Shiba inu -rotuinen Siiri käy eläinlääkärissä hammaskiven poistossa. Moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omista kuin lemmikkieläimensä menoista.
Kirkon diakoniatyö huomioi karvaisetkin perheenjäsenet toisin kuin sosiaaliturvajärjestelmä
Lemmikkimarkkinat tuottavat jatkuvasti uusia palveluja ja tuotteita. Tiedämme myös enemmän eläinten hyvinvoinnista. Nämä seikat vaikuttavat siihen, millaista lemmikin hoitoa pidämme riittävän hyvänä.
Kaksivuotias Siiri-koira on tullut Helsingin Kalliossa sijaitsevalle Karhupuiston pieneläinklinikalle hammaskiven poistoon. Siiri on rodultaan shiba inu.
– Hammaskiven poisto tehdään yleensä noin vuoden välein riippuen siitä, onko suun bakteerikanta sellainen, että hammaskiveä tulee runsaasti, kertoo eläinlääkäri Ilona Harju.
Hammaskiven poistoa varten Siiri nukutetaan. Varmuuden vuoksi Siiri myös intuboidaan eli sen henkitorveen asetetaan hengitysputki, joka turvaa vapaan hengitystien. Mukana toimenpiteessä on kaksi eläinlääkäriä.
Yleisiä lemmikeille tehtäviä toimenpiteitä ovat myös rokotukset, sirutukset ja erilaiset leikkaukset, kuten kastraatiot ja sterilisaatiot.
Eläimille tehdään myös kauneuskirurgisia toimenpiteitä, kuten roikkuvien luomien korjauksia, nenän korjauksia ja ihon kiristyksiä. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tehdä pelkästään omistajan toiveesta vaan siksi, että lemmikin elämänlaatu paranee.
Ymmärrämme esimerkiksi koiran kieltä sen verran, että tajuamme, että eläin voi olla todella jumissa ja hyötyisi vaikka hieronnasta.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 joka kolmannessa kotitaloudessa oli jokin lemmikki. Viime vuonna Suomen Kennelliitto teetti tutkimuksen, jonka mukaan joka viidennessä perheessä oli koira. Koronavuosina koirien määrä kasvoi.
– Koronaviruksen takia ihmiset alkoivat olla enemmän mukana lemmikkiensä arjessa. Sitä kautta he huomasivat, millaisia vaivoja eläimillä voi olla. Samaan aikaan eläimistä on tullut entistä enemmän perheenjäseniä, Harju sanoo.
Karhupuiston pieneläinklinikan eläinlääkäri Ilona Harju tutkii Siiriä ja valmistelee sitä hammaskiven poistoa varten.
Näkymättömät perheenjäsenet
Suomalaiset käyttivät vuonna 2016 yli 925 miljoonaa euroa lemmikkieläimiin ja niihin liittyviin kuluihin.
Dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä on tutkinut lemmikkieläimiin kohdistuvia kulutustottumuksia jo yli 20 vuoden ajan.
– Lemmikkimarkkinat kehittyvät vuorovaikutuksessa kuluttajien ja markkinoijien kanssa. Toisaalta ihmiset osaavat vaatia lemmikilleen mitä moninaisempia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan niitä syntyy myös markkinoijien ja tuottajien toimesta.
Tiedämme nykyään myös eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi kognitiivisista kyvyistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Ymmärrämme esimerkiksi koiran kieltä sen verran, että tajuamme, että eläin voi olla todella jumissa ja hyötyisi vaikka hieronnasta.
Kaikki lemmikinomistajat eivät pysty taloudellisista syistä tarjoamaan eläimilleen samantasoista hoivaa kuin toiset.
Sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja.
Kannelmäen seurakunnan diakoni Heidi Metsälä kertoo, että lemmikit ovat diakoniatyössä näkymättömiä perheenjäseniä. Hänen mukaansa osa ihmisistä arastelee lemmikistään puhumista vähättelyn tai tuomitsemisen pelossa.
Diakoniatyö auttaa taloudellisesti tiukassa elämäntilanteessa olevia muun muassa myöntämällä maksusitoumuksia ruokaostoksia varten.
– Voi olla, että joku on joskus sanonut asiakkaalle, että ”jos ei ole varaa hoitaa omia asioitaan, ei voi pitää lemmikkiä”, ja se on sitten jäänyt mieleen niin, ettei eläimestä uskalla puhua.
Eläinlääkäri Ilona Harju ja klinikkaeläinhoitaja Annika Sandberg hoitavat Siiriä.
Lemmikin hyvinvointi lisää ihmisen hyvinvointia
Tutkija Henna Syrjälä tunnistaa samankaltaisen ajattelutavan sosiaalisesta mediasta. Somessa käyty keskustelu siitä, kenellä on oikeus omistaa lemmikki, on hänen mukaansa koventunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Toinen syy sille, miksi diakoniatyön asiakkaat eivät välttämättä kerro lemmikeistään, voi olla yhteiskunnan toisinaan vähättelevä asenne lemmikkieläimiä kohtaan.
– Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Siksi ihmisillä voi olla oletus, että myöskään kirkko ei auta tässä kohtaa, Syrjälä sanoo.
Karhupuiston pieneläinklinikan toimitusjohtaja ja eläinlääkäri Gisle Sjöberg hoitaa Lupu-gerbiiliä, jolta katkaistiin liian pitkä hammas.
Tämä ei pidä paikkaansa, sillä seurakunnissa tiedetään, että moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omasta syömisestään kuin antaa lemmikkieläimensä kokea nälkää. Niinpä diakoniatyössä lemmikin ruoka voidaan sisällyttää asiakkaan saamaan maksusitoumukseen.
Lisäksi seurakunnille saapuu välillä hävikkiruoan yhteydessä myös eläintenruokaa, jota jaetaan perheille, joissa on eläimiä. Hämeentiellä sijaitsevassa diakoniakauppa Hermannin Valinnassa oli jutuntekohetkellä hieman kissanruokaa. Diakoniakauppa on avoinna ajanvarauksella.
Kun ihminen huomioi lemmikkiäni, se tuntuu siltä kuin hän huomioisi myös minua.
Kymmenien vuosien tutkimus on osoittanut, että lemmikit – etenkin silloin kun ne voivat hyvin – lisäävät omistajiensa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvointi kulkee siis molempiin suuntiin.
Heidi Metsälä myöntää ymmärtäneensä lemmikkieläinten merkityksen itsekin vasta, kun hänen perheeseensä tuli Max-koira 12 vuotta sitten.
Nykyään Metsälä muistaa työssään huomioida myös ”karvakuonot”.
– Kun ihminen huomioi lemmikkiäni, se tuntuu siltä kuin hän huomioisi myös minua. Tätä kokemusta haluan jakaa eteenpäin muille lemmikkiensä kanssa eläville, Metsälä kertoo.
Juttua varten on haastateltu myös Hermannin Valinnan projektikoordinaattori Kati Paulinia.
Lupu-gerbiilin hammas on kasvanut liian pitkäksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ajatus kuolemattomasta sielusta voi auttaa lemmikkieläimen menettänyttä
HengellisyysKuolema näyttää, että elämän hallitsemisella on rajansa. Joustava maailmankatsomus auttaa menetyksen terapeuttisessa käsittelyssä, sanoo uskontotieteilijä Teuvo Laitila.
