null Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia

Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia

Evankelinen Allianssi katsoo, ettei Suomi ole aina noudattanut oikeusturvaperiaatetta turvapaikkatutkinnassa. Maahanmuuttovirasto kertoo ottaneensa kritiikin vakavasti.

Yli 30 herätyskristillistä järjestöä ja kirkkoa Suomessa yhdistävä Evankelinen Allianssi (SEA) julkaisi 4. tammikuuta vetoomuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta muslimeista kristityksi kääntyneiden turvapaikkatutkinnassa.

Järjestön mukaan Suomen viranomaisten ja oikeusistuinten tekemät päätökset osoittavat, ettei Suomi kaikissa tapauksissa noudata oikeusvaltioperiaatetta.

Jo puolitoista vuotta sitten Suomen Ekumeeniseen neuvostoon kuuluvat kirkonjohtajat, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, nostivat esille huolen kristityksi kääntyneiden pakkopalautuksista. Kirkkohallituksen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Ulla Siirron mukaan tuo huoli ei ole väistynyt.

Vaikka sadat kristityksi kääntyneet muslimit ovat saaneet turvapaikan, moni on saanut kuulla, ettei uskoa pidetä aitona tai ettei palautuksesta aiheudu vaaraa. Aiemmin tällaiset kääntymiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta viime vuosina eri puolilla Eurooppaa tuhannet muslimit ovat halunneet liittyä kristillisiin kirkkoihin.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anu Karppi kertoo, että Migrissä on tällä hetkellä vireillä yhteensä noin 3200 turvapaikkahakemusta. Tästä määrästä yli 15 prosentissa eli noin 500 hakemuksessa vedotaan uskonnolliseen kääntymykseen.

Ristiriitaisia perusteluja, puutteellista tulkkausta

Evankelisen Allianssin kannanotossa listataan turvapaikkapäätöksissä olevia puutteita. Allianssin muslimityön verkoston mukaan sekä maahanmuuttoviraston että hallinto-oikeuksien kielteiset päätökset perustellaan huomioimatta tapauksen yksilöllisiä tosiseikkoja, ja ne näyttävät usein kootun pitkälti kopioiduista lauseista. Päätökset ovat Allianssin mukaan usein epäloogisia ja ristiriitaisia.

Uskon aitouden arvioinnissa ei Allianssin mukaan haluta tarkastella henkilön uskoa osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteltuja perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta. Asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.

Kannanotossa todetaan, että uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta. Kääntyneiden kuulemisissa ei huomioida sitä, ettei muslimitaustainen tulkki osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä ja ettei kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille.

Vetoomuksessa todetaan, että tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden. Tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Allianssi katsoo tulkkauksen ja puhuttelun puutteiden vaarantavan hakijoiden oikeusturvan.

Moni turvapaikanhakija on odottanut kohtalonsa ratkeamista jo vuosien ajan.

Moni turvapaikanhakija on odottanut kohtalonsa ratkeamista jo vuosien ajan.

Kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan

Vetoomusta laatimassa ollut Timo Keskitalo Evankelisen Allianssin muslimityön ALMU- verkostosta kertoo, että vetoomuksen taustalla on kuukausia kasvanut huoli.

– Verkostossa on lähes 80 jäsentä eri kirkoista ja seurakunnista. Siellä turhautuminen on kasvanut kuukausi kuukaudelta, sanoo Keskitalo.

Keskitalon mukaan monissa kielteisissä päätöksissä on kuvattu, miten turvapaikanhakija kuvailee ja selittää kristillistä uskoaan elävästi ja monipuolisesti. Siitä huolimatta kielteisen päätöksen perusteluissa todetaan, ettei henkilö ole osannut kuvata uskoaan.

Useissa päätöksissä todetaan, että henkilö on kääntynyt kristityksi. Samalla pidetään epätodennäköisenä, että hän pitäisi kiinni vakaumuksestaan, jos hänet palautetaan. Tai todetaan, että hänen ei tarvitse tuoda uskoaan esille siten, että se olisi hänelle uhka.

– Näin on tehty erityisesti Iraniin palautettavien kohdalla, vaikka tiedämme, että esimerkiksi ehtoolliselle osallistumisesta seuraa ruoskintarangaistus. Olen nähnyt myös päätöksen, jossa todettiin, että kristityksi kääntynyt voidaan palauttaa Afganistanin vaarallisimmalle alueelle, koska yhteiskunta on niin sekaisin, etteivät viranomaiset huomaa, että hän on kristitty, Keskitalo kertoo.

