New Delhissä vuonna 2009 nainen istui mielenosoituksessa, jossa daliteille vaadittiin samoja oikeuksia kuin muillekin. Kuva: Gurinder Osan / Lehtikuva
”Koska dalitit ovat vähemmän kuin ihmisiä, heitä kohdellaan kuin kulutustavaraa” – kastisorto on maailman suurin vaiettu ihmisoikeusongelma
Kastisyrjintä vaikuttaa ainakin 260 miljoonan ihmisen elämään. Yli miljoonan dalitin eli kastittoman pakkotyö on kerätä ulosteet kuivakäymälöistä ja viemäreistä.
Jopa Intian viralliset rikostilastot osoittavat, että joka 11. minuutti tehdään rikos daliteja kohtaan. Eivätkä rikostilastoissa näy kaikki rikokset.
Suurinta osaa rikoksista ei koskaan tutkita tai jos tutkitaan, ne eivät johda tuomioon. Eikä kastisyrjintä, joka daliteja sortaa, ole vain Intian ongelma. Se vaikuttaa myös täällä Euroopassa.
– Kutsumme kastisyrjintää piilotetuksi apartheidiksi. Sitä tapahtuu myös Euroopassa monissa eteläaasialaisissa yhteisöissä. Se ei näyttäydy samanlaisina ihmisoikeusrikoksina kuin Etelä-Aasiassa, mutta syrjintää ja epätasa-arvoa se on joka tapauksessa, sanoo kastisyrjintää vastaan taistelevan International Dalit Solidarity Networkin puheenjohtaja ja verkoston Britannian toiminnanjohtaja Meena Varma.
Kastierottelua on varmasti Pohjoismaissakin, myös Suomessa.
– Meena Varma
Esimerkiksi Britanniassa, jossa on paljon maahanmuuttajia Intiasta, Nepalista, Pakistanista, Bangladeshista ja Sri Lankasta, kasti vaikuttaa siihen, kenen kanssa ihminen voi seurustella tai avioitua. "Koskettamattomiksi" kutsuttuja kastittomia, jotka käyttävät itsestään sanaa dalit, kohdellaan kaltoin työpaikoilla. Heitä voidaan syrjiä yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulussa dalit-lapsia nimitellään, ahdistellaan ja kiusataan.
– Kaikki tämä tapahtuu niin, että ulkopuoliset eivät sitä huomaa tai ymmärrä, mistä syrjintä johtuu. Ammattiliitot eivät käsitä, mistä me puhumme. Kastierottelua on varmasti Pohjoismaissakin, myös Suomessa, mutta siihen ei osata puuttua, arvioi Varma.
Varma on itse Iso-Britannian kansalainen, mutta kotoisin intialaisesta perheestä. Hän sanoo kuitenkin olleensa siitä onnekas, että sai kasvaa ilman kastileimaa.
– Monet muut ihmiset varmasti yrittävät sijoittaa minua johonkin kastiin, mutta minä sanon, että minulla ei ole kastia eikä uskontoa. Sen sijaan minulla on tehtävä, jonka otin kymmenen vuotta sitten puolivahingossa vastaan, enkä ole pystynyt päästämään siitä irti. Taistelen kaikin keinoin sitä pahaa vastaan, mitä kastierottelu tuo tullessaan.
Varma sanoo, että daliteja puolustamaan syntynyt kansainvälinen liike kamppailee nimenomaan kastisyrjintää ja kastisortoa vastaan, ei itse kastijärjestelmää. Hänen puolestaan kasteihin itsensä lukevat saavat pitää ajatuksensa paremmuudesta, kunhan se ei käytännössä johda toisten ihmisten sortoon.
– Tosin yhteiskunnan kehittyessä tällaiset hierarkiat ennen pitkää vääjäämättä murtuvat, vaikka siihen saattaa kulua kauan aikaa. Englannin prinssitkin saavat jo mennä naimisiin tavallisten ihmisten kanssa. Sen toivon näkeväni vielä omana elinaikanani, että kastijärjestelmään liittyvä apartheid sortuu.
Meena Varma sanoo kamppailevansa kastisyrjinnän aiheuttamaa pahuutta vastaan kaikin voimin ja keinoin. Kuva: Esko Jämsä
Seksuaalinen väkivalta dalit-naisia kohtaan on rutiininomaista eikä oikeuslaitos siihen puutu kuin hyvin harvoin.
