Pastori Paulos Huang kastoi Mandy Liun ja hänen lapsensa Cherien ja Leonin kiinankielisessä messussa Alppilan kirkossa maaliskuun alussa.
”Kun tulin Helsinkiin, ensimmäinen asiani oli löytää paikallinen kirkko”, sanoo opiskelija Yinxin Shen – kiinankielinen seurakuntayhteisö kokoontuu sunnuntaisin Alppilan kirkolla
Luterilaiseen kiinankieliseen yhteisöön kuuluu työssäkäyviä aikuisia, opiskelijoita, lapsia ja nuoria ympäri pääkaupunkiseutua.
Sunnuntaina kiinalaisella Mandy Liulla ja hänen lapsillaan Cheriellä, 9, ja Leonilla, 5, on juhlapäivä. Heidät kastetaan tänään Alppilan kirkon messussa evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. Kasteen toimittaa pappi Paulos Huang, joka on pääkaupunkiseudun seurakuntien kiinankielisen työn pappi.
Kastehetken aikana Mandylle tapahtuu kolme asiaa: aikuiskasteen lisäksi hän saa konfirmaation ja liittyy kirkkoon. Myös hänen lapsensa saavat kasteen ja heidätkin voidaan näin liittää kirkon jäseniksi.
Viime vuonna kiinankieliseen seurakuntayhteisöön liittyi 45 ihmistä kasteen ja konfirmaation kautta, heistä suuri osa aikuisia. Aikuiset saavat katekismusopetusta ennen kastetta – moni ei ole tiennyt kristinuskosta mitään ennen Suomeen tuloaan.
Messun jälkeen väki jää vielä kirkon ala-aulaan teelle ja juttelemaan. Mandy säteilee ruusukimppu sylissään. Kirkkoon liittyminen ei ollut hänelle pikainen päätös.
– Seurakunnasta saan rohkeutta kohdata elämäni haasteita, sanoo luterilaiseen kirkkoon liittynyt Mandy Liu kastehetken jälkeen.
– Olen asunut Suomessa kolme vuotta, aluksi Tampereella. Kävin Jehovan todistajien kokouksissa ex-mieheni kanssa ja myöhemmin mormonien kokouksissa, mutta se ei tuntunut oikealta. Täällä Helsingissä ystäväni kutsuivat minut mukaan tänne.
– Vietimme yhdessä kiinalaista uudenvuoden juhlaa ja teimme dumplingeja täällä kirkolla. Löysin täältä yhteisön enkä ole enää yksinäinen, Mandy kertoo englanniksi.
Hän työskentelee viikot ravintolassa ja tulee lasten kanssa kirkolle melkein joka sunnuntai. Ensin syödään yhdessä lounasta. Messun aikana lapset käyvät pyhäkoulussa. He ovat oppineet hyvin suomea koulussa ja päiväkodissa.
Paulos Huang on työskennellyt kiinankielisten pappina pääkaupunkiseudulla yli 30 vuotta.
Virallisesti kiinankielinen luterilainen yhteisö perustettiin vuonna 2002. Mukana on paljon nuoria ja lapsia. Paulos Huang tuli itse Suomeen nuorena maahanmuuttajana opiskelemaan vuonna 1991 ja hänet kastettiin kirkon jäseneksi seuraavana vuonna.
– Maahanmuuttajien eri sukupolvet näkyvät vahvasti meidän työssämme. 1.0-sukupolvi on muuttanut uuteen maahan aikuisena, kuten minä. 1.5-sukupolvi on tullut Suomeen murrosikäisenä, ja 2.0-sukupolvi on syntynyt Suomessa tai tullut niin nuorena, ettei muista Kiinasta paljon mitään.
Huang kuvaa, että ensimmäisen sukupolven maailmankatsomus on jo muodostunut ja äidinkieli on vahva, jolloin on haasteellista oppia uusi kulttuuri ja kieli. 1.5-sukupolvi osaa kiinaa, mutta maailmankatsomus ei ole ihan kypsä vielä. He oppivat suomea helpommin kuin vanhempansa. Teinin kasvaessa kaksi kieltä ja maailmankatsomusta ovat ”sekaisin”.
