asiat eivät kasaudu. Kirkko voi tarjota yhteyttä ja tarttumapintaa heille, jotka muuttavat Vantaalle. Osalle heistä kirkko on tuttu, osalle ei.
Eräs kirkon rooli on olla traditioiden säilyttäjä kaiken muutoksen keskellä, Timonen ajattelee. Vaikka Vantaa on kaupunkina nuori, ensi vuonna 50-vuotias, kirkon juuret ovat syvät. Sen osoittaa pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, joka on Pyhän Laurin kirkko.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pormestari Juhana Vartiaisen mielestä ilmastoahdistusta ei saisi siirtää lapsiin: ”Pienellä lapsella ei pidä olla ainuttakaan huolta”
AjankohtaistaHelsinki on parempi ja turvallisempi paikka kuin koskaan aiemmin historiassa, uskoo kaupungin uusi pormestari.