– Meena Varma
Rutiininomaista seksuaalista väkivaltaa
Millaista tuo apartheid sitten käytännössä on siellä, missä kastilaitos on eniten voimissaan?
– Siihen sisältyy muun muassa kastipohjaista seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia. Seksuaalinen väkivalta dalit-naisia kohtaan on rutiininomaista eikä oikeuslaitos siihen puutu kuin hyvin harvoin. Usein, jos nainen kertoo asiasta poliisille, poliisi kohtelee häntä yhtä huonosti kuin häntä alun perin hyväksikäyttänyt henkilö, kertoo Varma.
Pakistanissa dalit-hinduja ja dalit-kristittyjä naisia pakotetaan naimisiin ja käännytetään islaminuskoon. Oikeusjärjestelmästä ei ole apua perheille. Moni perhe naittaa tyttärensä jopa alle 12-vuotiaana omaan yhteisöön kuuluvalle, jotta tämä välttyisi vielä kovemmalta kohtalolta.
– Koska dalitit ovat muiden mielestä vähemmän kuin ihmisiä, heitä kohdellaan kuin kulutustarvikkeita. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisoikeuksia rikotaan.
Intiassa on muinainen käytäntö, joka yhä jatkuu ja koskee 1,3 miljoonaa dalitia. Heidän on pakko tehdä ”ammatikseen” työtä, joka on tarkoituksella suunniteltu mahdollisimman inhottavaksi ja halventavaksi. Dalit-naiset puhdistavat käsin kylien suuria kuivakäymälöitä, keräävät ihmisen ulosteet ämpäreihin ja kuljettavat ne tunkiolle. Se sijaitsee dalitien asuinalueen vieressä.
– Tämä on periaatteessa laitonta, mutta elävää käytäntöä. Miehet puolestaan joutuvat laskeutumaan viemäreihin ja avaamaan siellä olevat tukkeumat niin ikää käsityönä ilman minkäänlaisia suojavarusteita. Ihan lyhyen ajan sisällä tässä työssä on kuollut 25 dalitia. He ovat joko hukkuneet tai kuolleet myrkyllisiin kaasuihin, kertoo Varma.
”Koskettamattomat” ovat muista saastaisia
Miten ihmeessä tuhansia vuosia vanha jkastilaitos voi vielä olla voimissaan? Koska se on juurtunut kulttuuriin, perinteeseen ja ihmisiin, vastaa Varma. Intian perustuslaki, joka on dalitin, oikeusministerinä toimineen Brimrao Ambedkarin laatima, takaa kaikille samat ihmisoikeudet ja kieltää kastisyrjinnän.
– Käytännössä Intiasta puuttuu kuitenkin poliittinen tahto soveltaa perustuslakia. Nyt kun hallituksen johtava puolue on kansallismielinen BJP, tilanne on entisestään vaikeutunut. Monet puolueen kannattajat ovat äärihinduja. Tämä on johtanut lisääntyneeseen väkivaltaan vähemmistöuskontoja, kristittyjä ja muslimeita, vastaan ja myös hyökkäykset daliteja vastaan ovat lisääntyneet, sanoo Varma.
Kastijärjestelmä jakaa ihmiset sosiaalisiin luokkiin, jossa yhteiskunnallinen asema perustuu syntyperään ja on muuttumaton. Hierarkian huipulla olevilla on lähinnä oikeuksia ja alhaalla vain velvollisuuksia. Varsinaisen kastilaitoksen ulkopuolelle jääviä pidetään ”koskettamattomina” ja siten epäpuhtaina ja saastaisina.
Nuo koskettamattomat ovat alkaneet kutsua itseään daliteiksi. Sana tarkoittaa murskattua tai poljettua kansaa.
– Dalitit käyttävät sanaa voimaantumisen välineenä. Hashtagit #dalitwomenfight ja #dalitlivesmatter ovat tärkeitä välineitä, joille dalitien asiaa ajetaan. Dalitit taistelevat oikeuksiensa puolesta ja me olemme siinä heidän tukenaan, Varma sanoo.
Taistelu ei ole helppoa, sillä daliteja tapetaan, jos he nousevat vastarintaan. Jos dalit käyttää samaa polkua ylempiin kasteihin kuuluvan kanssa, hänet hakataan. Ja jos hän käyttää samaa vesipistettä, hänen kimppuunsa voidaan Varman mukaan hyökätä.
