null ”Monille kansainvälisille opiskelijoille ystävien löytäminen on ollut pandemian vuoksi aiempaa vaikeampaa” – korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttuaa voi nykäistä hihasta

Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua näytti kansainvälisille opiskelijoille Denise Kleinille ja Marc Hansenille Haaga-Helian Pasilan kampuksen kattoterassin, josta avautuu näkymä Pasilaan.

Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua näytti kansainvälisille opiskelijoille Denise Kleinille ja Marc Hansenille Haaga-Helian Pasilan kampuksen kattoterassin, josta avautuu näkymä Pasilaan.

Hyvä elämä

”Monille kansainvälisille opiskelijoille ystävien löytäminen on ollut pandemian vuoksi aiempaa vaikeampaa” – korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttuaa voi nykäistä hihasta

Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua tukee työssään myös kansainvälisiä opiskelijoita. Heitä on Haaga-Heliassa lähes 1500.

Saksalainen Denise Klein ja tanskalainen Marc Hansen opiskelevat toista vuotta Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Heidän syksynsä näyttää nyt opiskelijaelämän kannalta hieman valoisammalta kuin tiukimpien koronarajoitusten aikana.

Vaikka Pasilan kampuksella on heti ovensuussa kylttejä, joissa muistutetaan maskien käytöstä, osa opinnoista tapahtuu jo lähiopetuksena. Klein ja Hansen kertovat, että käytössä on hybridimalli, eli joka toinen viikko opiskellaan verkossa ja joka toinen viikko kampuksella.

Hansenille mielikuvat opiskelusta olivat etukäteen jotain muuta kuin korona-ajan todellisuus: päivät kuluvat tietokoneen äärellä opiskelijaporukoiden puheensorinan sijaan.

Klein opiskelee matkailua ja tapahtumatuotantoa.

– Aluksi oli vaikeaa kun siirryttiin etäopiskeluun. Etenkin luentoihin oli hankala keskittyä koneen äärellä. Tuloksissa tämä ei onneksi ole näkynyt, hän kertoo.

Suomen kielen taito kohenee parhaiten kaveriporukassa

Marc Hansenin mukaan etäopiskelun hyvä puoli on ollut se, että se on mahdollistanut joustavasti myös etätyön tekemisen. Hän muutti Suomeen suomalaisen tyttöystävänsä kanssa, joten sopeutuminen tänne on ollut helpompaa kuin osalla kansainvälisistä opiskelijoista.

Denise Kleinkin kertoo löytäneensä täältä ystäviä.

– Olin kuullut, että suomalaiset ovat varautuneita ja heihin on vaikea saada kontaktia. Se on osittain totta, mutta on myös ihmisiä, jotka ovat hyvin avoimia. Saksalaiset ja suomalaiset ovat aika samanlaisia, joten kulttuurierot eivät ole suuria. Rakastan suomalaista musiikkia ja sekin on auttanut sopeutumaan tänne, Denise Klein sanoo.

Tanskalainen Marc Hansen ja saksalainen Denise Klein opiskelevat toista vuotta Haaga-Heliassa.

Tanskalainen Marc Hansen ja saksalainen Denise Klein opiskelevat toista vuotta Haaga-Heliassa.

Vaikka Klein ja Hansen ovat sopeutuneet opiskeluun korona-aikana ja saaneet myös ystäviä, he toivoisivat suomalaisilta lisää rohkeutta tutustua. Suomen kielen oppimisen vuoksikin olisi tärkeää päästä puhumaan sitä mieluummin kaveriporukassa kuin vaikka pankkiasioita hoitaessa.

– Monille kansainvälisille opiskelijoille tutustuminen Suomeen, ystävien löytäminen ja liittyminen opiskelijayhteisöön on ollut pandemian vuoksi aiempaa vaikeampaa, kertoo Haaga-Helian korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua.

Moni on huolissaan kotimaassa olevista läheisistä

Viime keväänä tehdyssä hyvinvointikyselyssä kuusi kymmenestä opiskelijasta kertoi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ja yksinäisyyden kokemuksista. Kyselyyn vastasi 7 341 opiskelijaa 19 ammattikorkeakoulusta. Vastausprosenttioli 5,8. Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kansainväliset opiskelijat ovat kaukana kotoa. Olisi tärkeää, että he tutustuisivat muihin opiskelijoihin ja myös muihin suomalaisiin.

