Ainakaan toistaiseksi Espoon hiippakunnan rukousnauhaa ei voi ostaa, sen voi saada vain lahjaksi hiippakunnalta. Kuva: Esko Jämsä
”Kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin” − Nyt myös luterilaiset ovat innostuneet rukousnauhoista
Rukousnauhalla on pitkät juuret katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä. Keväällä Espoon hiippakunta tilasi oman rukousnauhan.
Kun rukousnauhojen suunnittelija Tiina Kristoffersson lähtee lenkille, hän sujauttaa taskuunsa helmistä tehdyn Samarialainen-rukousnauhan, jossa roikkuu puinen tau-risti.
Kristoffersson käy rukousnauhan läpi suunnilleen kerran viikossa, ja kävelylenkki on siihen oiva hetki. Aikaa rukoiluun menee noin 15 minuuttia. Rukousnauha kulkee mukana aina.
− Ihmisellä on tarve harjoittaa hengellisyyttä eri aisteilla, ja rukousnauha vastaa siihen kaipuuseen, Kristoffersson sanoo.
Toukokuussa Tiina Kristofferssoniin otettiin yhteyttä Espoon hiippakunnasta. Hiippakunta tilasi häneltä rukousnauhan, jonka voi antaa kapitulin lahjana sopivissa tilanteissa.
Kristoffersson sai vapaat kädet suunnitella rukousnauhan. Ainoa toive oli, että rukousnauhassa toistuvat Espoon hiippakunnan vaakunan värit: sininen ja keltainen.
Tiina Kristoffersson haki inspiraatiota Espoon hiippakunnan rukousnauhaan Espoonlahden kirkosta, joka on hänen entinen kotikirkkonsa. Kuva: Esko Jämsä.
Kupari kertoo suunnittelijasta itsestään
Rukousnauha tehtiin siniseksi värjätystä kvartsista. Lisäksi siinä on viisi okrapurppuran väristä käsin valmistettua erikoishelmeä. Niissä yhdistyvät hiippakunnan vaakunan keltainen väri ja Pyhää Henkeä symboloiva punainen väri.
Rukousnauha ei syntynyt helposti. Eniten päänvaivaa aiheutti rukousnauhan tärkein osa, risti. Muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen Kristoffersson päätyi käsin taottuun kupariseen ristiin.
Minulle rukousnauhan käyttäminen on jumalanpalveluksen läpikäymistä miniversiona.
Kupari muistuttaa Kristofferssonia hänen entisestä kotikirkostaan Espoonlahden kirkosta, jonka yhtenä rakennusmateriaalina on käytetty kuparia ja joka on hänelle edelleen tärkeä paikka. Samanlaista ristiä hän on käyttänyt myös Temppeliaukion kirkolle suunnittelemassaan rukousnauhassa. Kristoffersson asuu nykyään Temppeliaukion kirkon vieressä.
− Teen rukousnauhoja oman persoonani kautta. Mielessäni kupari muodosti yhteyden, jossa tulee esiin myös suunnittelijan eletty elämä, Kristoffersson kertoo.
Rukousnauhaa käytetään myös islamissa ja buddhalaisuudessa
Espoon hiippakunnan piispan Kaisamari Hintikan oman rukousnauhan nimi on Kaikkeus. Senkin on suunnitellut Tiina Kristoffersson. Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka on erittäin tyytyväinen Espoon hiippakunnan rukousnauhaan.
− Olen iloinen, että meillä on nyt lahja, joka viestii kristillistä sanomaa ja kertoo selkeästi meidän hiippakunnastamme, Hintikka sanoo.
Monissa uskontoperinteissä on kehitetty helminauhoja rukouksen ja meditaation tueksi. Buddhalaisilla on mala-helmet ja islamilaisten rukoushelmien nimi on subha.
Kristillisten rukousnauhojen juuret ulottuvat varhaiskristilliseen perinteeseen asti. Tunnetuin lienee katolisen perinteen ruusukko (rosario). Siinä helmet on aseteltu kymmenen helmen ryppäisiin. Ruusukon kanssa rukoillaan usein Ave Maria -rukousta.
Ortodoksisessa perinteessä käytetään villakankaasta solmittua rukousnauhaa. Solmuja voi olla joko 33 tai jopa 1000. Solmujen kohdalla on tapana rukoilla Jeesuksen rukousta, joka tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous.
Rukousnauhaa voi käyttää myös jumalanpalveluksessa
Luterilaisessa perinteessä ei ole virallista rukousnauhaa. Nykyään rukousnauhoja valmistetaan esimerkiksi rippikoululeireillä.
− Luterilaisen rukousnauhan käytössä on hienoa juuri se, että kun kirkon virallista oppia rukousnauhan käytöstä ei ole, voi jokainen luoda itselleen sopivan tavan käyttää nauhaa, Kaisamari Hintikka sanoo
Tiina Kristoffersson on ammentanut omaan rukouskaavaansa rukouksia jumalanpalvelusliturgiasta.
Rukousnauhan kaaressa olevien kolmen erikoishelmen kohdalla Kristoffersson rukoilee esirukouksia. Nauhan ”hännässä” ristin päällä on kaksi erikoishelmeä. Niiden kohdalla Kristoffersson laulaa virren tai rukoilee Isä meidän -rukouksen.
Samarialainen-rukousnauha on Tiina Kristofferssonin suunnittelema. Se on valmistettu oliivipuusta. Tau-risti tulee Assisista, Italiasta. Kuva: Tiina Kristoffersson.
− Minulle rukousnauhan mukana kantaminen ja käyttäminen on jumalanpalveluksen mukana kantamista ja läpikäymistä miniversiona, hän sanoo.
Kristofferssonilla on muutamia rukousnauhoja. Osa on ostettuja, ja osan hän on suunnitellut itse. Rakkain rukousnauhoista on vaatimaton Samarialainen-rukousnauha.
− Ihminen kiintyy rukousnauhaan, jonka kanssa hän on rukoillut paljon. Ajattelen symbolisesti, että kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomalaiskotien tavarataivaassa elävät enkelit, Neitsyt Maria ja Buddha lempeästi rinnakkain
HengellisyysTutkija Johan Bastubackan mukaan uskonnolliset kuvat ja esineet ovat nykyisin jo eräänlaista vastakulttuuria.