– 2.0-sukupolvi ei ole enää niin kiinalainen, paitsi ulkonäöltään, Huang tiivistää.
Tältä pohjalta Alppilassa on alettu viettää kahta jumalanpalvelusta samaan aikaan. Nuorilla on yläkerran kappelisalissa oma jumalanpalveluksensa suomeksi kolme kertaa kuussa.
Nuorten bändi ja kuoro soittavat ja laulavat messussa. Välillä mukana on bändin jäsenten muusikkokavereita. Kuvassa oikealla on Yinxin Shen.
Mandy Liun ystävätär, opiskelija Yinxin Shen on mukana ohjaamassa teini-ikäisten 11–18-vuotiaiden ryhmää.
– Nuorten messu ei ole ihan perinteinen kiinalainen eikä perinteinen suomalainen messu, koska nämä nuoret elävät molemmissa kulttuureissa. Me teemme messun yhdessä, ja musiikki on siinä hyvin tärkeää kuten vanhoissa aasialaisissa kulttuureissa yleensäkin, Yinxin kuvaa.
Kristityssä perheessä kasvanut Yinxin muutti Suomeen puolitoista vuotta sitten. Myös hänen miehensä opiskelee täällä.
– Rakastan kirkkoa! Kun tulin Helsinkiin, ensimmäinen asiani oli löytää paikallinen kirkko.
Yli 60 prosenttia Suomen noin 19 000 kiinankielisistä asuu pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.
Kirkkomusiikin opiskelija Peter Huang vetää 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmää.
Ruth Jie Zhang on seurakunnan toinen työntekijä. Hän vetää muun muassa 760-raamatunlukuryhmää, jossa ihmiset sitoutuvat lukemaan koko Raamatun läpi kahdessa vuodessa.
Perjantaisin ja sunnuntaisin kiinankielisessä kirkon toiminnassa Alppilassa tapahtuu vaikka mitä: laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä, vietetään messuja, opiskellaan suomea, nuorten bändi treenaa. Työntekijöitä on kaksi: papin lisäksi monitaitoinen avustaja Ruth Jie Zhang, joka vetää muun muassa 760-raamatunlukuryhmää ja organisoi ruuanlaittoa. Kaiken muun tekevät vapaaehtoiset.
Kirkkomusiikin opiskelija Peter Huang on nuorten aikuisten tiiminvetäjä. Hän muutti Suomeen 12-vuotiaana kristityn perheensä kanssa.
– Pidämme nuorten aikuisten Alfa-kurssia joka toinen perjantai. Siinä tutustutaan kristinuskoon. Ryhmässä on pääasiassa yliopisto-opiskelijoita. Aluksi jutellaan, sitten katsomme videon. Keskustelemme sen nostamista kolmesta kysymyksestä. Lopuksi rukoilemme yhdessä, Peter kertoo suomeksi.
Ryhmässä voi jutella kristinuskon hyvistä ja huonoista puolista. Peterin mukaan tekoälykin sopii hyvin työkaluksi, kun mietitään oman elämän kysymyksiä Raamatun pohjalta. Alfa-kurssiin kuuluu myös yhteinen viikonloppuleiri.
Katso lisätietoa Helsingin seurakuntien kansainvälisestä toiminnasta ja kiinankielisestä seurakuntayhteisöstä. Katso myös: Espoo International Lutheran Church, Lutheran Church in Vantaa ja Vantaan seurakuntien venäjänkielinen toiminta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingissä kirkkoon liityttiin viime vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla – pääkaupunkiseudun vieraskielisistä vain murto-osa kuuluu kirkkoon
AjankohtaistaEspoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien jäsentilastot vuodelta 2025 kertovat sekä muuttoliikkeestä läheltä ja kaukaa että siitä, että kirkkoon liitytään ja siitä erotaan monen ikäisenä.