– Kansainväliset opiskelijat ovat monesti suomalaisia opiskelijoita haavoittuvampia, jos esimerkiksi sairastuu, eikä ole ystäviä lähellä. Moni on myös huolissaan läheisistään kotimaassa, Kaisa Iso-Herttua sanoo.

Olen täällä sitä varten, että minun kanssani saa puhua.
– Kaisa Iso-Herttua

– Olen täällä sitä varten, että minun kanssani saa puhua.

Haaga-Heliassa on 15 000 opiskelijaa, joista lähes 1 500 on kansainvälisiä opiskelijoita. Osa heistä suorittaa tutkintoa, osa on vaihto-opiskelijoina. Muissa pääkaupungin ammattikorkeakouluissa Laureassa ja Metropoliassa on vajaa 3 000 kansainvälistä opiskelijaa.

Näin syksyisin Iso-Herttua työskentelee opiskelijoiden parissa ja korkeakoulun sisäisen hyvinvointiverkoston yhteisessä toiminnassa. Korkeakoulussa järjestetään uusille opiskelijoille erilaisia orientaatiotilaisuuksia, joissa hän on myös mukana.

Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttuan mukaan kansainväliset opiskelijat ovat monesti suomalaisia opiskelijoita haavoittuvampia, jos vaikkapa sairastuu eikä ole ystäviä lähellä.

Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttuan mukaan kansainväliset opiskelijat ovat monesti suomalaisia opiskelijoita haavoittuvampia, jos vaikkapa sairastuu eikä ole ystäviä lähellä.

“Tuntuu mukavalta tavata opiskelijoita muistakin korkeakouluista”

Kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnat ja korkeakoulupapit valmistelevat parhaillaan kansainvälisille tutkinnonsuorittajille yhteistä leiriä Helsingin seurakuntien leirikeskuksessa Kivisaaressa.

– Koronan takia olemme nyt vain päiväleirillä. Mukaan otetaan noin 50 opiskelijaa, Kaisa Iso-Herttua sanoo.

Denise Klein ja Marc Hansen ovat mukana leirin organisoinnissa.

– Opiskelijat oppivat siellä tuntemaan paremmin Suomea ja suomalaista kulttuuria. Jakaudumme leirillä pienryhmiin ja huolehdimme turvallisuudesta, Klein sanoo.

– Tuntuu mukavalta tavata opiskelijoita muistakin korkeakouluista, Hansen iloitsee.

Iso-Herttua kertoo tapaavansa opiskelijoita sekä etänä että kasvokkain, opiskelijan toiveen mukaan. Tiukimpien rajoitusten aikana hän kävi myös kävelyillä opiskelijoiden kanssa. Joskus kontakti syntyy hihasta nykäisemällä, toisinaan sosiaalisen median kautta. Suurin osa löytää papin korkeakoulun sisäisen hyvinvointiverkoston kautta.

Ystävätoiminta alkaa taas loka-marraskuussa

Pelkästään Helsingin alueen ammattikorkeakouluissa on tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita. Metropolian ja Haaga-Helian oppilaitospappien Tiina Kaaresvirran ja Kaisa Iso-Herttuan mukaan heitä tulee ympäri maailmaa. Moni haluaisi oppia tuntemaan suomalaisia ja suomalaista kulttuuria ja moni suomalainen puolestaan haluaisi tutustua ulkomaalaisiin.

Friends program -ystävätoiminta antaa tähän mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyy jo kolmas vuosi Friendsejä. Edellisinä vuosina osallistujia on ollut 80-100 vuosittain. Kaaresvirta ja Iso-Herttua käyvät läpi ilmoittautuneiden toiveita ja rakentavat niiden perustella sopivia ystäväpareja eli matcheja.

– Ainoana vaatimuksena mukaan ilmoittautuville on englannin kieli ja valmius ladata joku helppokäyttöinen, ilmainen verkkoalusta kuten Zoom. Viime vuonna meillä oli osallistujia kaikista ikäryhmistä eläkeläisiin asti, Iso-Herttua sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Ulkomaalainen opiskelija tarvitsee suomalaisia kavereita – Friends-ohjelma yhyttää ystäviksi

Ajankohtaista Hyvä elämä

Jos tahdot tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin ja taidat englannin kielen, olet erittäin tervetullut osallistumaan piakkoin starttaavaan Friends Program -toimintaan. Viime vuoden osallistuja Ville Rantanen kiittelee ohjelman ilmapiiriä.






Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.