Kouluissa ja yliopistoissa on periaatteessa daliteille kiintiöt, mutta koska dalitit ovat useimmiten köyhiä ja sorrettuja, ne eivät suuresti paranna tilannetta. Moni dalit-lapsi jättää koulun kesken, koska muut oppilaat ja myös opettajat tekevät koulunkäynnin mahdottomaksi.
– Olemme puhuneet paljon hindulaisuudesta, mutta kastisyrjintä ei ole vain hindulaisuuden ongelma. Intiassa hindulaiset, sikhit ja buddhalaiset dalitit tilastoidaan virallisesti, mutta on myös muslimeja ja kristittyjä, jotka kuuluvat daliteihin. Jopa 80 prosenttia Intian kristityistä on daliteja, ja erottelua on myös kirkkojen sisällä, selvittää Varma.
Kauppasuhteet Intiaan ovat liian tärkeitä monille eurooppalaisille maille, mukaan lukien Pohjoismaat.
– Meena Varma
Kastierottelua on myös Japanissa
Varman mukaan kastierottelu on maailman suurin vaiettu ihmisoikeusongelma. Harvoin se kohoaa ykkösuutiseksi mediassa. Se koskee kuitenkin vähintään 260 miljoonaa ihmistä ja todellisuudessa paljon useampia, sillä esimerkiksi Intian dalit-kristittyjä ei tilastoida daliteiksi.
Kastierottelu ei ole myöskään vain Intian ongelma eikä yksin hindulaisuuden. Sitä on Intian lisäksi Pakistanissa, Sri Lankassa, Nepalissa ja Bangladeshissa ja näistä maista Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden parissa. Vastaavia järjestelmiä löytyy joistakin Afrikan maista ja Arabian niemimaan sotaa käyvässä Jemenissä. Ja yllättäen myös Japanissa.
Japanissa shintolaisuuden alhaisimpaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat burakulaiset, joita arvioidaan olevan kuusi miljoonaa. He ovat vähemmistöryhmä, jolle ovat perinteisesti kuuluneet likaisimmat ammatit, kuten eläinten teurastus ja nahkatyöt. He ovat virallisesti tasa-arvoisia, mutta käytännössä yhä syrjittyjä. Syrjintä perustuu sukuun ja asuinalueeseen.
Meena Varma. Kuva: Esko Jämsä
Ottaisiko Suomen ulkoministeri kastisorron esille?
Entä mitä kastierottelulle Varman mukaan pitäisi tehdä? Ensinnäkin se pitäisi ottaa huomioon täällä Euroopassa lainsäädännössä. Britanniassa on olemassa pohja laille kastisyrjintää vastaan, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.
– Olemme odottaneet sitä jo kahdeksan vuotta. Jos tällainen lainsäädäntö astuisi voimaan, se lähettäisi vahvan viestin Etelä-Aasian maille. Asia olisi syytä ottaa esille myös ulkoministeritapaamisissa kastijärjestelmää soveltavien maiden kanssa. Ja yritysten kanssa, joissa halpatyövoiman tuotantoketjun haavoittuneimmat työntekijät ovat usein daliteja.
Pitäisikö esimerkiksi Suomen ulkoministerin ottaa asia esille intialaisen kollegansa kanssa?
– Kyllä, mutta tuskin ottaa. Kauppasuhteet Intiaan ovat liian tärkeitä monille eurooppalaisille maille mukaan lukien Pohjoismaat. Tavallisten ihmisten pitäisi lähettää viestejä ministereilleen ja sanoa, puuttukaa asiaan. Ja kysyä yrityksiltä, käytättekö orjatyövoimaa, aikuisia tai jopa lapsia? Mistä ja kenen valmistamina tuotteenne tulevat, sanoo Varma.
Varma vieraili Suomessa paikallisen Dalitien solidaarisuusverkoston ja Suomen Lähetysseuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Dalitien solidaarisuusverkosto on osa globaalia liikettä, joka pyrkii tuomaan dalitien ääniä keskusteluun ja murtamaan kastisortoa ylläpitävän hiljaisuuden.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen Lähetysseura tekee työtä juuri niissä maissa, joita ilmastonmuutos tulee lyömään erityisen kovaa, ja siksi kirkonkin pitää puhua ilmastonmuutoksesta
AjankohtaistaSuomen Lähetysseura, 162-vuotias kirkon lähetysjärjestö, tekee työtä Nepalin kastittomien ihmisoikeuksien toteutumiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miksi ihmeessä?