Hän huomauttaa, ettei vaara Afganistanissa tule ensi sijassa viranomaisten, vaan suvun ja naapuruston taholta. Kristittyjen vainoa tutkiva Open Doors -järjestö pitää Afganistania toiseksi pahimpana maana kristityille, Iran on listan kahdeksas, Irak sijalla 11.

Iranissa seurakuntiemme jäseniä on vangittu ja kidutettu.
– Timo Keskitalo

Keskitalon mukaan kristityksi kääntyneiden tulkit ovat sekä Migrissä että Hallinto-oikeudessa edelleen pääsääntöisesti muslimeja. Heitä on myös haastattelijoina Migrissä silloinkin, kun haastattelun tarkoitus on nimenomaisesti selvittää, joutuisiko kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija muslimien vainoamaksi. Muslimihaastattelijoita käytetään myös sen selvittämiseen, onko henkilö aidosti kristitty.

– Minulla on äänitallenne haastattelusta, jossa haastattelijana toiminut muslimi kysyy hakijalta, miksi juhannusta vietetään. Turvapaikanhakija selittää, että sitä vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi ja että tämä vaikutti ennen Jeesuksen Kristuksen tuloa ja valmisti tietä hänelle. Muslimitulkki kääntää suomeksi, että oli joku profeetta nimeltä Yahja ennen ja hänen syntymäänsä juhlitaan. Haastattelija tarkistaa tulkilta: Ennen mitä? Tulkki sanoo: en oikein tiedä, varmaan ennen kristinuskoa. Tämä merkitään pöytäkirjaan, Keskitalo sanoo.

Keskitalon mukaan seurakunnissa on yleensä monen kuukauden prosessi ennen kastetta, ja hallinto-oikeuteen tultaessa jo vuosien tuntemus kristitystä turvapaikanhakijasta. Siitä huolimatta tämä perusteellinen perehtyminen sivuutetaan ja päätös tehdään lyhyen kuulemisen perusteella.

– Migri on perustellut asiaa sillä, että laki velvoittaa heidät tekemään päätökset, eivätkä he voi ulkoistaa päätöksen tekemistä ulkopuolisille asiantuntijoille. Tämä perustelu tuntuu keinotekoiselta, koska kuitenkin esimerkiksi lääkärin lausunnoilla on painoarvoa. Migrin työntekijät tai hallinto-oikeuden tuomarit eivät väitä ymmärtävänsä lääketieteellisiä asioita paremmin kuin lääkärit.

Seurakunnat ovat kyenneet seuraamaan joidenkin pakkopalautettujen vaiheita.

–  Afganistanissa on henkilöitä, jotka joutuvat vaihtamaan olinpaikkaansa tiuhaan, koska vainoajat ovat kannoilla. Siellä on tapahtunut myös katoamisia. Iranissa seurakuntiemme jäseniä on vangittu ja kidutettu. Irakissa on pakkopalautettuja piilossa. Seurakunnissa ollaan vakuuttuneita siitä, että pakkopalautuksissa on tapahtunut vakavia virheitä, Keskitalo sanoo.

Kristityksi kääntyneitä voivat kotimaassa uhata paitsi viranomaiset myös perhe ja lähiyhteisö.

Kristityksi kääntyneitä voivat kotimaassa uhata paitsi viranomaiset myös perhe ja lähiyhteisö.

Kirkkohallituksen asiantuntija kävi läpi kymmeniä päätöksiä

Asiantuntija Ulla Siirto Kirkkohallituksesta on myös Suomen Ekumeenisen neuvoston turvapaikkatyöryhmän jäsen. Myös hänen mukaansa kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tapausten käsittelyssä on puutteita, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa hengenvaaraan.

– Tiedämme ihmisiä, jotka on käännytty ja joutuneet piileksimään tai jopa kadonneet. Julkisuudesta tunnetuin on iranilaisen Sardarin tapaus. Hänet vangittiin heti lentokentällä.

Siirto on koonnut arkkipiispalle muistion yhteensä 49 Maahanmuuttoviraston tekemästä turvapaikkapäätöksestä, joissa kristinuskoon kääntyminen on ollut ainakin yhtenä syynä turvapaikan haulle. Päätöksistä 29 oli myönteistä ja 20 kielteistä. Lisäksi Siirto on tehnyt analyysin yhden seurakunnan yhdeksästä kielteisestä päätöksestä.

Muistioissa käydään läpi syitä, jotka ovat johtaneet kielteiseen päätökseen. Vaikka perusteluja on monenlaisia, niissä on ristiriitaisuutta ja epäloogisuutta, joita on koottu muistioiden johtopäätöksiin.

Toisissa päätöksissä hakijoiden kuvausta uskostaan pidetään pintapuolisena, ja turvapaikka evätään, toisissa samanlainen kuvaus on johtanut myönteiseen päätökseen. Kristityksi kasvamisen prosessia ei ole huomioitu, vaikka toisaalta todetaan, että vakaumuksen vaihtaminen on hidas prosessi.

Kun hakijan uskoa kuvataan kielteisessä sävyssä yhteisökeskeiseksi ja mekaaniseksi, niin vaikuttaako siinä haastattelijan oma näkemys, millaista uskon pitäisi olla, kysytään muistiossa. Entä miten ihmeessä henkilö, joka kouluttautuu apuohjaajaksi ja tekee työtä kertoakseen uskostaan muslimeille, ei olisi kristitty?

Maahanmuuttovirastolla on velvollisuus selvittää turvapaikkahakemuksen perusteet, mukaan lukien kääntymyksen aitous. Uskonnollisen vakaumuksen tutkiminen ei ole helppoa. Maahanmuuttovirasto on tarkentanut prosessejaan ja pyrkinyt lisäämään asiantuntemustaan. Tähän on vaikuttanut myös kirkoilta ja seurakunnista saatu palaute.

Maahanmuuttovirastolla on velvollisuus selvittää turvapaikkahakemuksen perusteet, mukaan lukien kääntymyksen aitous. Uskonnollisen vakaumuksen tutkiminen ei ole helppoa. Maahanmuuttovirasto on tarkentanut prosessejaan ja pyrkinyt lisäämään asiantuntemustaan. Tähän on vaikuttanut myös kirkoilta ja seurakunnista saatu palaute.

Siirron mukaan kristityksi kääntyneiden kohtelussa on tapahtunut oikeusmurhia prosessin puutteiden vuoksi. Hän ymmärtää sen, että viranomaisten ja oikeusistuinten on arvioitava asiaa, jos turvapaikkahakemuksen perusteena on kääntymys. Joukkoon mahtuu varmasti myös niitä, joiden kääntymys ei ole aitoa.

– Liian helposti Migrissä ja oikeusistuimissa kuitenkin ajatellaan, ettei muslimi voi aidosti kääntyä kristityksi tai että hän voisi pakkopalautuksen jälkeen elää kristittynä niin, ettei sitä huomata. Miten tämä ajatus istuu uskonnonvapauteen? Aitoja kääntymyksiä on paljon, sanoo Siirto.

Läpikäymänsä aineiston perusteella Siirto kysyy, otetaanko lähtömaan uskonnonvapaustilanne riittävän vakavasti. Jos hakija esimerkiksi ei ole kertonut uskostaan avoimesti lähipiirilleen, tällä on perusteltu, ettei kääntymys olisi aito. Ja toisaalta, jos hän on kertonut uskostaan, ja saanut uhkauksia, niitä ei ole otettu todesta.

Siirron mukaan samainen YK:n pakolaisjärjestö, joka kehottaa arvioimaan hakijan uskonnollisen kääntymyksen taustoja, kehottaa myös tarkistamaan, onko kääntymys tullut hakijan lähtömaan viranomaisten tietoon. UNHCR tunnistaa myös sen, että kääntyminen johtaa monessa islamilaisessa maassa todennäköisesti henkilön eristämiseen tai kääntyneeseen kohdistuvaan väkivaltaan yhteisön, heimon tai perheen taholta.

Maahanmuuttovirasto vastaa kritiikkiin

Maahanmuuttovirasto Helsinki 4-tulosalueen johtaja Anu Karppi toteaa, että Migri on kuullut kirkkojen edustajia ja ottanut kritiikinkin vakavasti. Tämän perusteella on jo tarkennettu päätösprosesseja, koulutettu henkilöstöä ja kehitetty toimintaa.

– Kirkot ja seurakuntayhteisöt ovat asiantuntijoita uskonnon kentällä ja Migri ottaa myös jatkossa vastaan arvokkaita näkökulmia niiltä. Viranomaisen rooli ja seurakuntien roolit ovat kuitenkin erilaisia jo lähtökohtaisesti, Karppi sanoo.

Kuullaanko seurakuntien asiantuntemusta ja onko sillä merkitystä?

– Seurakunnan lausunto toimii osana näyttöä, jonka perusteella asiaa arvioidaan. Keskiössä on yleensä hakijan oma kertomus. UNHCR on todennut, että yksin seurakunnan lausunto tai kastetodistus ei voi olla ratkaiseva näyttö, kun arvioidaan kääntymistä turvapaikkaperusteena. Jos muut asiaan vaikuttavat seikat eivät tue sitä, että hakija olisi vaarassa kääntymisen vuoksi tai kääntymistä ei voida pitää uskottavana, seurakunnan lausunto ei yksin voi kääntää arviota toiseksi.

Voiko tulkin tai puhuttelijan vakaumus tai asiantuntemuksen puute vaikuttaa päätökseen?

– Tulkeilla on käytössä kristinuskon sanasto, jonka Migri on tuottanut tulkkauksen tueksi. Useimmilla tulkeilla on jo vankka kokemus aiheesta, sillä kristinuskoon kääntyminen on ollut yleinen turvapaikkaperuste viime vuosina.

– Luottamuksen luominen turvapaikkapuhutteluissa ei ole helppoa, ja hakija voi kokea epävarmuutta siitä, voiko hän puhua vapaasti. Turvapaikka-asioissa on yleistä, että asiat ovat hyvin herkkiä tai jopa tabuja hakijoiden kotimaissa. Uskonto teemana ei sinänsä poikkea tästä merkittävästi. Tulkit ovat sitoutuneita tulkkaamaan kaiken mitä hakija sanoo, eikä muuttamaan tai karsimaan mitään. Tämä on ehto sille, että tulkki voi toimia Maahanmuuttoviraston tulkkina.

– Migriin on palkattu oikeustulkkeja, jotka tarkistavat puhuttelunauhoitteita tarpeen mukaan. Joskus on varattu jatkopuhutteluun toinen tulkki. Maahanmuuttovirasto ei voi vaatia tietyn uskonnon edustajaa tulkkauksiin vaan katsoo, että kaikkien tulkkien tulee olla neutraaleja ja hoitaa työnsä laadukkaasti ja puolueettomasti. Jos epäilyksiä ilmenee, ne otetaan vakavasti. Sama koskee työntekijöitä.

Kirkkojen mukaan Suomesta muslimimaihin palautettuja on kadonnut tai he ovat piilossa vainon ja kidutuksen pelossa. Mitä ajattelette tästä?

–  Turvapaikka-asiassa arvioidaan vainon tai vakavaan vaaraan joutumisen riski jokaisen hakijan kohdalla. Suomea sitoo palautuskielto eli ketään ei saa käännyttää, jos on merkittäviä perusteita uskoa, että hän joutuisi vakavaan vaaraan kotimaassaan.

– Meillä ei ole valtuuksia seurata kotimaahansa käännytetyn tilannetta toisen valtion alueella. Jos on epäilys, että päätöksenteossa on tapahtunut virhe, päätökseen tehdään laillisuusvalvonta. Ennen lainvoimaista käännytyspäätöstä hakija voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka tutkii asian, ja hakea valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka voi määrätä täytäntöönpanokiellon.

– Päätös perustuu aina sen hetkisiin tietoihin ja tilanteeseen, jotka voivat myös muuttua. Riskiarviossa pyritään arvioimaan myös tulevaisuuden uhan vaaraa. Migrille on tullut joitain väitteitä, että hakija olisi joutunut vaaraan tai oikeudenloukkausten kohteeksi kotimaahan palattuaan. Tällaiset väitteet ovat hyvin harvinaisia. Jos asia on mahdollista tutkia uudestaan, se tehdään. Mahdollista se on yleensä vain silloin, jos turvapaikka-asia on vireillä Migrissä.

Kun Migri on tarkentanut päätöskäytäntöään, onko tullut esille puutteita?

– Hallinto-oikeuksista on palautunut jonkin verran hakemuksia, joissa oikeus on katsonut, että turvapaikka tulee antaa. Hallinto-oikeus antaa päätöksen sen hetkisen tilanteen mukaan, mikä on käsillä, kun asia on heillä käsittelyssä. Tilanne ei usein ole enää sama kuin silloin, kun asia oli Migrillä käsittelyssä.

– Usein hakijan vakaumus on ajan kuluessa kehittynyt ja hallinto-oikeus on katsonut, että vakaumuksesta on voitu nyt vakuuttua suullisen käsittelyn jälkeen. On ollut myös päätöksiä, joissa olisi ollut mahdollista tunnistaa jo varhaisemmassa vaiheessa, että turvapaikan edellytykset täyttyvät. Tähän olemme pyrkineet vaikuttamaan henkilöstöä kouluttaessa. Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti vakaumuksen ajallisen keston painoarvoon, perheen pienten lasten kuulemistarpeisiin ja seurakunnan lausuntojen painoarvoon.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi