null Koronan kurittaman Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: valoa näkyy jo, vaikka taudin jälkiä korjataan vielä pitkään

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan Vantaan kaupunki valitsi linjan, jossa työntekijöitä ei irtisanottu, vaan heitä käytetttin siellä, missä oli tarvetta.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan Vantaan kaupunki valitsi linjan, jossa työntekijöitä ei irtisanottu, vaan heitä käytetttin siellä, missä oli tarvetta.

Koronan kurittaman Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: valoa näkyy jo, vaikka taudin jälkiä korjataan vielä pitkään

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan Vantaan seurakunnat on ollut ihmisten auttamisessa arvokas yhteistyökumppani kaupungille.

Koronarokotukset ovat Vantaalla käynnissä. Vaikka työ etenee alkuun hitaasti, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että ikkunasta näkyy jo valoa. Pandemia jäänee taakse tämän vuoden aikana. Sen seurausten korjaaminen kestää pitkään, ja siinä tarvitaan yhteistyökumppanina myös Vantaan seurakuntia.

Koronapandemian seuraukset ovat iskeneet rajusti Vantaalle muutenkin kuin sairastuneiden määrässä. Esimerkiksi työttömyys kipusi pahimmillaan jo 19 prosenttiin, kun lomautettuja oli erityisen paljon. Tällä hetkellä työttömiä on neljätoista prosenttia työvoimasta eli 17 000 henkeä. Jos lentokenttä pysyy jumissa, pahempaa on edessä.

– Olen iloinen siitä, että hallitus ottaa asian vakavasti. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on lentokenttää varten erillinen ohjelma ja selvitysmies. Lentokentällä työskentelee 20 000 ja sen lähistöllä olevalla Aviapolis-alueella 40 000 ihmistä. Tästä joukosta jopa kymmentätuhatta uhkaa työttömyys, Viljanen kertoo.

Lentoasema ja yritysalue ovat tärkeitä koko Suomelle

Helsinki-Vantaan lentokenttä on normaalioloissa Vantaan aarreaitta, ja sitä ympäröivä yritysalue tuottaa jopa neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Nyt matkustajia on normaalin 60 000 sijasta keskimäärin 3000–4000 päivässä ja myös rahtiliikenne on vähentynyt. Ritva Viljanen toivoo, että liikennettä pystytään pikapuoliin avaamaan turvallisesti. Sitä varten on tehty suunnitelmia.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kaupungintalon aulassa. Kun uusi toimitalo valmistuu, nykyinen kaupungintalo jää demokratiataloksi ja järjestökäyttöön.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kaupungintalon aulassa. Kun uusi toimitalo valmistuu, nykyinen kaupungintalo jää demokratiataloksi ja järjestökäyttöön.

Viljasen mukaan Vantaalla uskotaan, että lentokenttä palaa entiselleen, kun koronasta selvitään. Sitä ennen pitää pyrkiä pitämään yritykset pystyssä ja lieventämään työttömyyden seurauksia. Vantaan kaupunki on valinnut linjan, ettei se irtisano työntekijöitään, vaan etsii tulevina vuosina muita säästökohteita.

– Viime vuodesta selviämisessä auttoi se, että valtiovalta tuki kuntia yhteensä kolmella miljardilla. Tänä vuonna summa on viidennes tästä.

Pitkäaikaistyöttömyys, toimeentulotukimenot ja sosiaaliset ongelmat, kuten nuorten oireilu ja perheväkivalta, ovat pandemian aikana kasvaneet.

Viljasen mukaan kaupunki valitsi linjan, jonka mukaan se lomautusten sijaan sijoitti koko maassa eniten työntekijöitä uusiin tehtäviin eli tukemaan sosiaali- ja terveystoimea. Kiinteistöveroa nostettiin, kotihoidon Vantaa-lisää vähennettiin ja investointeja leikattiin. Tänä vuonna taloutta tasapainotetaan 41 miljoonalla ilman irtisanomisia.

– 1990-luvun laman työttömyyttä ei hoidettu hyvin ja ylisukupolvinen köyhyys lisääntyi. Tätä pyritään nyt välttämään. Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys, toimeentulotukimenot ja sosiaaliset ongelmat, kuten nuorten oireilu ja perheväkivalta, ovat pandemian aikana kasvaneet, Viljanen kertoo.

Viljanen kiittelee kaupungin henkilöstöä, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä viestinnän väkeä, venymisestä korona-aikana. Kaupunkilaiset ovat hänen mukaansa toimineet vastuullisesti ja yhteisöllisyys on lisääntynyt.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen katselee uutta Tikkurilan kirkkoa työhuoneensa ikkunasta.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen katselee uutta Tikkurilan kirkkoa työhuoneensa ikkunasta.

Seurakunnat jakoivat ruokaa ja antoivat tukea koronajäljitykseen

Vantaan seurakunnilla ja kaupungilla on pitkä kokemus yhteistyöstä. Koronan aikana sitä on tehty entistä enemmän.

Viljanen nostaa esille keväisen ruokakassien jaon, soitot ikäihmisille ja sen, että seurakunta antoi työntekijöitä koronajäljitykseen. Seurakuntien edustajat ovat mukana myös turvallisuusasioiden työryhmässä.

– Oman kotiseurakuntani Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen on pitänyt viikoittain videohartauksia Sipoonkorvessa. Hän on lähettänyt minulle linkin ja tsemppiviestillä valoa ja voimaa. Se on tuonut minulle iloa harmauteen, Ritva Viljanen sanoo.

Tästä selvitään yhdessä.

Vantaa on Suomen monikulttuurisin paikkakunta. Joka viides vantaalainen on maahanmuuttaja. Kaupungissa puhutaan yhteensä 147 eri kieltä. Pandemiassa tämä on tuonut oman ongelmansa asioista viestimiseen. Toimivat yhteyden uskonnollisiin yhteisöihin, imaameihin ja maahanmuuttajien järjestöihin ovat Viljasen mukaan olleet todella tärkeitä, jotta taudin leviämistä on pystytty hillitsemään.

– Sen haluan sanoa kaikille vantaalaisille, että tästä selvitään yhdessä.

Tietynlaista valoa tulevaisuuteen tuo myös näkymä kaupunginjohtajan ikkunasta.

– Katselen lähes joka päivä uutta Tikkurilan kirkkoa. Sen ovat suunnitelleet erinomaiset arkkitehdit. Yhdessä vuonna 2025 valmistuvan uuden kaupungintalon kanssa se muodostaa hienon kokonaisuuden. Kirkossa on kahvila ja toimintaideaan kuuluu tehdä kirkosta kohtaamisen paikka. Tätä arvostan, Viljanen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi